Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Laajennusta - 1910-luvun toiminnasta
Rivi 21: Rivi 21:
}}
}}
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|[[Otto-Iivari Meurmanin puisto]] Käpylässä.]]
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|[[Otto-Iivari Meurmanin puisto]] Käpylässä.]]
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859–1929) ja Aina Ignatius (1864–1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859–1929) ja Aina Ignatius (1864–1944). Työuransa aikana hän työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).


Meurman saavutti arkkitehtitutkinnon vuonna 1914. Sen hän työskenteli [[Eliel Saarinen|Eliel Saarisen]] toimistossa 1914-1915. Oltuaan sen jälkeen muutamissa muissa toimistoissa hän perusti yhdessä arkkitehti [[Carolus Lindberg]]in kanssa toimiston vuosiksi 1917-1918. Samaan aikaan hän työskenteli myös Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehtina. Tähän aikaan Meurman kuului myös [[suojeluskunta]]an ja oli [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikaan [[Jäänmurtaja Wäinämöinen#Suomalaisten kaappaus 29.3.1918|Volynetšin valtauksessa]].<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Prfessori Otto-I. Meurman 50 vuotta | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 4.6.1940 | Sivut = 6 | www = https://nakoislehti.hs.fi/dae5c63c-5d38-456d-a33b-6ed37d6bf1ab/6 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 15.9.2024}}</ref>
⚫
Meurman oli [[Viipuri]]n asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, [[Joensuu]]n, [[Kajaani]]n, [[Karhula]]n, [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Tornio]]n asemakaavat. [[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] sankarihautausmaan Vapaussodan muistomerkki, joka paljastettiin 1920, on hänen suunnittelemansa.<ref name= "JuHo1">{{Kirjaviite | Tekijä = Anna Sirola| Nimeke = Puhukoon Paatinen Pylväs | Vuosi = 2017| Sivu = 271| Julkaisija = Väyläkirjat | Tunniste = ISBN 978-952-7168-35-6}}</ref>

⚫
Tämän jälkeen vuonna 1918 Meurman siirtyiu [[Viipuri]]n kaupungin asemakaava-arkkitehdiksi, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, [[Joensuu]]n, [[Kajaani]]n, [[Karhula]]n, [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Tornio]]n asemakaavat. [[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] sankarihautausmaan Vapaussodan muistomerkki, joka paljastettiin 1920, on hänen suunnittelemansa.<ref name= "JuHo1">{{Kirjaviite | Tekijä = Anna Sirola| Nimeke = Puhukoon Paatinen Pylväs | Vuosi = 2017| Sivu = 271| Julkaisija = Väyläkirjat | Tunniste = ISBN 978-952-7168-35-6}}</ref>


Hän oli [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] asemakaavaopin [[professori]]na vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.<ref>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman] {{Wayback|1=http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 |päiväys=20110106065831 }} Suomen arkkitehtuurimuseo</ref>
Hän oli [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] asemakaavaopin [[professori]]na vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.<ref>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman] {{Wayback|1=http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 |päiväys=20110106065831 }} Suomen arkkitehtuurimuseo</ref>
Rivi 55: Rivi 57:
[[Luokka:Kaupunkisuunnittelu]]
[[Luokka:Kaupunkisuunnittelu]]
[[Luokka:Suomen rakennusalan vaikuttajat]]
[[Luokka:Suomen rakennusalan vaikuttajat]]
[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]]
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1994 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1994 kuolleet]]

Versio 15. syyskuuta 2024 kello 19.00

Otto-Iivari Meurman
Otto-Iivari Meurman kuvattuna 1930- tai 1940-luvulla.
Otto-Iivari Meurman kuvattuna 1930- tai 1940-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1890
Ilmajoki
Kuollut19. elokuuta 1994 (104 vuotta)
Helsinki
Ammatti arkkitehti
Vanhemmat Otto Meurman ja
Aina Ignatius
Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä.

Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859–1929) ja Aina Ignatius (1864–1944). Työuransa aikana hän työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).

Meurman saavutti arkkitehtitutkinnon vuonna 1914. Sen hän työskenteli Eliel Saarisen toimistossa 1914-1915. Oltuaan sen jälkeen muutamissa muissa toimistoissa hän perusti yhdessä arkkitehti Carolus Lindbergin kanssa toimiston vuosiksi 1917-1918. Samaan aikaan hän työskenteli myös Helsingin kaupungin asemakaava-arkkitehtina. Tähän aikaan Meurman kuului myös suojeluskuntaan ja oli sisällissodan aikaan Volynetšin valtauksessa.[1]

Tämän jälkeen vuonna 1918 Meurman siirtyiu Viipurin kaupungin asemakaava-arkkitehdiksi, jossa tehtävässä hän oli vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat. Mouhijärven kirkon sankarihautausmaan Vapaussodan muistomerkki, joka paljastettiin 1920, on hänen suunnittelemansa.[2]

Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[3]

Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.

Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman. Hänen pojanpojanpoikansa on Idols-laulaja Kristian Meurman[4] Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.

Espoon Tapiolassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on nimikkopuisto myös Helsingissä Käpylässä.

Suomen arkkitehtiliitto on nimennyt Meurmanin työn kunniaksi Otto-Iivari Meurman -palkinnon.[5]

Teoksia

  • Asemakaavaoppi (1947)
  • Viipurin arkkitehdit (1977)
  • Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3 (1985).
  • Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.

Lähteet

  1. ↑ Prfessori Otto-I. Meurman 50 vuotta. Helsingin Sanomat, 4.6.1940, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 15.9.2024.
  2. ↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 271. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6
  3. ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen arkkitehtuurimuseo
  4. ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  5. ↑ Jere Maulalle palkinto, Tampereen teknillinen yliopisto, viitattu 13.4.2015

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Otto-Iivari_Meurman&oldid=22636156”