Ero sivun ”Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1947” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 148: Rivi 148:
|}
|}
</div>
</div>
Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin [[Kurikka|Kurikassa]] SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Varkauden Kerttu Pehkonen otti ylivoimaisen voiton peräti neljän minuutin erolla.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kerttu Pehkonen ja ikämies T.Toivonen uusivat voittonsa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 17.2.1947 | Sivut = 3 | www = https://nakoislehti.hs.fi/229594f6-5d56-4f11-9e61-c92829183f57/3 | www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 30.4.2024}}</ref>
<br style="clear:both" />
<br style="clear:both" />
<br />


===Mäkihyppy===
===Mäkihyppy===

Versio 30. huhtikuuta 2024 kello 09.34

Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1947 Nokialla. Useat huippuhiihtäjät jättivät kilpailut väliin.[1] Norjaan Holmenkollenin kisoihin lähteneitä suomalaisia ykkösnimiä olivat Matti Lähde, Jussi Kurikkala, Pekka Vanninen ja Tauno Kirves[2]

Tulokset

Miehet 15 kilometriä

Sija Kilpailija Aika
1 Reino Rautiainen Joensuun Kalevaiset 1.04.13
2 Benjamin Vanninen Tornion Pyry 1.04.26
3 Esko Tilli Anjalan Liitto 1.04.31
4 Tauno Sipilä Multian Jyske 1.04.56
5 Veikko Hintikka Jyväskylän Hiihtoseura 1.05.00
6 Martti Sipilä Lahden Hiihtoseura 1.05.00

Lauantaina 22. helmikuuta kisattiin Nokialla SM-kisojen miesten 15 kilometriä. Matkaan lähti 122 miestä, joista maalin tuli 111. Väliajat saatiin 8 km:n kohdalla. Siellä parasta vauhtia olivat pitäneet Joensuun Rautiainen, hänestä viisi sekuntia Tornion Benjamin Vanninen ja 9 sekuntia Kiuruveden Pesonen ja 21 sekuntia Jyväskylän Hintikka. Maaliin tultaessa Rautiainen oli lisännyt johtoaan suhteessa Vanniseen eli ero lopputuloksissa oli 13 sekuntia. SM-pronssia otti Anjalan Tilli, joka kiristi lopussa vauhtiaan ja jäi vain viisi sekuntia Vannisesta. Muut pistesijat menivät tiukassa taistossa Multian Tauno Sipilälle, Jyväskylän Hintikalle ja Lahden Martti Sipilälle. Tulevista nimimiehistä Kiuruveden Jänteen Viljo Pesonen oli 7., Lahden Hiihtoseuran Lauri Silvennoinen 12., Karihaaran Karun Eero Rautiola 15., Uuraisten Urheilijain Arvo Viitanen 16., Kiuruveden Jänteen Paavo Lonkila 29. ja Myllykosken Kilpa-Veljien Heikki Hasu 40.[3]

Miehet 30 kilometriä

Sija Kilpailija Aika
1 Martti Sipilä 1.49.00
2 Teuvo Laukkanen 1.50.24
3 Eero Rautiola 1.50.47
4 Tauno Sipilä 1.50.56
5 E. Uimonen 1.51.34


Miehet 50 kilometriä

Sija Kilpailija Aika
1 Sulo Ohtonen Kainuun Hiihtoseura 3.36.10
2 Benjamin Vanninen Tornion Pyry 3.37.05
3 Viljo Mäkelä Mouhijärven urheilijat 3.40.30
4 Pekka Kuvaja Jämsänkosken Ilves 3.41.21
5 Tauno Karvanen Längelmäen Urheilijat 3.45.51
6 Kalevi Mononen Savonrannan Urheilijat 3.45.51

Sunnuntaina 23. helmikuuta kisattiin Nokialla SM-kisojen miesten 50 kilometriä. Kisa käytiin 17 asteen pakkasessa. Edeellisenä päivänä oli satanut lunta, joka teki kelin nihkeäksi. Kilpailuun lähti 62 hiihtäjää, joista 34 lähti matkaan ja 22 hiihti maalin.[4] Ensimmäisen 17 km:n aikana johdon otti Tornion Benjamin Vanninen minuutin johdon ennen Jyväskylän Hiihtoseuran Oskari Rouvisen, Vilppulan Vedon Paavo Huhtista ja Kainuun Ohtosta. Reilun puolimatkan eli 33 km:n jälkeen Vanninen piti johtoa, mutta Ohtonen oli lähestynyt ja piti kakkossijaa. Kuvaja ja Rouvinen olivat tässä vaiheessa 20 sekunnin etäisydellä Ohtosesta. Muutama kilometri ennen maalia Ohtonen oli ohitanut Vanniosen, ja maalin tullessä Ohtosen etumatka oli jo lähes minuutin. Mouhijärven Mäkelä otti SM-pronssin 3.5 minuuttia Vanniselle hävineenä. Kuvaja hävisi Mäkelälle minuutin, muta sai uransa sen hetkisen parhaan tuloksen sijoituessaan 4:ksi.[5]

Miehet 3 × 10 kilometriä

Viestikilpailun voitti Lahden Hiihtoseura joukkueella Reino Paakkari, Martti Sipilä ja Lauri Silvennoinen.[6]

Naiset 10 kilometriä

Sija Kilpailija Aika
1 Kerttu Pehkonen Warkauden Urheilijat 41.20
2 Marjatta Laitinen Savilahden Urheilijat 45.29
3 Anna-Liisa Vallenius Valkeakosken Haka 45.41
4 Anna-Liisa Muurimäki Outokummun Partio 45.49
5 Sylvi Saimo Hämeenlinnan Hiihtoseura 45.54

Sunnuntaina 16. helmikuuta kisattiin Kurikassa SM-kisojen naisten 10 kilometriä. Varkauden Kerttu Pehkonen otti ylivoimaisen voiton peräti neljän minuutin erolla.[7]

Mäkihyppy

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hyppyjen pituudet
1 Rafael Viljamaa Lahden Hiihtoseura 74,7 55,0 - 54,0
2 A.Happonen Helsingin Hiihtäjät 73,7 53,5 - 54,0
3 Matti Pietikäinen Puijon Hiihtäjät 73,6 52,5 - 53,5
4 Alpo Heikkinen Lahden Hiihtoseura 73,4 55,0 - 51,5
5 Erkki Rajala Lahden Hiihtoseura 72,5 52,0 - 53,5
6 Unto Oksanen Kouvolan Hiihtoseura 72,4

Kilpailut käytiin Nokian Kullaanvuoren mäessä sunnuntaina 23. helmikuuta. Kisaan osallistui kaikkiaan 88 mäkimiestä. Ensimmäisellä kierroksella kärkipäähän sijoittuivat Lahden Viljamaa peräti 55 m, Lahden Pentti Heino 53,5 m, Helsingin Happonen myös 53,5 m, Lahden Lauri Valonen myös 53,5 m. Toisella kierroksella Viljamaan ja Happosen 54 metriset toivat heille kaksi ensimmäistä sijaa. Kuopion Matti Pietikäinen otti tasaisilla hypyilä SM-pronssia. Kaatuneita olivat ensimmäisellä kierroksella mm. Leo Laakso, Lasse Johansson, Pauli Vainio ja Kuusinen. Toisella kierroksella kaatuivat mm. Timo Pälli, Lippo Lemmetyinen ja Erkki Leskinen. Kuuden parhaan taakse tunnetuista hyppääjistä jäivät Eeti Nieminen 8., Olavi Kuronen 10., edellisen vuoden mestari Kauko Lehtinen 11., sotia edeltävän ajan mestari Lauri Valonen 12. ja akateeminen-MM Pentti Taavitsainen 13. [8]

Yhdistetty

Sija Kilpailija Seura Pisteet Hiihto ja mäenlasku
1 Heikki Hasu Myllykosken Kilpa-Veikot 147,8 75 + 72,8
2 Martti Huhtala Ounasvaaran Hiihtoseura 144,9 77,5 + 67,4
3 Aulis Tolsa Jyväskylän Hiihtoseura 143,9 79,0 + 64,9
4 Eino Peltonen Kouvolan Hiihtoseura 141,0 76,5 + 64,5
5 Pauli Salonen Lahden Hiihtoseura 140,5 74,5 + 66,0
6 Erkki Mäkinen Lahden Hiihtoseura 139,4 74,5 + 64,9

Lauantaina 22. helmikuuta hiihdetyn osan jälkeeen kisaa johti Karihaaran Karun Eero Rautiola ennen Sotkamon Jymyn Meriläistä. Seuraavina olivat Jyväskylän Tolsa, Ounasvaaran Huhtala ja Kouvolan Peltonen. Sunnuntaina 23. helmikuuta hypättiin yhdistetyn mäkikisa. Hiihto-osuden jälkeen oletettiin, että mestarudesta taistelisivat Tolsa ja Huhtala. Toisin kävi, nuori Myllykosken Hasu yllätti ja nousi kilpakumppaniensa ohi 7. sijalta Suomen mestariksi. Huhtala nousi onistuneilla hypyillä SM-hopeale ennen Tolsaa. Hiihto-osuuden ykKönen Rautiola oli kisassa 7. ja hiihto-osuuden kakkonen Meriläinen kokonaiskisan 8. Yhdistetyn suoritti loppuun kaikkiaan 28. kilpailijaa.[9]



Lähteet

  • Eljanko, Harri & Kirjavainen, Jussi: Suomen hiihdon historia 1886–1968. WSOY, 1969.

Viitteet

  1. ↑ Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 207
  2. ↑ Osa hiihtojoukkueesta lähtee tänään Holmenkollenille. Helsingin Sanomat, 22.2.1947, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2024.
  3. ↑ Reino Rautiaisen loppuriuhtaisu johti yllätykselliseen 15 km:n SM:een. Helsingin Sanomat, 23.2.1947, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  4. ↑ Eljanko & Kirjavainen, 1969, s. 208
  5. ↑ Ohtonen voitti loppukirillään B.Vannisen 50 km:llä. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998.
  7. ↑ Kerttu Pehkonen ja ikämies T.Toivonen uusivat voittonsa. Helsingin Sanomat, 17.2.1947, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 30.4.2024.
  8. ↑ Nuori Viljamaa mäkimestari. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 29.4.2024.
  9. ↑ Heikki Hasu yllätti yhdistetyn mäessä. Helsingin Sanomat, 24.2.1947, s. 1, 5. Artikkelin verkkoversio.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hiihdon_Suomen-mestaruuskilpailut_1947&oldid=22359289”