Ero sivun ”Noita” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) f |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Tiedosto:Hans Baldung 026.jpg|thumb|[[Hans Baldung]]in maalaus ''Kaksi noitaa'' vuodelta 1523.]] |
[[Tiedosto:Hans Baldung 026.jpg|thumb|[[Hans Baldung]]in maalaus ''Kaksi noitaa'' vuodelta 1523.]] |
||
'''Noita''' tarkoittaa |
'''Noita''' tarkoittaa sonja rusasta, jolla uskotaan olevan [[Yliluonnollinen|yliluonnollisia]] kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen [[tietäjä|tietäjät]]: [[poppamies|poppamiehet]], [[velho]]t ja [[šamaani]]t.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/noita?searchMode=all | Nimeke = Noita | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 1.8.2021 | Kieli = }}</ref> Saduissa, tarinoissa ja myyteissä noita on yleensä [[Demoni|demonien]] viettelemä ja heitä palveleva nainen tai naispuolinen olento. Noitien paheina on pidetty muun muassa [[Kannibalismi|kannibalismia]], [[Loitsu|loihtimista]] ja murhia.<ref name="Biedermann">Biedermann 1993, s. 242–243</ref> Satujen vakiohahmo on ilkeä ''noita-akka''. Eräs noitien laji on [[pääsiäisnoita]]. Suomessa erityisen tunnettu on [[lapinnoita]], [[saame]]ksi ''[[noaidi]]''. |
||
Entisajan Euroopassa noitien uskottiin lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin (Suomessa sittemmin [[Kyöpelinvuori|Kyöpelinvuorelle]]) juhlimaan paholaisen kanssa. Uskomusten takia ihmisiä vainottiin ja poltettiin [[rovio]]lla.<ref name="Biedermann" /> |
Entisajan Euroopassa noitien uskottiin lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin (Suomessa sittemmin [[Kyöpelinvuori|Kyöpelinvuorelle]]) juhlimaan paholaisen kanssa. Uskomusten takia ihmisiä vainottiin ja poltettiin [[rovio]]lla.<ref name="Biedermann" /> |
||
Versio 15. helmikuuta 2022 kello 13.07
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Velho kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Noita tarkoittaa sonja rusasta, jolla uskotaan olevan yliluonnollisia kykyjä. Noitia ovat erilaiset luonnonkansojen tietäjät: poppamiehet, velhot ja šamaanit.[1] Saduissa, tarinoissa ja myyteissä noita on yleensä demonien viettelemä ja heitä palveleva nainen tai naispuolinen olento. Noitien paheina on pidetty muun muassa kannibalismia, loihtimista ja murhia.[2] Satujen vakiohahmo on ilkeä noita-akka. Eräs noitien laji on pääsiäisnoita. Suomessa erityisen tunnettu on lapinnoita, saameksi noaidi.
Entisajan Euroopassa noitien uskottiin lentävän valpurinyönä tai pääsiäisenä noitasapattiin (Suomessa sittemmin Kyöpelinvuorelle) juhlimaan paholaisen kanssa. Uskomusten takia ihmisiä vainottiin ja poltettiin roviolla.[2]
Noidat historiassa
Noidat olivat yleensä epäkristillisiälähde? ja tämän vuoksi pahoiksi leimattuja tietäjiä ja magian, noituuden tai kansanlääkinnän harjoittajia.
1400–1600-luvun Euroopassa noitia ja noidiksi syytettyjä vainottiin noitavainoissa. Monessa noituudeksi luetussa perinteessä tai rituaalissa oli alkujaan kyse kristinuskoa varhaisempien uskomusjärjestemien jäänteistä. Ne liitettiin kristinuskon paholaiseen, ja ne saivat piirteitä kristinuskosta. Vanhan ajan noitien ja nykynoitien välinen yhteys on lähes kokonaan katkennut, joskaan ei aivan täysin. Noituutta harjoitettiin aikana, jolloin siitä kirjoitettiin paljon kuvauksia muistiin. Kuvauksista yhdistettynä muuhun kansanperinteeseen ja muihin tietoihin voi saada jonkinlaista käsitystä siitä, millainen oli menneiden aikojen noituuden olemus. Osittain näiden kuvausten avulla nykynoidat ovat rakentaneet omaa "noituuttaan".
Noitavainot saivat alkusysäyksen Noitavasara-teoksesta (1486), joka nojasi Raamatun alkukielestä virheellisesti käännettyihin teksteihin. Nykyään toisessa Mooseksen kirjassa lukee: "Velhonaisen älä salli elää" (2. Moos. 22:17), kun taas kielentutkijoiden mukaan käännös suomeksi voisi kuulua: "Älä anna myrkynkeittäjän elää."lähde?
Noidat nykyään
Noidat kaupallisessa tuotannossa stereotyyppisesti esitettyinä ovat joidenkuiden mielestä[4] tiedostamatonta pilkkaa roviolla poltetuista vanhoista tietäjänaisista. Kirkko kuvasi heidät rumiksi noita-akoiksi.[5]
Nykypäivänä pakanoiden ja luonnonuskontojen harjoittajien keskuudessa noituus määritellään yleensä uskomus- ja elämänkatsomustavaksi, eikä sillä ole välttämättä suoraa tekemistä luonnonuskontojen kanssa. Kristinuskon ohella pääasiassa pienryhmien keskuudessa nykypäivään säilyneet uskomukset ja tavat ovat joko muotoutuneet nykypäivänä erityylisiksi elämänkatsomustavoiksi tai ne ovat muokkautuneet muiden luonnonuskontojen (Amerikan alkuperäiskulttuurit, pohjoismaiden šamaanit) tavoista ja rituaaleista.
Tunnetuimmaksi nykynoidaksi voidaan alkujaan lukea Gerald Gardner. Hän perusti wicca-uskonnon, jonka keskeinen piirre on luonnonnoituuden harjoittaminen. Muita kansainvälisesti tunnettuja nykynoitia on muun muassa Starhawk.
Noidista on myös tullut joidenkin feminististen virtausten symboli, jota käytetään tunnusmerkkinä protestoitaessa miesten hallitsemaa yhteiskunnallista vallankäyttöä vastaan.[2]
Nykyajan kristillinen kirjallisuus
Nykyajan kristillisessä kirjallisuudessa kerrotaan monista nykyajan noidista, esim. Rebecca Brownin kirjassa Edna Elaine Moseksesta, (joka oli Saatanan morsian USA:ssa), ja Doreen Irvine (kirjassa Olin noita) sekä Audrey Harper & Harry Pughin kirja Tanssii Saatanan kanssa on tositapahtumiin perustuva, erään Saatanan uhriksi joutuneen noidan elämäkerta.
Katso myös
Tunnettuja fiktiivisiä noitia
- Milla Magia
- Hekla Velho
- Matami Mimmi
- Noita (muumit)
- Hermione Granger
- Scylla-noita Hugon ainoa vihollinen
- Velho Smurffit
Lähteet
- Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja. WSOY 1993. ISBN 951-0-18557-X.
- Tietoa noituudesta
- Noituus – Witchcraft
- Doesn't the Bible forbid Witchcraft?
Viitteet
- ↑ Noita Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 1.8.2021.
- ↑ a b c Biedermann 1993, s. 242–243
- ↑ David Kroll: Witches, Broomsticks, and Flying? Here's Why 31.10.2012. Forbes. Viitattu 20.9.2013.
- ↑ Jason Gottfried: Dressing up as a witch? Halloween stereotypes ridicule Wicca the Independent. 10.10.16. the Independent.
- ↑ Kailo, Kaarina: ”Saunan mielenmaisema”, Ekopsykologia ja perinnetieto, s. 260. (Toimittaneet Heiskanen, Irma & Kailo, Kaarina) Helsinki: Green Spot, 2006. ISBN 952-5459-04-7
Aiheesta muualla
- Eilola, Jari: ”Covas tuosa nytt on, mutta cusa sielus liene?” Noitia ja Blåkullaa koskevat mielikuvat Ruotsissa ja Suomessa. Mirator, huhtikuu 2002. (PDF)
- Nissilä, Hanna-Leena: Manala Maaemon kohtu: Nyky-Suomen noita-akat. Kaltio, kesäkuu 2005.
- Kervinen, Timo : Väärää tietoa pääsiäisnoidista. Verkkouutiset 9.4.1998.
- Sunela, Eeva: Tekniikan todellinen velho. Polyteekkari 4/2002.
- Nykynoita Suvi Karhu: ”Taikoja vain tarpeen mukaan.” Yle-X 11.11.2009.
- Wicca ja noituus. Thuleian tupa.