Lähdekoodi sivulle Kihlakunta

{{tämä artikkeli|käsittelee kihlakuntia Suomessa ja Pohjoismaissa. Venäjän keisarikunnan kihlakuntia käsittelee artikkeli [[ujesti]].}}

'''Kihlakunnat''' ({{k-et|kihelkond}}; {{k-sv|härad}}) ovat [[Suomi|Suomessa]] ja [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] olleet [[lääni|läänejä]] alempiasteisia valtion paikallishallintoalueita. Kihlakunnat ovat Suomessa<ref name=":0" /> ja Virossa olleet käytössä jo rautakaudella. Virossa ne olivat syntyneet 1000-luvun alussa asutusmuutoksen seurauksena.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Aivar Kriiska ja Anders Tvauri|Nimeke=Viron esihistoria |Vuosi=2007 |Sivu=205 |Julkaisija= Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Historiallisena aikana kihlakunnat olivat muun muassa [[kruununvouti]]en ja [[henkikirjoittaja|henkikirjoittajien]] virkapiirejä. Vuonna 1996 Suomessa muodostettiin uudenlaiset kihlakunnat, joihin koottiin poliisin, syyttäjän ja ulosoton tehtävät. Nämä uudet kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa<ref>Seija K. Pihl, [https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/2570/Pihl_Seija.pdf;jsessionid=B0CB80002958A341DEB67588280CEDA9?sequence=1 Nimismiespiiristä syyttäjänvirastoon] opinnäyte Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2009</ref>.

==Historia==
{{korjattava/Suomi}}
[[Tiedosto:Suomi, tilastokartta 1935.jpg|thumb|right|300px|Suomen läänit, kihlakunnat ja kunnat vuonna 1935.]]

Ensimmäinen maininta suomalaisista kihlakunnista on [[Eerikinkronikka|Eerikinkronikassa]], jossa [[uplanti]]laisten kerrotaan vallanneen vuonna 1293 [[Karjala|Karjalassa]] neljätoista kihlakuntaa pakanoilta eli [[Karjalaiset|karjalaisilta]]<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Vuosi=2013|Sivu=99}}</ref> niin sanotun [[Kolmas ristiretki Suomeen|kolmannen ristiretken]] yhteydessä. Kihlakunta on alkuaan vastannut [[pitäjä]]ä, myöhemmin se on ollut muun muassa [[tuomari]]n virka-alue. Kansatieteilijä ja akateemikko [[Kustaa Vilkuna]] (1902–1980) on selvittänyt teoksessaan ''Kihlakunta ja häävuode'' (Otava, [[Helsinki]] 1964) suomalaisen yhteiskunnan järjestäytymisen vaiheita. Vilkunan mukaan länsisuomalaisen murteen sana ''kihlakunta'' jokseenkin vastaa itäsuomalaista sanaa ''pitäjä''. Vilkunan ehdottama suora käännös kihlakunnalle on ''veropitäjä''. 

Virossa muinaispitäjistä käytettiin nimitystä ''kihelkond''. Ne olivat rautakauden lopulla itsenäisiä hallintoyksikköjä, joissa ratkaistiin kaikki tärkeimmät kysymykset, kuten esimerkiksi sotilaalliset kysymykset. Virossa kihlakuntien valtakeskuksina toimivat muinaislinnat, joissa tehtiin tärkeimmät poliittiset päätökset. Kihlakuntia suurempi hallintokokonaisuus oli muinaismaakunta, joita Virossa ehti ennen saksalaisvalloitusta 1200-luvulla muodostua seitsemän kappaletta.<ref name=":1" />

Sana ''kihla'' on laina muinaisgermaanisesta sanasta ''geisel'' ’pantti(vanki)’. Suomen sanan ''kihla'' ja muinaisgermaanin sanan ''geisel'' välinen yhteys perustuu Vilkunan mukaan [[keskiaika]]iseen [[vero]]nperintäkäytäntöön, jossa valloitetun alueen uskollisuus varmistettiin ottamalla alueen hallitsijan tai muiden korkeasukuisten miesten jälkeläisiä määräajaksi [[panttivanki|panttivangeiksi]].

Kihlakunta oli Ruotsin kuningaskunnan ja Suomen suuriruhtinaskunnan aikana talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajien vaalipiiri. Vuonna 1906 määrättiin vuoden 1907 eduskuntavaaleja varten [[Suomen vaalipiirit]], jotka koostuivat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta kihlakunnista ja kaupungeista, jotka olivat kihlakuntien ympäröimiä. Ennen vuotta 1910 (Ruotsissa)/1960 (Suomessa) perustetut kaupungit eivät kuuluneet kihlakuntiin. [[Kihlakunnanoikeus|Kihlakunnanoikeuden]] toimialue ei tästä nimikkeestä huolimatta ollut kihlakunta vaan [[tuomiokunta]], jonka alue ei välttämättä ollut sama kuin kihlakunnan.

Ennen vuotta 1945 kihlakunta oli [[kruununvouti|kruununvoudin]] ja [[henkikirjoittaja]]n virkapiiri, joka käsitti yhden tai useamman kunnan. Kun kruununvoudin virka lakkautettiin, kihlakunta jäi ainoastaan henkikirjoittajan virkapiiriksi vuoteen 1996 saakka.   Nykyään{{Koska}} henkikirjoittaja on kihlakunnan maistraatin rekisteriosaston päällikön [[virkanimike]].

===Vuoden 1996 kihlakuntauudistus===

Valtion oikeustoimen paikallishallinto oli 1.12.1996–31.12.2007 järjestetty 90 kihlakuntaan, jotka poikkesivat alueellisesti aiemmista kihlakunnista. Näitä ”uudempia” kihlakuntia oli määrältään paljon enemmän kuin ”vanhoja” kihlakuntia. Valtioneuvosto päätti kihlakuntiin kuuluvista kunnista. Jokaisessa kihlakunnassa oli lääninhallituksen alaisena valtion viranomaisena toimiva kihlakunnanvirasto, joka hoiti [[poliisi]]-, [[syyttäjä]]- ja [[ulosotto]]tehtäviä. ”Uusien” kihlakuntien alueet olivat pitkälti samat kuin silloisten [[Suomen seutukunnat|seutukuntien]]. Kihlakunnat lakkautettiin vuoden 2007 lopussa, jolloin kihlakunnanvirastojen toiminnot ja yhteinen henkilöstö siirrettiin poliisilaitoksiin, ulosottovirastoihin, syyttäjänvirastoihin ja [[maistraatti|maistraatteihin]]. Poliisilaitokset noudattivat kihlakuntajakoa vielä vuoden 2008 ajan, kunnes poliisilaitosten määrää vähennettiin 25:een vuonna 2009 ja edelleen 12:een vuonna 2014.

Myös ennen vuoden 1996 kihlakuntauudistusta kihlakuntajasossa tapahtui joskus suuriakin muutoksia eri aikoina.

==Katso myös==
* [[Luettelo Suomen kihlakunnista]]
* [[Luettelo Ruotsin kihlakunnista]]

==Lähteet==
{{viitteet}}

==Aiheesta muualla==
{{commonscat}}
* [https://web.archive.org/web/20071201214632/http://www.kihlakunta.fi/ Kihlakunnat] Arkistoitu 1.12.2007. Haettu 5.9.2013
* [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Kansalliskirjaston]] Doria-palvelu: Inberg, Isak Johan: ''Suomenmaan kartasto 1878'', [http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/79360/1201013769_I.jpg?sequence=12 Maantieteellinen kartta] (sisältää kihlakuntien rajat)

{{Suomen hallinto}}
[[Luokka:Kihlakunnat|*]]