voinen

Suomi

Adjektiivi

voinen (38) (komparatiivi voisempi, superlatiivi voisin) (taivutus[luo])

1. sellainen, jossa on voita

   Nämäpä on voisia pullia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋoi̯nen/
• tavutus: voi‧nen

Etymologia

• voi + -inen

Aiheesta muualla

• voinen Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

voinen

1. (taivutusmuoto) potentiaalin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä voida