Substantiivi

muokkaa

vartio (3)

  1. vartiointia suorittava joukko tai henkilö
  2. vartiointia suorittavan sijoituspaikka
  3. yhden tai useamman hengen muodostama partio
  4. partiotoiminnassa tiettyyn ikäkauteen liittyvä toimintaryhmä, jossa on yleensä 4–8 jäsentä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋɑrt̪io/
  • tavutus: var‧ti‧o

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi vartio vartiot
genetiivi vartion vartioiden
vartioitten
partitiivi vartiota vartioita
akkusatiivi vartio;
vartion
vartiot
sisäpaikallissijat
inessiivi vartiossa vartioissa
elatiivi vartiosta vartioista
illatiivi vartioon vartioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi vartiolla vartioilla
ablatiivi vartiolta vartioilta
allatiivi vartiolle vartioille
muut sijamuodot
essiivi vartiona vartioina
translatiivi vartioksi vartioiksi
abessiivi vartiotta vartioitta
instruktiivi vartioin
komitatiivi vartioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo vartio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

aamuvartio, etuvartio, henkivartio, lakkovartio, lippuvartio, parivartio, poliisivartio, päävartio, vartioalus, vartioasema, vartiokierros, vartiokoira, vartiokoju, vartiolaiva, vartiomies, vartionvaihto, vartiopaikka, vartiopalvelus, vartioparaati, vartiopäällikkö, vartiosotilas, vartiotehtävä, vartiotorni, vartiotupa, vartiovene, vartiovuoro

Aiheesta muualla

muokkaa
  • vartio Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 845, 846 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa