Tunneli
Katso artikkeli Tunneli Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

tunneli (6)

  1. maanalainen yl. vaakasuora käytävä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈt̪un.ne.li/

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tunneli tunnelit
genetiivi tunnelin tunnelien
tunneleiden
tunneleitten
partitiivi tunnelia tunneleita
tunneleja
akkusatiivi tunneli;
tunnelin
tunnelit
sisäpaikallissijat
inessiivi tunnelissa tunneleissa
elatiivi tunnelista tunneleista
illatiivi tunneliin tunneleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tunnelilla tunneleilla
ablatiivi tunnelilta tunneleilta
allatiivi tunnelille tunneleille
muut sijamuodot
essiivi tunnelina tunneleina
translatiivi tunneliksi tunneleiksi
abessiivi tunnelitta tunneleitta
instruktiivi tunnelein
komitatiivi tunneleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tunneli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  Tämän sana-artikkelin tietojen paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista.

Artikkelin keskustelusivulla voi keskustella epäselvyyksistä.

englannin tunnel; jo Lönnrotin sanakirjassa 1880[1]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

alikulkutunneli, jalankulkutunneli, kaivostunneli, kardaanitunneli, maantietunneli, metrotunneli, pieneläintunneli, rautatietunneli, tunneliaukko, tunnelidiodi, tunneliholvi, tunneli-ilmiö, tunnelitauti, tunneliteltta, tunnelityömaa, tunneliuuni, tunnelivarjo, tuulitunneli, umpitunneli

Aiheesta muualla

muokkaa
  • tunneli Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 309. Artikkelin verkkoversio.