sija

Suomi

Substantiivi

sija (9)

1. paikka, olinsija, makuupaikka

   Sinulla on sija minun sydämessäni.

   Pinkaisin juoksuun niiltä sijoiltani.

   Löytyykö sijaa majatalosta?

2. (urheilu) sijoittumalla kilpailussa saavutettu kilpailijoiden keskeinen sijoitus.

   Suomi jäi hiihtoviestissä neljännelle sijalle.

3. (kielitiede) sijamuoto

   Subjektin sija on peruslauseessa nominatiivi.

Ääntäminen

• IPA: /ˈsijɑ/
• tavutus: si‧ja

Etymologia

Hieman vanhahtavaa suomen kieltä: esim. Raam:Luuk/2.6 katkelma ”koska heille ei ollut sijaa majatalossa”. Nykyisin sama käännös kuuluu ”koska heille ei ollut tilaa majapaikassa”.

Käännökset

1. olinsija

englanti: place ranska: place f., emplacement m.

unkari: hely, tér

2. saavutettu sija

englanti: position italia: posizione f.

ranska: position f.

3. kieliopillinen sija

Ks. sijamuoto

Liittyvät sanat

• sijata
• ensisijainen, paikka, peti, sijainti, sijaitseva, sijaita, sijata, sijoittaa, sijoittua, tila, toissijainen
• tyyssija
• vuode

Johdokset

• adjektiivit: sijainen, sijaton, sijattu
• adverbit: sijaltaan, sijasta, sijoiltaan
• substantiivit: sijainti, sijaus
• verbit: sijaita, sijata, sijoittaa, sijoittua

Yhdyssanat

arvosija, asuinsija, erosija, etusija, jalansija, jumbosija, kunniasija, makuusija, olosija, sijaluku, sijamuoto, sijapääte, sijataivutus, sijoiltaanmeno, tulisija, tulosija, vaalisija, yösija

Aiheesta muualla

• sija Kielitoimiston sanakirjassa
• sija Tieteen termipankissa
• Artikkeli 2963 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Vepsä

Substantiivi

sija

1. (huonekalu) sänky

Liittyvät sanat

• magaduzsija