Lapsuus
 
Lapsuus

Substantiivi

muokkaa

lapsuus (40)

  1. aika, jolloin ihminen on lapsi; syntymästä murrosikään t. nuoruuteen asti

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlɑpsuːs/
  • tavutus: lap‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lapsuus lapsuudet
genetiivi lapsuuden lapsuuksien
partitiivi lapsuutta lapsuuksia
akkusatiivi lapsuus;
lapsuuden
lapsuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi lapsuudessa lapsuuksissa
elatiivi lapsuudesta lapsuuksista
illatiivi lapsuuteen lapsuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lapsuudella lapsuuksilla
ablatiivi lapsuudelta lapsuuksilta
allatiivi lapsuudelle lapsuuksille
muut sijamuodot
essiivi lapsuutena lapsuuksina
translatiivi lapsuudeksi lapsuuksiksi
abessiivi lapsuudetta lapsuuksitta
instruktiivi lapsuuksin
komitatiivi lapsuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lapsuude-
vahva vartalo lapsuute-
konsonantti-
vartalo
lapsuut-

Etymologia

muokkaa

lapsi + -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

lapsuudenaika, lapsuudenkokemus, lapsuudenkoti, lapsuudenmuisto, lapsuudentoveri, lapsuudenystävä, lapsuusaika, lapsuusikä, lapsuuskoti, lapsuusmuisto, lapsuusvuosi, varhaislapsuus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • lapsuus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 2322, 4586 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa