Substantiivi

muokkaa

kuhmu (1)[1]

  1. ruhjevamman johdosta esiintyvä, paikallisen verenvuodon ja turvotuksen aiheuttama kohouma, erityisesti päässä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkuhmu/
  • tavutus: kuh‧mu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kuhmu kuhmut
genetiivi kuhmun kuhmujen
partitiivi kuhmua kuhmuja
akkusatiivi kuhmu;
kuhmun
kuhmut
sisäpaikallissijat
inessiivi kuhmussa kuhmuissa
elatiivi kuhmusta kuhmuista
illatiivi kuhmuun kuhmuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kuhmulla kuhmuilla
ablatiivi kuhmulta kuhmuilta
allatiivi kuhmulle kuhmuille
muut sijamuodot
essiivi kuhmuna kuhmuina
translatiivi kuhmuksi kuhmuiksi
abessiivi kuhmutta kuhmuitta
instruktiivi kuhmuin
komitatiivi kuhmuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kuhmu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kuhmu Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1