Katso myös: Alho

Substantiivi

muokkaa

alho (1)[1]

  1. (vanhahtava) syvänne, notko (myös kuvaannollisesti)
    murheen alho

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈɑlho/
  • tavutus: al‧ho

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alho alhot
genetiivi alhon alhojen
partitiivi alhoa alhoja
akkusatiivi alho;
alhon
alhot
sisäpaikallissijat
inessiivi alhossa alhoissa
elatiivi alhosta alhoista
illatiivi alhoon alhoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi alholla alhoilla
ablatiivi alholta alhoilta
allatiivi alholle alhoille
muut sijamuodot
essiivi alhona alhoina
translatiivi alhoksi alhoiksi
abessiivi alhotta alhoitta
instruktiivi alhoin
komitatiivi alhoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo alho-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

johdos vartalosta alha- (vrt. alhaalla), joka on ala-sana variantti[2][3]

Aiheesta muualla

muokkaa
  • alho Kielitoimiston sanakirjassa

Portugali

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

alho m.

  1. valkosipuli

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. alho.
  3. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. alhaalla.