ris

Norja

Substantiivi

ris

1. riisi

Ranska

Substantiivi

ris m. (monikko ris)

1. (vanhentunut) nauru
2. kateenkorva (ruokana)
3. (merenkulku) reivaus

Ruotsi

Substantiivi

ris n. (5) (yks. määr. riset [luo], mon. epämäär. ris, mon. määr. risen[luo])

1. riisi
2. risu, vitsa

Liittyvät sanat

• aga
• bastonad
• buskvegetation
• dask
• gissel
• grenar
• karbas
• klander
• kritik
• kvistar
• risbastu
• sly
• smäll
• smörj
• spö
• stryk
• stut
• tadel
• ovett

Serbia

Substantiivi

rȉs m. (kyrillinen рис)

1. ilves

Ääntäminen

• IPA: /'rîs/

Tanska

Substantiivi

ris

1. riisi