Vatsakalvo

Vatsakalvo (lat. peritoneum) on vatsaontelossa oleva sileäpintainen yksinkertaisesta levyepiteelistä ja sidekudoksesta muodostunut kalvo. Sen tehtävänä on kiinnittää vatsaontelon elimet ympäristöönsä ja vähentää vatsaontelossa olevien elimien liikkeestä aiheutuvaa kitkaa. Vatsakalvo on kahdesta lehdestä muodostunut pussi, jonka ulompi lehti (lat. peritoneum parietale) kiinnittyy vatsaontelon seinämiin ja sisempi lehti (lat. peritoneum viscerale) ympäröi osaa vatsaontelon elimistä. Peritoneumin lehtien väliin jäävää tilaa kutsutaan vatsakalvononteloksi eli peritoneumonteloksi (lat. cavum peritoneale). Miehillä vatsakalvonontelo on umpinainen, mutta naisilla siitä on yhteys munanjohdinten onteloon. Vatsakalvon lehtien välissä on pieni määrä nestettä, jonka tehtävänä on vähentää vatsakalvon lehtien välistä kitkaa.^[1]^[2]

Elinten suhde vatsakalvoon

Vatsaontelon ja pelviksen eli lantion elimet luokitellaan intraperitoneaalisiksi, extraperitoneaalisiksi ja infraperitoneaalisiksi sen mukaan miten ne sijaitsevat suhteessa vatsakalvoon.

Intraperitoneaaliset elimet sijaitsevat vatsaontelon sisällä. Ne ovat joka puolelta peritonium visceraliksen ympäröimiä, mutta yhteydessä vatsaontelon seinämiin esimerkiksi suoliliepeen tai muun rakenteen avulla. Intraperitoneaaliset elimet pääsevät liikkumaan jonkin verran vatsaontelossa. Niitä ovat:^[3]^[4]

mahalaukku
ohutsuoli
perna
maksa
sappirakko
umpisuoli ja umpilisäke
pohjukaissuolen yläosa
paksusuolen poikittainen osa sekä sigmasuoli
kohtu, munasarjat ja munanjohtimet

Retroperitoneaaliset elimet sijaitsevat vatsakalvonontelon posteriorisella eli takapuolella, vatsaontelon takaseinämässä. Ne eivät pääse juurikaan liikkumaan. Vatsakalvo peittää niiden anteriorista laitaa. Niitä ovat:^[3]^[4]

munuaiset
lisämunuaiset
kohdunkaula
haima
pohjukaissuoli lukuun ottamatta sen yläosaa
peräsuolen ylin 2/3 osa

Infraperitoneaaliset elimet sijaitsevat vatsakalvonontelon kaudaali- eli hännänpuolella, lantio-ontelossa. Peritoneum peittää niitä vatsakalvonontelon puolelta. Niitä ovat:^[3]

Vatsapaidat

Vatsakalvo muodostaa vatsaontelon elinten väliin ison ja pienen vatsapaidan. Iso vatsapaita (lat. omentum major) riippuu suoliston edessä. Se kiinnittyy paksusuolen poikittaiseen osaan ja mahalaukun isoon kaarrokseen. Isossa vatsapaidassa on runsaasti rasvakudosta. Pieni vatsapaita (lat. omentum minus) yhdistää maksan ja mahalaukun pienen kaarroksen.^[5]

Lähteet

↑ Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 397. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2
↑ Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 782. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6
↑ ^a ^b ^c Gilroy, MacPherson, Ross: Atlas of Anatomy, s. 142. New Yourk: Thieme Medical Publishers, Inc, 2009. ISBN 978-1-60406-099-7
↑ ^a ^b Moore, Dalley, Agur: Introduction to Clinically Oriented Anatomy, s. 218. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins, 2014.
↑ Lääketieteen termit, duodecim, s. 783. Porvoo: WS Bookwell, 2007. ISBN 978-951-656-194-6 suomi

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[Galenos_-_Johdanto_lääketieteen_opintoihin-1] Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 397. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2

[termit-2] Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 782. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6

[thieme-3] Gilroy, MacPherson, Ross: Atlas of Anatomy, s. 142. New Yourk: Thieme Medical Publishers, Inc, 2009. ISBN 978-1-60406-099-7

[moore-4] Moore, Dalley, Agur: Introduction to Clinically Oriented Anatomy, s. 218. Baltimore: Lippincott Williams & Wilkins, 2014.

[5] Lääketieteen termit, duodecim, s. 783. Porvoo: WS Bookwell, 2007. ISBN 978-951-656-194-6 suomi

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]