Shmita (hepr. ‏שְׁמִטָּה‎) on juutalaisuuden Tooran määräämä seitsemän vuoden välein toistuva sapattivuosi, jota nykyaikainen ortodoksijuutalaisuus seuraa. Shmitan tärkeimmät määräykset ovat että "Israelin maiden" pitää jäädä viljelemättä ja vuoden lopussa velat annetaan anteeksi. Shmita toistuu juutalaisessa kalenterissa vuosina: 1951 (5712), 1958 (5719), 1965 (5726), 1972 (5733), 1979 (5740), 1986 (5747), 1993 (5754), 2000 (5761), 2007 (5768), 2014 (5775) ja 2021 (5782).

Shmitan katsotaan perustuvan seuraaviin Tooran kohtiin:

Juutalaisen lain mukaan kaikkien juutalaisten omistamalla maalla kasvatettujen vihannesten syöminen on kielletty shmita-vuoden aikana, joka alkaa roš hašana -päivästä (vuonna 2007 12. syyskuuta illalla).

Edah Hareditin rabbien mukaan ei-juutalaisten ei-juutalaisten omistamalla maalla kasvatetut vihannekset ovat kuitenkin sallittuja. Tämän vuoksi Israelissa on ajoittain salakuljetettu vihanneksia arabien kyliin ja väitetty että ne on kasvatettu arabien mailla. Aiemmin noin kolmannes Israelin vihanneksista on tuotu shmita-vuoden aikana Gazan kaistalta.[1] Toisena vaihtoehtona on käytetty maan myymistä ei-juutalaisille vuoden ajaksi, sopimuksella joka velvoittaa sen myynnin takaisin vuoden loputtua. Tämän heter mechira -käytännön hyväksyvät monet modernit ortodoksijuutalaiset, mutta harediortodoksit eivät.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Anti-Zionist rabbis demand IDF protection during shmita year, Jerusalem Post, Jul. 27, 2007 2:21/Updated Jul. 27, 2007 13:38
  2. A Biblical order drives Arab-Israeli cooperation Christian Science Monitor. Viitattu 13.09.2007.