Mariestad on samannimisen Mariestadin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Vänernin itärannalla Länsi-Götanmaan läänissä ja Länsi-Götanmaan historiallisessa maakunnassa Länsi-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 15 591 asukasta.[2]

Mariestad
Mariestadia Vänerniltä kuvattuna.
Mariestadia Vänerniltä kuvattuna.

Mariestad

Koordinaatit: 58°42′N, 13°49′E

Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Länsi-Götanmaan lääni
Maakunta Länsi-Götanmaa
Kunta Mariestadin kunta
Pinta-ala
 – Maa 10,97 km²
Väkiluku 15 591
 – Väestötiheys 1 421,2 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]


















Mariestad 1600-luvun lopussa teoksessa Suecia antiqua et hodierna.

Mariestad oli 1970-luvun alun kuntauudistukseen asti kaupunki. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Mariestadiin liitettiin Leksbergin maalaiskunta. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin laajempi Mariestadin kunta, jonka keskustaajamana entinen Mariestadin kaupunki on siitä lähtien toiminut. Kaupungin entinen vaakuna on nykyään Mariestadin kunnan käytössä.

Entisen kaupungin aluetta vastaa Mariestadin seurakunta, johon liitettiin vuonna 2006 Leksbergin ja Torsön seurakunnat. Seurakunnan pääkirkko on Mariestadin tuomiokirkko, vaikka Mariestad kuuluukin Skaran hiippakuntaan.

Mariestadin halki kulkee Kinnekullebanan-niminen rautatie.

Historia

muokkaa

Kustaa Vaasan poika Kaarle-herttua eli myöhempi kuningas Kaarle IX perusti kaupungin vuonna 1583. Nimensä kaupunki sai herttuan vaimon Marianin mukaan. Kaupungin ja sittemmin Mariestadin kunnan vaakunassa esiintyy vesistöstä nouseva härkä. Vaakunan katsotaan viittaavan tapaukseen, jossa Maria näki härän nousevan Tidan-joesta Mariestadin kohdalla.

Mariestad on Kalmarin ohella toinen niistä Ruotsin kaupungeista, joissa on tuomiokirkko, mutta ei piispaa. Vuonna 1583 Värmlannin maakunnasta sekä Länsi-Götanmaan maakuntaan kuuluneista Vadsbon ja Vallen kihlakunnista muodostettiin niin sanottu superintendentuuri, jota johti superintendentiksi kutsuttu pappi. Superintendentin istuin sijoitettiin Mariestadiin. Järjestely päättyi vuonna 1647, jolloin Mariestadin superintendentuurin tilalle perustettiin Karlstadin superintendentuuri sekä Vallen ja Vadsnom kihlakunnat liitettiin takaisin Skaran hiippakuntaan. Vuonna 1772 Karlstadin superintendentuurista tuli Karlstadin hiippakunta.

Mariestad on ollut pitkään hallintokaupunki, jossa ovat sijainneet niin lääninhallitus kuin maakäräjäkunnan keskushallinto. Länsi-Götanmaan läänin muodostamisen yhteydessä huomattava osa niin valtion kuin maakäräjäkunnankin hallinnosta katosi Mariestadista.

Toisen maailmansodan jälkeen kaupungissa on ollut monta suurta teollisuusyritystä, kuten tulitikkujen valmistusta ja panimo. Kaupungin panimotausta elää vielä Mariestads-nimisessä olutmerkissä. Sitä valmistaa Spendrupin panimo, joka ei kuitenkaan sijaitse Mariestadissa.

Paikallislehti Mariestads-Tidningen ilmestyy viidesti viikossa.

Väestönkehitys

muokkaa
Mariestadin taajaman väestönkehitys 1960–2010
Vuosi Asukkaita
1960
  
10 419
1965
  
13 956
1970
  
16 637
1975
  
16 454
1980
  
15 693
1990
  
16 016
1995
  
15 679
2000
  
15 043
2005
  
15 448
2010
  
15 591
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[3] Mariestad kasvoi yhteen Radbynin kanssa vuonna 1965.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  2. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  3. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä Ruotsiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.