Kristian V
Kristian V (15. huhtikuuta 1646 Duborgin linna, Flensburg, Schleswigin herttuakunta – 25. elokuuta 1699 Kööpenhaminan linna, Kööpenhamina, Tanskan kuningaskunta) oli Tanskan ja Norjan kuningas vuodesta 1670 aina kuolemaansa saakka.[1]
| Kristian V | |
|---|---|
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
.jpg) Kristian V, Abraham Wuchters n. 1675. | |
| Tanskan ja Norjan kuningas | |
| Valtakausi | 9. helmikuuta 1670 – 25. elokuuta 1699 |
| Kruunajaiset | 7. kesäkuuta 1671 |
| Edeltäjä | Fredrik III |
| Seuraaja | Fredrik IV |
| Syntynyt |
15. huhtikuuta 1646 Flensburg, Schleswigin herttuakunta |
| Kuollut |
25. elokuuta 1699 (53 vuotta) Kööpenhaminan linna, Kööpenhamina, Tanska |
| Hautapaikka | Roskilden tuomiokirkko |
| Puoliso | Charlotte Amalie |
| Lapset |
Fredrik IV Kristian Vilhelm Kristian Sofia Hedvig Kaarle Kristiane Charlotte Vilhelm Kristiane Kristian Ulrik Kristian |
| Suku | Oldenburg |
| Isä | Fredrik III |
| Äiti | Sofie Amalie |
| Uskonto | Luterilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
Suku
muokkaaHänen vanhempansa olivat Fredrik III ja herttuatar Sophie Amalie af Braunschweig-Lüneburg (1628–1685).[2] Hän oli kahdeksasta sisaruksesta vanhin. Hänen nuorempi veljensä Jørgen avioitui George-nimisenä Ison-Britannian kuningatar Annan kanssa. Nuoremmasta sisaresta Ulrike Eleonoorasta tuli Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n puoliso.
Kruununprinssi
muokkaaKruununprinssi Christian oli huonosti koulutettu kuninkaallisiin tehtäviinsä. Hän osallistui valtakunnan hallintoon vain vähän ennen isänsä kuolemaa. Siksi hän oli erittäin riippuvainen neuvonantajista, kuten vaikutusvaltaisesta kreivi Peder Schumacher Griffenfeldistä.[2]
Kuningas
muokkaaKristian jatkoi isänsä aloittamaa itsevaltiuden kasvattamista[1] ja aatelin vallan vähentämistä päästämällä ensi kertaa aatelittomat valtion virkoihin ja luomalla kaksi uutta arvonimeä, kreivin ja paronin.[3][1]
Kenties suurin järjestelmässä kohonnut kansanmies oli Peder Schumacher, kreivi Griffenfeld vuodesta 1670 ja Tanskan ylin valtuutettu vuonna 1674. Griffenfeld menetti Kristian V:n suosion Ruotsia vastaan vuosina 1675–1679 käydyn Skoonen sodan aikana, jonka oli Kristian aloittanut ja uuvutti Tanskan ilman todellista hyötyä. Hän oli muuten kansan suosima kuningas, mutta tuhlasi valtion kassan epäonnistuneeseen yritykseen vallata Skåne takaisin Ruotsilta.[1]
Tanskan vuoden 1683 laki ja Norjan vuoden 1687 laki kodifioitiin Kristian V:n hallituskaudella.[1] Lisäksi 16. joulukuuta 1648 hän antoi Kööpenhaminan juutalaisille luvan pitää julkisia uskonnollisia tilaisuuksia kotona tai vuokratiloissa.[4]
Kristian V oli kiinnostunut metsästyksestä ja ratsastuksesta, ja yksinkertaisten tapojensa vuoksi hän oli suunnattoman suosittu alamaistensa keskuudessa. Hän ei ollut suuri valtiomies, mutta ahkera ja tunnollinen ja osoitti sodan aikana henkilökohtaista rohkeutta.[2]
Hän kuoli 53-vuotiaana elokuussa 1699 peurametsällä. Koirien piirittämä haavoitettu peura potkaisi sitä lopettamaan tullutta kuningasta kuolettavasti ja hän kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä Kööpenhaminan linnassa. Hänet on haudattu Roskilden tuomiokirkkoon. [5] Peuran trofee on edelleen näytteillä Rosenborgin linnassa.
Avioliitto ja lapset
muokkaaKristianilla oli kahdeksan lasta vaimonsa kanssa ja kuusi lasta rakastajattarensa kanssa.[6]
Hän avioitui 25. kesäkuuta 1667 Nykøbingin linnassa Falsterissa kreivitär Charlotte Amalie von Hesse-Kasselin (1650–1714) kanssa.[2]
Heille syntyi kahdeksan lasta:
- Frederick, Fredrik IV (11. lokakuuta 1671 – 12. lokakuuta 1730), Tanskan kuningas
- Christian Vilhelm (1. joulukuuta 1672 – 25. tammikuuta 1673), kuoli alle kaksikuisena
- Christian (25. maaliskuuta 1675 – 27. kesäkuuta 1695), kuoli 20-vuotiaana naimattomana isorokkoon
- Sophie Hedvig (28. elokuuta 1677 – 13. maaliskuuta 1735), pysyi virallisesti naimattomana
- Christiane Charlotte (18. tammikuuta 1679 – 24 elokuuta 1689), kuoli 10-vuotiaana
- Kaarle (26. lokakuuta 1680 – 8. kesäkuuta 1729), kuoli 48-vuotiaana naimattomana, ei jälkeläisiä
- Tytär (17. heinäkuuta 1683 – 17. heinäkuuta 1683), kuoli alle vuorokauden ikäisenä
- Vilhelm (21. helmikuuta 1687 – 23. marraskuuta 1705), kuoli 18-vuotiaana
Lisäksi hänellä oli kuusi tunnustettua aviotonta lasta vuonna 1672 viralliseksi rakastajattareksi tulleen Sophie Amalie Mothin (1654–1719) kanssa, josta kuningas teki vuonna 1677 Samsøn kreivittären.
- Christiane Gyldenløve (7. heinäkuuta 1672 – 12. syyskuuta 1689), avioitui kreivi Frederik Ahlefeldt til Tranekær og Gråstenin kanssa
- Christian Gyldenløve (28. helmikuuta 1674 – 16. heinäkuuta 1703), Samsøn rajakreivi, kenttämarsalkka ja ylihoviherra
- Sophie Christiane Gyldenløve (1675 – 18. elokuuta 1684), kuoli 9-vuotiaana
- Anna Christiane Gyldenløve (1676 – 11. elokuuta 1689), kuoli 13-vuotiaana
- Ulrik Christian Gyldenløve (24. kesäkuuta 1678 – 8. joulukuuta 1719), Samsøn kreivi, amiraali
- Tytär (1682 – 8. heinäkuuta 1684), kuoli 2-vuotiaana
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Christian V | Danish Monarch, Reformer & Warrior | Britannica www.britannica.com. Viitattu 10.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Christian V 1670-1699 - The Royal Danish Collection www.kongernessamling.dk. Viitattu 10.7.2024. (englanti)
- ↑ Christian V Encyclopedia Britannica
- ↑ Københavns Synagoge Dansk Jødisk Museum. 2021. Arkistoitu 9.6.2021. Viitattu 9.6.2021. (tanska)
- ↑ Christian V gravsted.dk. Viitattu 10.7.2024.
- ↑ Kong Christian V[vanhentunut linkki] Danmarks Konger (tanskaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristian V Wikimedia Commonsissa
