Keihäsmittari
Keihäsmittari (Rheumaptera hastata) on pohjoisen pallonpuoliskon alueella yleinen, päivällä lentävä perhoslaji.
| Keihäsmittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Rheumaptera |
| Laji: | hastata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Rheumaptera hastata |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaKeihäsmittari on suurehko mittariperhoslaji. Sillä on voimakas, puhtaan mustavalkoinen siipikirjailu. Siipien pohjaväri on musta, mutta valkoinen on tavallisesti siipien hallitseva väri. Ulompi poikkiviiru on valkoinen, leveä ja sen keskellä saattaa olla mustia pisteitä. Etusiivissä ulommasta poikkiviirusta suuntautuu siiven ulkosyrjää kohti selkeä keihäänkärkeä muistuttava kuvio. Takasiivessä kuvio ei välttämättä ole yhtä selvä. Siiven tyviosan valkoinen viiru on keskivaiheiltaan leventynyt ja ainakin etusiivessä se yhtyy ulompaan poikkiviiruun. Siipiväli 34–38 mm.[1][2] Lentävä yksilö näyttää vaalealta.[3]
Lajista tavataan huomattavan usein yksilöitä, joilta puuttuu joko jompikumpi tai molemmat takasiivet.[4]
Ilman tarkempaa tutkailua keihäsmittari muistuttaa kovasti pienempää sukulaistaan vasamamittaria (Rheumaptera subhastata) sekä muutamia raanumittarilajeja (suku Epirrhoe).
Levinneisyys ja lentoaika
muokkaaKeihäsmittaria tavataan useina alalajeina koko Euroopasta Venäjän poikki Kanadaan ja Yhdysvaltojen itärannikolle ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa se on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Laji lentää kesäkuusta heinäkuun alkuun.[5]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaKeihäsmittari viihtyy valoisien metsien laidoilla ja aukkopaikoilla sekä pensaikkoisilla niityillä. Enimmäkseen päivällä lentävänä lajina se tulee harvoin valolle. Se lentää vilkkaasti ja ollessaan laskeutuneena kasvillisuuteen perhonen levittelee siipiään toistuvasti. Vaikka laji onkin yleinen, aikuisia perhosia tavataan yleensä vain yksitellen.[4] Keihäsmittarin toukka elää koivuilla ja pajuilla sekä herukoilla, mustikoilla ja suomyrtillä. Joinakin vuosina lajia on varsin runsaasti, jolloin toukkia pidetään jopa koivun tuholaisena, joskaan vahingot eivät yleensä ole taloudellisesti merkittäviä.[3] Toukka elää ympärilleen keräämänsä lehtikieppiä ja talvehtii maassa kotelona.
Ravintokasvi
muokkaaToukka elää erityisesti koivuilla (Betula) sekä pajuilla (Salix).
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/r/rheumaptera_hastata.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=1787
- ↑ a b Metlan sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Mikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint. ISBN 951-99620-7-7
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Rheumaptera/hastata/Rheumaptera%20hastata.htm[vanhentunut linkki]