Inari

Inari (inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar, pohjoissaameksi Anár, ruots. Enare) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 7 121 ihmistä ja sen pinta-ala on 17 333,62 km², josta 2 275,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 0,47 asukasta/km². Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta. Inarin naapurikunnat ovat lounaassa Enontekiö, etelässä Kittilä ja Sodankylä, pohjoisessa Utsjoki. Lisäksi kunta rajoittuu sekä lännessä että idässä Norjaan, idässä myös Venäjään. Inari on maan tärkeintä poronhoitoaluetta. Inarin talous nojaa voimakkaasti elämystalouteen eri muodoissaan ja kuntakuva on turismin ja rajakaupan vuoksi kansainvälinen. Auto- ja rengastestaus ovat myös kunnan suurimpia elinkeinotoimialoja. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat edelleen erityisesti kulttuurisesti tärkeitä, mutta taloudellisesti niiden merkitys on vähentynyt vuosien saatossa. Inarissa kuvataan paljon myös erilaisia tv-sarjoja, lähinnä autoilua, mutta myös mm. suomalais-saksalainen Ivalo-rikostrillerisarja kuvattiin pääosin Inarissa.

Inari Aanaar – Aanar – Anár Enare
vaakuna	sijainti
Sijainti	68°54′18″N, 027°01′49″E
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Pohjois-Lapin seutukunta
Kuntanumero	148
Hallinnollinen keskus	Ivalo
Perustettu	1876
Kokonaispinta-ala	17 333,62 km²  suurin 2022
– maa	15 058,35 km²
– sisävesi	2 275,27 km²
Väkiluku	7 121 130:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	0,47 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,1 %
– 15–64-v.	61,0 %
– yli 64-v.	26,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	87,7 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– saamenkielisiä	6,9 %
– muut	5,0 %
Kunnallisvero	6,40 % 300:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Tommi Kasurinen
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
– puheenjohtaja	Janne Tervahauta (kesk.)
2021–2025  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • PS  • Vas.  • Vihr.  • RKP  • KD	7 7 4 3 2 2 1 1
www.inari.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Inarin kartta ja kyläkeskukset.

Inarijärvi on Suomen suurimpia järviä.

Sajos on saamelaisten parlamenttirakennus ja kulttuurikeskus Inarissa.

Saamelaismuseo Siidan rakennuksia Inarissa.

Keskiyön aurinko Inarijärvellä.

Lemmenjoki

Kiilopään aluetta Saariselällä.

Kaunispään huipulla sijaitsee ravintola.

Inarijärvi Inarin kirkonkylän kohdalla heinäkuussa vuonna 2005.

Haja-asutusalueilla posti jaetaan linja-autolla usean talouden yhteiseen heittolaatikkoon.

Inarin kunnan suurin taajama ja hallinnollinen keskus on noin 3 000 asukkaan Ivalo, joka sijaitsee 39 km Inarin kirkonkylästä etelään. Inarin kirkonkylä on saamelaiskulttuurin keskus, jossa kokoontuu mm. Saamelaiskäräjät. Inarin kunnallisveroprosentti on Suomen alhaisimpia, 19 %. Inari tunnetaan taloudellisesti vahvana kuntana sekä kulttuurillisesti yhtenä Suomen monipuolisimmista kunnista. Inari on ainoa Suomen nelikielinen kunta. Turismin vuoksi Inarin kuntakuva on erittäin kansainvälinen. Suomen lisäksi Inarissa puhutaan kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea sekä pohjoissaamea. Saamelaisuus näkyy vahvasti kunnan eri kylillä.

Inari on perinteisten elinkeinojen lisäksi tunnettu erityisesti Saariselästä, Inarijärvestä, kullankaivuperinteestä sekä kahdesta kansallispuistoistaan.

Historia

Esihistoria

Inarijärven vesistöalueelta on tehty rikkaita esihistoriallisia löytöjä. Paatsjoen Luusuan varhaiskivikautinen asuinpaikka on ajalta 5360 eKr. Nellimissä on kampakeramiikkaa, Vuopajassa asbestikeramiikkaa ja Luusuassa Säräisniemen keramiikka 2:aa edustavia asuinpaikkoja. Nellimissä on myös varhaismetallikautinen kvartsiittinuolien tekopaikka.

Asutuksen syntyminen

Kivi- ja pronssikauden väestöä pidetään tietynalaisina saamelaisten esivanhempina. Varsinaista saamelaiskulttuuria Inarissa edustavat Nukkumajoelta löydetyt muinaiset talvikylän paikat. Inarin saamelaisasutus tunnetaan asiakirjoista 1500-luvulta lähtien suurena Inarin lapinkylänä.

Inarin lappalaiset olivat ns. metsälappalaisia, jotka muuttivat suhteellisen vakinaisesta talvikylästä kalastamaan mm. Inarin ja Muddusjärven rannoille. Kalastuksen ohella metsästettiin etenkin peuroja ja turkiseläimiä. Riekolla oli taloudellista merkitystä 1900-luvulle asti.

Saamelaisia verottivat jo keskiajalla kainulaiset, norjalaiset, karjalaiset ja birkarlit. Inarin lapinkylä joutui 1800-luvun alkuun asti maksamaan veroja niin Ruotsille, Venäjälle kuin Tanska-Norjalle. Saamelaiset kävivät kauppaa ensin vapaamuotoisesti, mutta 1650-luvulta lähtien kauppa pyrittiin keskittämään Inarin markkinoille.

Inarin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1646, ja 1600-luvulla Inarin saamelaiset käännytettiin kristinuskoon. Inari kuului ensin Kemin ja sitten 1673 perustettuun Kemin Lapin seurakuntaan. Vuonna 1757 Inarista tuli Utsjoen kappeliseurakunta. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1760 Pielpajärven rannalle.

Suomalaisasutuksen syntyminen

Suomalainen asutusta alkoi Inarissa syntyä 1758, jolloin Heikki Kyrö asettui Ivalojokivarteen. Asutus laajeni vähitellen Kyrön kyläksi eli nykyisen Ivalon keskuksen aluksi. Suomalaisuus eteni Inarin Lapissa hitaasti ja kasvoi vasta 1800-luvun alkupuolella. Kyrön lisäksi syntyivät Koppelon ja Törmäsen kylät.

1800-luvulla poronhoidon merkitys alkoi kasvaa. Siihen vaikutti erityisesti Norjan rajan sulkeutuminen, minkä jälkeen Norjan saamelaiset eivät voineet laiduntaa porojaan Inarissa. Vuonna 1912 puolet inarilaisista omisti poroja ja Inari jaettiin viiteen paliskuntaan. Saamelaiset viljelivät jonkin verran maata ja pitivät karjaa.

Inarista tuli vuonna 1881 itsenäinen seurakunta, ja se sai oman kirkkoherran 1886. Inarin kolmas kirkko rakennettiin vuosina 1884–1888 Juutuanjokisuulle.

1900-luku

Kultaliikkeellä oli suora yhteys matkailun alkuun 1920- ja 1930-luvulla. Sodankylän ja Kyrön välisen maantien valmistumisen jälkeen alkoi Ivalon nousu Inarin tärkeimmäksi liike- ja talouskeskukseksi. Vuonna 1932 Ivalosta tuli risteyspaikka kun maantie Petsamoon valmistui. Ivalosta tuli suomalaisen asutuksen keskus ja Inarin kirkonkylä säilyi saamelaisuuden keskuksena.

Inarin kirkko Juutuanjokisuulla tuhoutui talvisodan aikana. Samalle paikalle valmistui vuonna 1952 saamelaiskirkko. Ivaloon saatiin uusi kirkko vuonna 1966.

Toisen maailmansodan jälkeen

Inarin saamelaisuus voimistui ja samalla kirjavoitui toisen maailmansodan jälkeen, kun alueelle asutettiin Petsamon koltat. Pääosin koltat asettuivat Sevettijärven alueella. Lapin sodan aikana Inarin rakennuskanta tuhoutui lähes kokonaan ja mm. Ivalo rakennettiin täysin uudestaan sodan jälkeen.

Maantiede

Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin kunta, noin viisi prosenttia koko maan pinta-alasta. Se on lähes yhtä suuri kuin Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakuntien maapinta-alat yhteensä. Ahvenanmaahan verrattuna Inarin maapinta-ala on lähes kymmenkertainen. Kunnan koko voidaan havainnollistaa alueena, jonka sivujen pituudet ovat linnuntietä 130 kilometriä (kunnan pohjoisraja), 90 kilometriä (itäraja), 140 kilometriä (eteläraja) ja 75 kilometriä (länsiraja). Inarilla on Suomen puolella neljä naapurikuntaa: Enontekiö, Kittilä, Sodankylä ja Utsjoki. Näiden lisäksi se rajautuu lännessä Norjan Kaarasjoen sekä Koutokeinon kuntiin ja idässä Norjan Etelä-Varangin kuntaan sekä Venäjän Petsamon piiriin ja Ylä-Tuuloman kaupunkikuntaan.

Kunnassa sijaitseva Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi (1 043 km²). Kaikkiaan järviä on Inarissa 8 033, mikä on enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa ja myös kunnan sisävesipinta-ala on Suomen kunnista suurin.

Inarissa sijaitsee kaksi kansallispuistoa. 2 860 neliökilometrin laajuinen Lemmenjoen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin kansallispuisto ja sijaitsee kokonaan kunnan alueella pientä Kittilän puolella olevaa osaa lukuun ottamatta. Kansallispuistossa sijaitsee Inarin korkein tunturi Morgam-Viibus, joka kohoaa 601 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta. Kunnan alueella sijaitsee myös pohjoisin osa enimmäkseen Sodankylän ja Savukosken kunnissa sijaitsevasta Urho Kekkosen kansallispuistosta. Kansallispuistojen lisäksi kunnan alueella sijaitsee kuusi erämaa-aluetta: Hammastunturi, Kaldoaivi, Muotkatunturi, Paistunturi, Tsarmitunturi ja Vätsäri. Näistä Hammastunturi sijaitsee pieneltä osin Kittilässä sekä Sodankylässä, Kaldoaivi sekä Muotkatunturi osittain Utsjoella ja Paistunturi suurimmalta osin Utsjoella.

Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle myytiin Inariin kuulunut Jäniskosken–Niskakosken alue, minkä seurauksena kunnan pinta-ala pieneni 176 km².

Luonnonmaantieteellisesti Inarin kunta jakautuu kolmeen osaan: Outa-Lappiin, Inarin järvimaahan ja Taka-Lapin tunturimaahan.

Ilmasto

Ivalon ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −8,5 −7,7 −2,6 2,9 8,9 15,4 18,8 15,8 9,9 2,8 −3,8 −7,1 ka. 3,7 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −17,5 −16,8 −12,5 −6,5 0,2 6,1 9,6 7,3 2,8 −2,6 −10,7 −15,6 ka. −4,7 Vrk:n keskilämpötila (°C) −12,8 −12 −7,4 −1,6 4,5 10,6 14 11,4 6,2 0,1 −7,1 −11,2 ka. −0,4 Sademäärä (mm) 23 22 22 26 38 52 75 75 46 41 28 24 Σ 472 Päivän pituus (h/d) 3 8 12 16 21 24 23 17 13 9 4 0 ka. 12,5 Auringonpaistetunnit (h/d) 0 1 3 5 7 8 8 5 3 2 1 0 ka. 3,6 Sadepäivät (d) 19 17 16 14 16 15 16 17 16 17 18 18 Σ 199 L ä m p ö t i l a −8,5 −17,5 −7,7 −16,8 −2,6 −12,5 2,9 −6,5 8,9 0,2 15,4 6,1 18,8 9,6 15,8 7,3 9,9 2,8 2,8 −2,6 −3,8 −10,7 −7,1 −15,6 S a d a n t a 23 22 22 26 38 52 75 75 46 41 28 24 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1981–2010

Elinkeinot

Inari on arktisen elämystalouden kasvukeskus Suomessa. Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä työllistäjä Inarin kunnassa. Inarin talous nojaakin vahvasti elämystalouteen. Kunnan alueella sijaitsee lukuisia majoitus- ja hotellikeskittymiä, joista suurin on Saariselän alue. Viime aikoina erityisesti aasialaisten turistien matkailun kasvu on ollut merkittävää.

Lisäksi kunnassa toimii huomattava määrä arktista rengas- ja autotestausta. Perinteiset elinkeinot kuten poronhoito ja kalastus ovat osa elämystaloutta sekä perinteistä elinkeinorakennetta. Merkittävä tulonlähde on myös rajakauppa, joka Inarissa on kunnan väestön kokoon nähden merkittävien palvelujen vuoksi erittäin voimakasta. Voimakkaan kasvun vuoksi viime aikoina Inaria on vaivannut asunto- ja työvoimapula.

Inarissa perustettiin nettilehti Uusi Inari syksyllä 2014. Se keräsi joukkorahoituksella noin 13 000 euroa ja ilmestyi helmi–maaliskuussa 2015.

Hallinto

Inarin kunnanvaltuustossa on 27 jäsentä. Kaudella 2021–2025 keskustalla ja kokoomuksella on seitsemän valtuutettua, SDP:llä neljä, perussuomalaisilla kolme, vihreillä ja vasemmistoliitolla kaksi sekä kristillisdemokraateilla ja RKP:llä yksi. Valtuuston puheenjohtajana toimii Janne Tervahauta (kesk.). Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Janne Huotari (kok.).

Inarin kunnanjohtaja on Tommi Kasurinen. Hänet valittiin tehtävään lokakuussa 2022, ja hän aloitti tehtävässään tammikuussa 2023. Kasurisen edeltäjä oli Toni K. Laine, joka siirtyi Hämeen maakuntajohtajaksi. Laine valittiin kunnanjohtajaksi joulukuussa 2016.

Väestö

2024-08-31 31. elokuuta 2024 Inarissa asui 7 121 henkilöä. Heistä puhui äidinkielenään suomea 6 249, saamea 492 ja ruotsia 28 henkilöä. Muita kieliä puhui 358 henkilöä. Vuoden 2008 lopussa ulkomaan kansalaisia oli 73. Inarin väkiluku on laskenut vuodesta 1990 693 henkilöllä. Inari on Suomen ainoa nelikielinen kunta: kunnassa puhutaan suomen lisäksi pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Ruotsinkielisten pienen määrän vuoksi kieltä ei lasketa kunnan viralliseksi kieleksi. Väestötiheys on 0,47 asukasta/km². Saamelaisista noin 900 on inarinsaamelaisia ja 500 kolttia. Loput ovat pääasiassa pohjoissaamelaisia. Kunnan väestö on kasvussa, pitkälti elämystalouden voimakkaan kasvun vuoksi.

Kunnan asutus on keskittynyt suurelta osin Inarijärven länsirannalle, jossa sijaitsevat suurimmat taajamat, Ivalo ja Inarin kirkonkylä. Muu osa kunnan aluetta on suurelta osin lähes asumatonta, ja siellä on myös laajoja kansallispuistoja sekä Inarijärven itäpuolella Kessin erämaa. Useissa kyläkeskuksissa on kuitenkin nykyisellään voimakkaita elämystalouden tai rajakaupan keskittymiä.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Inarin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			6 900
1985			7 219
1990			7 559
1995			7 851
2000			7 360
2005			7 043
2010			6 778
2015			6 804
2020			6 922
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2021 lopussa Inarissa oli 7 008 asukasta, joista 4 459 asui taajamissa, 2 241 haja-asutusalueilla ja 308:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Inarin taajama-aste on 66,6 %. Inarin taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2021)
1	Ivalo	3 104
2	Inarin kirkonkylä	640
4	Teponmäki	413
3	Saariselkä	302

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

Akujärvi (inarinsaameksi Áhujävri) Angeli (pohjoissaameksi Áŋŋel, inarinsaameksi Aŋŋel) Inari (pohjoissaameksi Anár, inarinsaameksi Aanaar, koltansaameksi Aanar) Ivalo (pohjoissaameksi Avvil, inarinsaameksi Avveel, koltansaameksi Âʹvvel) Kaamanen (pohjoissaameksi Gámas, inarinsaameksi Kaamâs) Keväjärvi (koltansaameksi Keväjäuʹrr, inarinsaameksi Kiđđâjävri) Koppelo (pohjoissaameksi Koappil, inarinsaameksi Kuáppil, koltansaameksi Kuäʹppel) Kuttura (pohjoissaameksi Guhtor, inarinsaameksi Kuttoor) Lisma (pohjoissaameksi Lismá) Menesjärvi (pohjoissaameksi Menešjávri, inarinsaameksi Menišjävri)

Nellim (koltansaameksi Njeäʹllem, inarinsaameksi Njellim) Lemmenjoki (pohjoissaameksi Leammi, inarinsaameksi Lemmee) Näätämö (koltansaameksi Njauddâm, inarinsaameksi Njiävđám, pohjoissaameksi Njávdán Partakko (inarinsaameksi Pärttih, koltansaameksi Päärtõk) Riutula (inarinsaameksi Rivdul, pohjoissaameksi Rivdol) Saariselkä (pohjoissaameksi Suoločielgi, inarinsaameksi Suáluičielgi, koltansaameksi Suâlčiõʹlj) Sevettijärvi (koltansaameksi Čeʹvetjäuʹrr, inarinsaameksi Čevetjävri, pohjoissaameksi Čeavetjávri Sikovuono (inarinsaameksi Siggávuonâ) Tolonen Törmänen (pohjoissaameksi Dearpmáš, inarinsaameksi Tiärmáš)

Liikenneyhteydet

Inariin on linja-autoyhteydet Oulusta ja Rovaniemeltä.

Inarin kunnassa Ivalon eteläpuolella, Törmäsen kylän luona, sijaitsee Suomen pohjoisin lentokenttä. Finnair lentää Ivalon lentoasemalle Helsingistä Ivaloon vähintään yhden edestakaisen vuoron päivittäin. Talvisesongin aikana Inariin lentää myös Norwegian. Uusia yhteyksiä ovat yhteydet Lontooseen ja Frankfurtiin. Lisäksi Ivaloon tehdään vuosittain lukuisia charterlentoja. Myös Murmanskiin on Ivalosta bussiyhteys. Ivalon lentoaseman yhteydet ovat olleet voimakkaassa kasvussa elämystalouden kasvuun liittyen.^lähde?

Urheilu

• Lapin Sudet ry on vuonna 1926 perustettu noin 500 jäsenen yleisseura. Varsinainen toiminta keskittyy kunnan keskustaajaman Ivalon ympäristöön. Seura järjestää vuosittain pitkäperjantaina VASKOOLI-hiihdon Saariselällä.
• Inarin Palloseura ry on vuonna 2012 perustettu palloilulajien erikoisseura. Sen päälajina on salibandy, mutta toiminta on laajentunut jalkapalloon, kaukalopalloon, pesäpalloon, koripalloon ja amerikkalaiseen jalkapalloon. Jäseniä on 189.
• Tunturi-Kiekko ry on vuonna 1983 perustettu Ivalossa toimiva Suomen pohjoisin^lähde? jääkiekkoseura. Seura pelaa III-divisioonan Lappiliigaa, BHL:a (Barents Hockey League) ja useissa juniori-ikäluokissa.
• Inarin Yritys on Inarissa toimiva hiihtoseura.

Nähtävyydet

Kylätaajamien lisäksi Inarin kunnassa on lukuisia muita tunnettuja paikkoja ja paikannimiä, joka liittyvät muun muassa matkailuun, erilaisiin tapahtumiin ja historiaan:

• Pielpajärvi; erämaakirkko, Inarin seurakunnan ja kunnan keskus 1700-luvulla
• Lemmenjoki; kansallispuisto, kullankaivualue, matkailukohde
• Urho Kekkosen kansallispuisto (UK-kansallispuisto); osittain kunnan alueella
• Hammastunturin erämaa‎; hakkuukiistojen kohteena ollut erämaa-alue
• Kessi; hakkuukiistojen kohteena ollut erämaa-alue
• Ivalojoki; retkeilykohde ja kullankaivualue (mm. Ivalojoen Kultala)
• Otsamotunturi; retkeilykohde
• Luttojoki; kullankaivualue, Raja-Joosepin ”kotijoki”
• Raja-Jooseppi; rajanylityspaikka, nimikkohenkilön asuinkenttä
• Suolisvuono
• Ukko, Vanha Hautuumaasaari ja Hautuumaasaari Inarijärvellä
• Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida Inarin kirkonkylässä
• Saamelaiskirkko Inarin kirkonkylässä
• Sovintovaaran näköalapaikka
• Petsamo-patsas Ivalossa
• Ivalon kirkko
• Matkailukohteita: Laanila, Kiilopää, Kaunispää, Muddusjärvi, Myössäjärvi.
• Sajos; Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.

Tapahtumat

Inarin kirkonkylässä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestään tammikuussa alkuperäiskansojen Skábmagovat-elokuvajuhla ja elokuussa alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idja (suomeksi Yötön Yö). Heinäkuun lopulla vietetään Inariviikkoja, jolloin erilaisia tapahtumia ja konsertteja järjestetään eri puolilla Inarin kuntaa.

Seurakunnat

Luterilaisuus

Ivalon helluntaiseurakunta heinäkuussa 2018.

Inarissa toimii Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva Inarin seurakunta. Inarin seurakunta muodostaa yhdessä Utsjoen seurakunnan kanssa Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän.

Evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä Inarissa toimii vanhoillislestadiolainen suunta, jolla on paikkakunnalla Ivalonlaakson rauhanyhdistys. Inarin alue ei perinteisesti ole lukeutunut lestadiolaisuuden vahvimpaan kannatusalueeseen. Liikkeellä ei juurikaan ole ollut kannatusta saamelaisväestön keskuudessa.

Muut seurakunnat

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Ivalon helluntaiseurakunta, jolla on noin sata jäsentä. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Inarin alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta. Kyseisellä kappeliseurakunnalla on kunnassa kolme kirkkoa, jotka sijaitsevat Ivalossa, Nellimissä sekä Sevettijärvellä, joiden lisäksi yksi tsasouna on Keväjärvellä. Valtaosa Inarin ortodokseista on kolttasaamelaisia. Lisäksi Ivalossa on Jehovan Todistajien seurakunta^lähde?.

Tunnettuja inarilaisia

• Yrjö Ahola, taiteilijanimi Irian Ristubardni, puutarhuri ja taidemaalari
• Amoc, rap-artisti
• Angelit, saamelaisen yhtyeen perustajat
• Dominick Arduin, ranskalais-suomalainen seikkailija
• Edorf, ivalolainen rap-artisti
• Ezkimo, rap-artisti
• Jaakko Gauriloff, koltansaamelainen laulaja
• Veikko Honkanen, näyttelijä
• Anni-Kristiina Juuso, näyttelijä
• Raimo O. Kojo, kirjailija ja toimittaja
• Renne Korppila, radiotoimittaja (NRJ), X Factor -tuomari
• Vesa-Matti Loiri, näyttelijä ja muusikko
• Mikkel Näkkäläjärvi, poliitikko, SDP:n puoluesihteeri
• Meänteis, erakko
• Marja-Liisa Olthuis, inarinsaamelainen kielitieteilijä
• Raja-Jooseppi, Jooseppi Sallila, rajaseudun legendaarinen asukas
• Veikko Rajala, kansantaiteilija
• Merja Aletta Ranttila, kuvataiteilija ja taidegraafikko
• Janne Seurujärvi, kansanedustaja
• V. E. Törmänen, kirjailija
• Kari Väänänen, näyttelijä

Katso myös

• Luettelo Inarin julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes: Finlandia: Otavan iso maammekirja 9. (Lappi) Helsinki: Otava, 1987. ISBN 951-1-07486-5

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Inari Wikimedia Commonsissa

• Inarin kunnan kotisivut.
• Inarin avainluvut Tilastokeskus
• Inarin eläjiä (video, 1974) Ylen Elävä arkisto
• Voitto Viinanen: Kuvia ja esitelmiä Inarin historiasta; Inarin pyhät paikat (Arkistoitu – Internet Archive).
• Kati Kelola: Täällä revontulten alla. Mondo 1/2008.
• Kirsikka Moring: Saamenmaa – sydäntalven sininen uni. (vanhentunut linkki) (https://web.archive.org/web/20111112215328/http://www.hs.fi/matkailu/artikkeli/Saamenmaa++-+sydäntalven+sininen+uni/HS20090117SI1ME018y9 Arkistoitu artikkeli) Helsingin Sanomat 17.1.2009.