Aegna
Aegna on saari Tallinnanlahdella Virossa 14 kilometriä Tallinnasta pohjoiseen. Aegna on myös Tallinnan Kesklinnan kaupunginosaan kuuluva asuinalue. Sen pinta-ala on 301 hehtaaria ja väkiluku 16 henkeä (1.1.2018).[1]
Sijainti | |
---|---|
Vesialue | |
Merialue | |
Suojelualue |
Aegna Nature Park (en) (käännä suomeksi) |
Asukasluku |
16[1] |
---|
Aegna | |
---|---|
Asuinalueen kartta. |
|
Valtio | Viro |
Maakunta | Harjumaa |
Kunta | Tallinna |
Kaupunginosa | Kesklinn |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | asuinalue |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 3,01 km² |
Väkiluku (1.1.2018) | 16 |
– Väestötiheys | 5,3 as./km² |
Jatkosodan aikana 1942–43 Aegnalla toimi suomalainen merivartio- ja mittausasema,[2][3]
Tykkipatterien kunnostus 1910-1920-lukujen vaihteessa
muokkaaBolševikkijoukot joutuivat vetäytymään Virosta helmikuussa 1918 saksalaishyökkäyksen pelossa, tuhoten poistuessaan Aegnan saarelle sijoitetut järeät tykkiasemat. Järeän patterin ammusvarastot räjäytettiin, upseerien asuintilat tuhottiin ja kasarmitilat poltettiin.[4]
Virolaiset näkivät patterien käyttökuntoon palauttamisen erittäin tärkeänä niiden Tallinnalle antaman suojan takia. Saarelle lähti 11. marraskuuta 1918 ryhmä kartoittamaan ja luetteloimaan jäljelle jäänyttä sotilasmateriaalia. Viron asevoimien ensimmäiset sotilaat saapuivat Aegnalle paria päivää myöhemmin 13. marraskuuta. Saarella tehdyt materiaalikartoitukset antoivat karun kuvan alueen tilasta: patterit oli tuhottu ja muut rakennukset poltettu. Irtaimistoa oli ryöstetty merkittävissä määrin.[4]
Saaren puolustus jäi alkuun pääasiassa kodinturvajoukkojen muodostamien pienten osastojen vastuulle. Infrastrkstuurin puuttuessa saarelle sijoitetut asevoimien sotilaat majoitettiin maatilarakennuksiin ja maakellareihin.[4]
Tallinnan puolustuksen kannalta oleellisimpana nähtiin saaren 12 tuuman patterin (entiseltä nimeltään rannikkopatteri 15) kunnostaminen.[4] Tehtävä asettui patterin päällikön sijaiseksi 10. huhtikuuta 1919 määrätylle Jaak Feldmannille.[5] Hän kartoitti järeän patterin tilan, mikä osoittautui huonoksi. Oikea tykkitorni oli rikkoutunut ja ampumatarviketila romahtanut. Vasemman tornin betonirakenteet olivat halkeilleet. Molempien tornien sisällä olleet järjestelmät olivat osittain vaurioituneet.[4]
Feldmann palasi saarelle muutamia päiviä katselmuksensa jälkeen 14. huhtikuuta mukanaan tykistöasiantuntijana tunnettu 2. arvoluokan kapteeni Gebhardt, telakkainsinööri Hendrikson, sekä joukko kunnostukseen tarvittuja ammattimiehiä. Kunnostustyöt aloitettiin poistamalla räjähtämättömät ampumatarvikkeet tykkiasemista. Saaren voimalaitos oli tuhottu, minkä takia Aegnalle varavoimaksi lokomobiili. Aegnalle sijoitettu työvoima kohdistettiin alkuun pääasiassa 12 tuuman patterin oikeanpuolimmaisen panssaritornin kunnostamiseen.[4]
Patterin keskiosassa sijainnut komentopaikka sai uuden kupolin Naissaaresta ja tykkiasemia ja niiden järjestelmiä korjattiin Hiidenmaan Tahkunassa sijainneesta 12 tuuman patterista puretuilla osilla. Kunnostustyöt etenivät hyvin, ja 12 tuuman patterin ensimmäisen tykin koelaukaus päästiin ampumaan 1. toukokuuta 1919. Järeän patterin kunnostaminen jatkui juhannukseen 1919.[4]
Saksalaisten aikaan rakentamiin kevyempiin tykkipatterieihin sijoitettiin kaksi kuusituumaista tykkiä, joiden komentajaksi määrättiin 16. kesäkuuta 1919 aliupseeri Sinisoff. Kuuden tuuman patterista tuli 10. lokakuuta 1919 rannikkopatteri 2 (rannapatarei nr 2).[4]
Entinen rannikkopatteri 14 oli selvinnyt liki kunnossa, mutta oli aseistamaton. Patteri varustettiin kahdella 130 mm tykillä ja sai päällikökseen 1. toukokuuta 1919 luutnantti Ernst Koggerin. Päällikön tehtävät siirtyivät 3. kesäkuuta aliupseeri Järvelle ja 20. elokuuta kapteeni Melkoville. 130 mm patteri uudelleennimettiin 10. lokakuuta 1919 rannikkopatteri 3:ksi (rannapatarei nr 3).[4]
Aegnan saaren kommendanttina toimi alkuun luutnantti Arro, ja 13. toukokuuta 1919 alkaen luutnantti Paulson.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Tallinn arvudes 2018 (XLSX) (välilehti "1. RAHVASTIK", riviltä 2562 alkaen "1.29 Tallinna asumid") Tallinna Linnakantselei. Arkistoitu 1.3.2018. Viitattu 1.3.2018.
- ↑ Naissaaren mittausasema: Sotapäiväkirja 27.5.1942–10.9.1942 Kansallisarkisto. Viitattu 28.10.2023.
- ↑ Merivoimien esikunta: Sotapäiväkirja 10.7.1942 - 11.11.1944 Kansallisarkisto. ”Aegnan merivartio- ja mittausasema lopettanut toimintansa 21.2.43.” Viitattu 28.10.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j Nerman, Robert: Aegna rannakaitsepatareide remont algas enne Vabadussõja puhkemist tallinn.postimees.ee. 6.7.2007. Eesti Meedia. Viitattu 25.12.2017. (viroksi)
- ↑ Veldre, Tõnu: Suur sõda jõudis 100 aastat tagasi Saaremaale ja Sõrve säärele. Saarte Hääl, 23.9.2017, nro 185, s. 10. OÜ Raadio Kadi. ISSN 1736-9436 Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 25.12.2017. (viroksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aegna Wikimedia Commonsissa
- Aegnan kartta (Arkistoitu – Internet Archive)