Werner Arber
Werner Arber (s. 3. kesäkuuta 1929 Gränichen, Aarau) on sveitsiläinen mikrobiologi. Hän teki luonnontieteisiin liittyvän diplomityön Zürichin teknillisessä korkeakoulussa (ETH Zürich) ja väitteli biologian tohtoriksi Geneven yliopistossa vuonna 1958. Myöhemmin hän oli molekyyligenetiikan professori Genevessä ja vieraileva professori Kalifornian yliopistossa. Vuodesta 1971 Arber oli Baselin yliopiston professori.[1]
| Werner Arber | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. kesäkuuta 1929 Gränichen, Aarau, Sveitsi |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Mikrobiologia |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1978) |
Hän sai Daniel Nathansin ja Hamilton Smithin kanssa vuonna 1978 Nobelin lääketieteen palkinnon restriktioentsyymien löytämisestä. Heidän työnsä johti rekombinantti-DNA-teknologian (rDNA) kehittymiseen. Tällä teknologialla voidaan tuottaa hormonilääkkeitä soluviljelmissä, yleensä kolibakteerien avulla. Tyypillisiä tuotettavia lääkeaineita ovat insuliini, kasvuhormoni ja erilaiset rokotteet.[2]
Hän on ollut Paavillisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 1981[3] Vuonna 2011 hänet nimitettiin sen puheenjohtajaksi ensimmäisenä protestanttina.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Benaroyo, Lazare: Werner Arber (Sveitsin historiallisen tietosanakirjan artikkeli) Historisches Lexikon der Schweiz (HLS). 3.9.2001. Bern: Stiftung HLS. Viitattu 27.6.2020. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
- ↑ Nobel lehdistötiedote
- ↑ Biography Pontifical Academy of Sciences
- ↑ Vatican appoints Protestant as scientific body's head Breaking News 16.1.2011
Aiheesta muualla
muokkaa- Biography The Nobel Foundation