Emil Hácha
Emil Hácha (12. heinäkuuta 1872 – 26. kesäkuuta 1945) oli tšekkiläinen lakimies, Tšekkoslovakian kolmas presidentti vuodesta 1938 ja Böömin ja Määrin protektoraatin valtiopresidentti.[1]
| Emil Hácha | |
|---|---|
 |
|
| Tšekkoslovakian 3. presidentti | |
| Pääministeri |
Jan Syrový Rudolf Beran |
| Edeltäjä | Edvard Beneš |
| Seuraaja | Edvard Beneš |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. heinäkuuta 1872 Trhové Sviny, Böömin kuningaskunta, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 26. kesäkuuta 1945 (72 vuotta) Praha, Tšekkoslovakia |
| Puoliso | Marie Háchová |
| Tiedot | |
| Puolue | Kansallinen kumppanuus |
 Nimikirjoitus |
|
Elämäkerta
muokkaaHácha syntyi Trhové Svinyssa ja kävi koulua České Budějovicessa ja opiskeli lakia Prahassa. Hän työskenteli Böömin kuningaskunnan maakomiteassa päätettyään opintonsa 1896. Pian ensimmäisen maailmansodan puhjettua häntä tuli Cisleithanian korkeimman hallinto-oikeuden tuomari Wieniin.
Versailles’n rauhan jälkeen Hácha nimitettiin Tšekkoslovakian korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja sen presidentiksi 1925. Häntä pidettiin englantilaisen tapaoikeuden ja kansainvälisen oikeuden asiantuntijana. Hän käänsi myös englantilaista kirjallisuutta tšekiksi.
Münchenin sopimuksen jälkeen ja presidentti Edvard Benešin jätettyä virkansa Hácha valittiin presidentiksi 30. marraskuuta 1938, koska ei ollut osallistunut maan jakaneisiin hallituksiin, ja katolisuutensa ja konservatiivisuutensa vuoksi. Yöllisessä tapaamisessa Adolf Hitlerin ja Hermann Göringin kanssa Berliinissä 14. ja 15. maaliskuuta 1939 välisenä yönä Hácha pakotettiin allekirjoittamaan sopimus, jossa Böömi ja Määri liitettiin Saksaan Hitlerin uhattua pommittaa maata. Parlamentti ei osallistunut Háchan päätökseen.
Tšekkoslovakian jäänteiden miehityksen jälkeen 16. maaliskuuta Hácha nimitettiin Böömin ja Määrin protektoraatin nukkehallitsijaksi, ja hän vannoi uskollisuuden valan Hitlerille ja valtakunnanprotektori Konstantin von Neurathille. Hácha protestoi saksalaispolitiikkaa ja maan saksalaistamista, mutta hänen mielipiteillään ei ollut painoarvoa. Hän teki myös salaista yhteistyötä Benešin maanpakolaishallituksen kanssa.
Tilanne muuttui, kun valtakunnanprotektoriksi nimitettiin Reinhard Heydrich liian helläkätisen von Neurathin sijaan. Tämän jälkeen monet Háchan kollegoista vietiin keskitysleireille tai teloitettiin, muun muassa pääministeri Alois Eliáš.
Monien historioitsijoiden mukaan Hácha ei ollut vastuussa maan tapahtumista ikänsä ja huonon terveydentilansa vuoksi. Kun liittoutuneet valtasivat Prahan 13. toukokuuta 1945, Hácha vangittiin ja siirrettiin vankisairaalaan, jossa hän kuoli 26. kesäkuuta. Hänet haudattiin merkitsemättömään hautaan Vinohradyn hautausmaalle Prahaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Emil Hacha Prague castle. Viitattu 23.10.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Emil Hácha Wikimedia Commonsissa
