Elfstedentocht

Elfstedentocht (friisiksi Alvestêdetocht) on Friisinmaalla epäsäännöllisin väliajoin käytävä perinteikäs pikaluistelun ja matkaluistelukilpailu. Kilpailun nimi on hollantia ja tarkoittaa "yhdentoista kaupungin kierrosta".

Kilpailijoilla on mukana kortti, johon he saavat leiman jokaisessa etappikaupungissa

Historia

Luistelu on ollut iät ja ajat osa friisiläistä kansanperinnettä. Vuonna 1890 Pim Mulier sai ajatuksen järjestää organisoitu tapahtuma. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui vuonna 1909 ja pian kilpailun jälkeen perustettiin yhdistys huolehtimaan tapahtuman järjestämisestä.

Vuoden 1909 jälkeen tapahtuma on pystytty järjestämään 15 kertaa, viimeksi vuonna 1997.

Kilpailureitti

Kilpailureitti kulkee pitkin jäätyneitä kanavia, jokia, lampia ja järviä, ja se yhdistää yksitoista Friisinmaan kaupunkia, jotka muodostavat lähes 200 kilometrin mittaisen kierroksen. Kaupungit ovat Leeuwarden, Sneek, IJlst, Sloten, Stavoren, Hindeloopen, Workum, Bolsward, Harlingen, Franeker ja Dokkum, josta reitti vie takaisin lähtökaupunki Leeuwardeniin.

Kilpailu

Kilpailu pidetään hyvin epäsäännöllisin väliajoin, koska Alankomaiden ilmasto-olot eivät mahdollista luonnonjäillä luistelua läheskään joka vuosi. Kun kilpailu pystytään järjestämään, siihen osallistuu noin 15 000 luistelijaa, mikä vaatii hyvin kestävän jään. Jään vähimmäispaksuutena pidetäänkin viittätoista senttimetriä koko reitin matkalta, jotta kilpailun järjestäminen katsotaan turvalliseksi. Reitillä on usein kohtia, joissa jää ei ole riittävän paksua. Friisin kielellä näitä paikkoja kutsutaan nimellä klúnje. Tällöin osanottajat ohittavat kohdat kävelemällä. Niinä vuosina, jolloin kilpailu voidaan järjestää, järjestetään Leeuwardenissa edeltävänä iltana suurimuotoiset karnevaalit.

Kilpailuun pääsee osallistumaan vain Friisinmaan 11 kaupungin seuran jäsenet, ja koska osallistumismäärä on rajattu, joudutaan paikkoja arpomaan. Voittajista tulee Hollannissa kuuluisuuksia, ja kaikki osallistuneet saavat palkinnoksi arvostetun pienen emaloidun ristin.

Tamperelainen urallaan Tampereen Sisua edustanut maratonluistelija Lauri Paalasmaa sijoittui vuoden 1997 tapahtumassa sijalle 22..

Voittajat

• 1909 - Minne Hoekstra - 13.50
• 1912 - Coen de Koning - 11.40
• 1917 - Coen de Koning - 9.53
• 1929 - Karst Leemburg - 11.09
• 1933 - Abe de Vries ja Sipke Castelein - 9.53
• 1940 - Piet Keizer, Auke Adema, Cor Jongert, Dirk van Duim ja Sjouke Westra - 11.30
• 1941 - Auke Adema - 9.19
• 1942 - Sietze de Groot - 8.44
• 1947 - Jan van der Hoorn - 10.51
• 1954 - Jeen van den Berg - 7.35
• 1956 - Ei voittajaa. *
• 1963 - Reinier Paping - 10.59
• 1985 - Evert van Benthem - 6.47
• 1986 - Evert van Benthem - 6.55
• 1997 - Henk Angenent - 6.49

• Vuosina 1933 ja 1940 kilpailun johdossa olleet luistelijat eivät kilpailleet maalisuoralla voitosta vaan luistelivat yhtä aikaa käsi kädessä maaliin, mutta tapa kiellettiin kilpailun säännöissä jatkossa. Kuitenkin vuonna 1956 Jan van der Hoorn, Aad de Koning, Jeen Nauta, Maus Wijnhout ja Anton Verhoeven ylittivät maalilinjan kyseisellä tavalla. Heidän suorituksensa hylättiin, eikä kilpailulle julistettu voittajaa.

Naiset

Naisten osallistuminen on ollut mahdollista vuodesta 1985 lähtien, vaikkei heille senkään jälkeen ole myönnetty virallisia palkintoja.

Maalilinjan ensimmäisenä ylittäneet naiset:

• 1985 - Lenie van der Hoorn
• 1986 - Tineke Dijkshoorn
• 1997 - Klasina Seinstra

Aiheesta muualla

• Virallinen sivu
• Drf.nl (Arkistoitu – Internet Archive)