Buhara
Buhara (uzb. Buxoro, pers. بخارا, Buḫārā, ven. Бухара, Buhara, tadžikiksi Бухоро) on Buharan alueen pääkaupunki Zeravšan-joen varrella Uzbekistanin eteläosassa Keski-Aasiassa. Vuoden 1989 laskennassa siellä oli 223 934 asukasta, arvio vuodelle 2014 oli 272 500.[1] Enemmistö asukkaista on tadžikkeja. Lisäksi kaupungissa on huomattava juutalaisvähemmistö.
| Buhara (Buxoro) Бухоро بخارا |
|
|---|---|
 Buharan Chor-Minor-madrasa. Vuonna 1807 valmistuneen moskeijan nimi tarkoittaa "neljä minareettia". |
|
  Buhara |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Uzbekistan |
| Alue | Buharan alue |
| Väkiluku (1989) ((arvio 2014: 272 500)) | 223 934[1] |
Kaupungissa valmistetaan tekstiilejä ja mattoja sekä käsitellään astrahanin ja karakullampaiden nahkoja. Buharassa on monia merkittäviä rakennuksia, joista osa on peräisin 800-luvulta. Muun muassa useita moskeijoita, Arkin linnoitus (museona) ja Ismail Samanin mausoleumi. Buharan vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde.[2] Kaupungissa toimii kasvatustieteellinen ammattikorkeakoulu.
Buhara on perustettu ensimmäisellä vuosisadalla ja siitä kehittyi nopeasti tärkeä kauppa ja kulttuurikeskus. Arabit valloittivat sen 700-luvulla. Buharasta tuli tämän jälkeen myös tärkeä islamilaisuuden keskus. Kaupunki kuului Persian Samanid dynastian hallintaan 800- ja 900-luvuilla. Sittemmin sen valloitti karakanidit ja Tšingis-kaani ryösti sen 1219. Vuonna 1555 siitä tuli Buharan kaanikunnan pääkaupunki, jota hallitsivat välillä mongolit, välillä turkkilaiset ja välillä uzbekit. Venäjän keisarikunta valloitti Buharan 1866 ja teki siitä vasallivaltion. Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1920 emiiri Mohammed Alim Khan syöstiin vallasta ja kaupungista tuli Buharan kansantasavallan pääkaupunki. Buharan kansantasavalta lakkautettiin 1924, jonka jälkeen Buharan kaupunki tuli kuulumaan Uzbekistanin neuvostotasavaltaan. Vuodesta 1991 Buhara on ollut osa itsenäistä Uzbekistania.
Tunnettuja buharalaisia
muokkaa800-luvulla julkaistiin Muhammedin sunnaa koskeva perimätiedon kokoelma Sahih al-Bukhari , joka Koraanin jälkeen on islamin arvostetuin pyhä kirja. Sen kokoajana pidetään imaami Muhammad al-Bukharia (810–879), jonka kerrotaan olleen kotoisin Buharasta.[3]
Avicenna (980 tai 990–1037) oli persialainen lääkäri, filosofi ja tiedemies, jota pidetään yhtenä Islamin kultakauden merkittävimmistä oppineista. Hän oli kotoisin kylästä Buharan lähellä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Thomas Brinkhoff: Uzbekistan citypopulation. Viitattu 5.9.2016.
- ↑ Historic Centre of Bukhara Unesco Heritage Centre
- ↑ Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 1043 (x107). Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Hämeen-Anttila & Kukkonen, 2001, s. 19
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Buhara Wikimedia Commonsissa
