Andorran maantiede
Andorra on maantieteellisesti vuoristoinen valtio. Andorra sijaitsee Espanjan ja Ranskan välissä, ja sen pinta-ala on 468 neliökilometriä. Maan keskikorkeus ja pääkaupungin korkeus ovat Euroopan suurimmat. Suurin osa ihmisistä asuu jokilaaksoissa, jotka ovat muodostuneet Valiran ja sen kahden sivujoen varsille. Ilmastoon vaikuttavat sekä vuoristoilmasto että välimerenilmasto, joten talvet ovat viileitä mutteivät kylmiä ja kesät ovat lauhkeita.
| Andorran maantiede | |
|---|---|
 Andorran topografinen kartta |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Naapurimaat | Ranska, Espanja |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 468 km² |
| Rantaviiva | 0 km |
| Rajan pituus | 120,3 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Coma Pedrosa, 2 942 m |
| Matalin kohta | jokilaakso, 840 m |
| Pisin joki | Valira |
| Suurin järvi | Juclarjärvi, 0,28 km² |
Elävään luontoon vaikuttaa selvästi maan pinnanmuodot, sillä lajisto muuttuu selvästi noustessa laaksoista vuorten huipuille. Metsät peittävät 38,2 maan pinta-alasta, ja eteläisisten laaksojen lehtimetsissä näkyy erityisesti välimerenilmaston vaikutus. Korkeammalla puusto muuttuu valtaosin männyiksi ja pihdoiksi. Puurajan yläpuolella on vuoristoniittyjä. Laaksoissa kukkii muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi.
Fyysinen maantiede
muokkaaAndorran maantiedettä hallitsevat vuoret ja laaksot. Maa sijaitsee Pyreneiden itäosassa vuoriston Välimeren puoleisella rinteillä.[1] Andorran keskikorkeus on 1 996 metriä, ja sen keskikorkeus on Euroopan valtiosta suurin. Lisäksi Andorra la Vella on 1 079 metrin korkeudessa Euroopan korkeimmalla sijaitseva pääkaupunki. Yli 65 vuorta kohoaa yli 2 000 metriin, ja korkein niistä on 2 942 metriä korkea Coma Pedrosa.[2] Matalin kohta puolestaan on 840 metrin korkeudessa olevassa jokilaaksossa.[3]
Vuoristojen välisissä laaksoissa virtaavat Andorran kolme merkittävintä jokea, Valira ja sen sivujoet Valira del Nord ja Valira d’Orient. Valira del Nord saa alkunsa Andorran luoteiskulmasta ja virtaa etelään. Se yhdistyy Escaldesissa Valira d’Orientin ja muodostavat Valiran pääuoman. Valira virtaa Espanjan puolelle, jossa se laskee Segrejokeen.[2] Ariège-joki puolestaan muodostaa osan Andorran ja Ranskan välisestä rajasta.[4]
Laaksot ovat syviä, mutta niiden pohjalta löytyvät oikeastaan Andorran ainoat tasaiset alueet. Kalliot nousevat laakson reunoilta lähes pystysuoraan kymmeniä metriä. Lähes kaikki Andorran asukkaat asuvat näissä viimeisimmän jääkauden aikana muodostuneissa laaksoissa[4], ja maan kaupungit ja kylät seuraavat toisiaan jokilaaksoissa.[2]
Andorrassa on yli 60 pientä jääkaudella syntynyttä vuoristojärveä. Niistä suurin on 28 hehtaarin Juclarjärvi. Joidenkin järvien vesi on niin puhdasta, että sitä pystyy juomaan suoraan järvestä.[5]
Pyreneet muodostuivat 100–150 miljoonaa vuotta sitten. Magmakivet ja metamofiset kivet ovat yleisiä Andorran kallioperässä. Erityisen yleisiä ovat graniitti, gneissi, liuske ja saviliuske.[6]
Kulttuurimaantiede
muokkaaAndorra sijaitsee Espanjan ja Ranskan välissä. Maan pinta-ala on 468 neliökilometriä. Andorran erottaa Espanjan Kataloniasta 63,7 kilometrin ja Ranskan Foix’n arrondissementista 56,6 kilometrin pituinen raja.[1]
Ilmasto
muokkaaAndorran ilmastoon vaikuttavat sekä vuoristoilmasto että välimerenilmasto. Vuoden keskilämpötila on noin 5–10 °C.[7] Talvet ovat viileitä, mutta erityisen kylmiä vain korkeimmilla alueilla. Joskus arktinen säärintama yltää Pyreneille asti ja tuo Andorraan kylmiä tuulia ja kovia tuulia. Kesät ovat lauhkeita ja auringonpaisteisia.[8]
Sadanta on kohtuullista ympäri vuoden ja vaihtelee vuosittain noin 800:sta 1 200:een millimetriin.[7] Sekä Atlantin että Välimeren kostea ilmamassa nousee Pyreneillä ja aiheuttaa sateita. Talvisin, marraskuulta jopa huhtikuun alkuun, sateet tulevat lumena.[9]
Elävä luonto
muokkaaKasvillisuus
muokkaaAndorra on metsäinen valtio, ja 38,2 prosenttia sen pinta-alasta on tiheän metsän peitossa. Niityt ja laidunmaat peittävät 26,2 prosenttia ja pensaikot 10,1 prosenttia pinta-alasta. Iso osa Andorraa on myös kasvipeitteettömiä kivikkoja ja kallioita.[10] Kasvillisuuteen vaikuttaa Andorrassa paljon maastonkorkeus. Välimerellinen vaikutus on suurimmillaan matalimmilla alueilla Andorran eteläosissa lähellä Sant Julià de Lòriaa. Siellä kasvaa muun muassa kastanjoita, jalopähkinöitä ja mäntyjä. Ylöspäin mentäessä puusto muuttuu männyiksi ja pihdoiksi, kunnes saavutetaan puuraja.[9]
Metsät ovat Andorran monimuotoisin kasviympäristö. Valtalajeja 1400–1800 metrissä ovat varjoisten rinteiden saksanpihta ja aurinkoisten rinteiden mänty. Subalpiinisella vyöhykkeellä kasvaa esimerkiksi vuorimäntyjä. Jokien ja purojen varsilla on puolestaan kosteita rantametsiä. Tervaleppää kasvaa kostella keskikorkeuksien rinteillä. Muita jokivarsien puita ovat saarni, saksanpähkinä ja mustaselja.[11]
Metsävyöhykkeen ja vuoristoniittyjen välissä on nummikasvillisuutta, jotka kasvavat pääosin happamassa maaperässä. Ruostealppiruusu kasvaa nummeilla erityisen runsaana. Kalkkipitoisessa maastossa kasvaa lapinvuokkoja ja varjoisilla rinteillä sielikköjä ja variksenmarjoja. Kataja puolestaan on sopeutunut kuivemmille alueille, ja korkeilla rinteillä kasvaa sen maata pitkin kasvavaa alalajia lapinkatajaa. Niittyjen kasvillisuus riippuu paljon kosteudesta ja maaperästä. Lämpimillä rinteillä kasvaa natalajia Festuca paniculata. Muita niittyjen lajeja ovat toinen natalaji Festuca eskia, huopakeltamo ja kuivien niittyen mattomaisesti kasvava jäkki.[11]
Jokilaaksoissa kasvaa runsaasti erilaisia kukkivia kasveja. Näihin kuuluu muun muassa Andorran kansalliskukka valkonarsissi.[9] Kosteiden paikkojen lajeja ovat myös rentukka, tähtirikko ja purolitukka. Kosteiden maaperien asukkeja ovat myös kaksi hyönteisiä syövää kasvia, isokukkainen isoyökönlehti ja pyöreälehtikihokki.[11]
Vuorten huipuilla ja muilla kivikkoisilla alueilla kasvaa vain joitakin kasveja, sillä maaperän ja veden puute sekä kova tuuli ja lämpötilan suuri vaihtelu aiheuttavat raa’at olosuhteet. Jääleinikki on sopeutunut kasvamaan jopa yli 4 000 metrin korkeduessa.[11]
Eläimistö
muokkaaAndorran eläimistö on tyypillisen eurooppalaista, ja siellä elää monia laajalle Euroopassa levinneitä lajeja.[11] Kasvien tapaan myös eläinten levinneisyyteen vaikuttaa maastonkorkeus.[9] Kivikkoisten vuoristoalueiden lajeja ovat partakorppikotka ja Andorran kansallissymboli pyreneittengemssi. Alppiniittyjen yläpuolella voi nähdä hanhikorppikotkia. Perhoslajisto on myös runsasta, ja ruohoisilla ja kosteilla alueilla elää muun muassa vaskitsoja, aspiskyitä ja kenttämyyriä. Nummien lintulajeja ovat muun muassa kiiruna, rautiainen ja kangaskiuru.[11]
Valirajoen varrella elää monia viileiden ja kosteiden ympäristöjen lintuja, kuten västäräkki, virtavästäräkki, koskikara ja peukaloisia. Joissa ja jokien lähistöllä elää myös erilaisia sammakkoeläimiä, kuten pyreneidenvesiliskoja, tulisalamantereita. Nisäkkäistä vesien yhteydessä voi tavata pyreneidenvesikontiaisia. Purotaimen on Valiran suurin kalalaji.[11]
Metsien lintuja ovat puolestaan palokärki, helmipöllö, puukiipijä ja tiaiset. Nisäkäslajistoon kuuluu puolestaan näätiä, oravia, korvayökkö, harmaakarhu, susi, kettu ja jäniksiä.[11]
Lähteet
muokkaa- Andorra in Figures 2014. Government of Andorra and Cambra de Comerç, Indústria i Serveis d’Andorra, 2014. ISBN 978-99920-0-692-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 9.4.2016). (englanniksi)
- Augustin, Byron: Andorra. Tarrytown, NY: Marchall Cavendish Benchmark, 2009. ISBN 978-0-7614-3122-0 Google-kirjat (viitattu 9.4.2016).
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Andorra in Figures 2014, s. 8.
- ↑ a b c Augustin, s. 8-9.
- ↑ Andorra in Figures 2014, s. 9.
- ↑ a b Major Rivers of Andorra worldatlas.com: Worldatlas. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Augustin, s. 12.
- ↑ Augustin, s. 7.
- ↑ a b Climate: Andorra climate-data.org: Climate-Data.org. Viitattu 26.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Augustin, s. 15.
- ↑ a b c d Augustin, s. 16-19.
- ↑ Andorra in Figures 2014, s. 11.
- ↑ a b c d e f g h Flora and fauna of the world: Andorra All Andorra. 2.12.2014. Viitattu 21.5.2019. (englanniksi)