Wikipedia

Happisaturaatio

kudoksen happipitoisuuden suhde sen maksimiarvoon
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 7. lokakuuta 2022 kello 06.42 käyttäjän InternetArchiveBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 7. lokakuuta 2022, perustui tähän versioon.

Happisaturaatiolla eli happikyllästeisyydellä tarkoitetaan kudoksen happipitoisuuden suhdetta sen suurimpaan mahdolliseen arvoon. Useimmiten termillä viitataan erityisesti valtimoveren happisaturaatioon eli siihen, kuinka suuri osuus veren hemoglobiinimolekyylien sitoutumiskohdista on happimolekyylin miehittämä.[1]

Hapen dissosiaatiokäyrä osoittaa valtimoveren happiosapaineen (PO2) ja happisaturaation (% Saturation) välisen yhteyden.

Valtimoveren happiosapaine ja veren happisaturaatio liittyvät läheisesti toisiinsa. Happiosapaineen kasvaessa lähestyy happisaturaatio 100 prosenttia.[2]

Normaali happisaturaatio ihmisellä on vähintään 96 prosenttia. Lievä hypoksemia eli happivajaus 89-95 prosenttia, keskivaikea 80-88 prosenttia ja vaikea alle 80 prosenttia.[3]

Valtimoveren happisaturaatiota mitataan yleisesti pulssioksimetrilla.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Happikyllästeisyys Duodecim, Lääketieteen sanasto. Viitattu 16.1.2016.
  2. ↑ Valtimoveren happiosapaineen happisaturaation korrelaatio Duodecim, Käypä hoito. Duodecim. Viitattu 22.3.2018.
  3. ↑ Oksimetria, lyhytaikainen (Arkistoitu – Internet Archive)
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Happisaturaatio&oldid=20842613”