Ero sivun ”1945” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Versio 19. maaliskuuta 2023 kello 05.07 muokkaa Anonymous87 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 51 070 muokkausta p {{Vuodet}} Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu ← Vanhempi muutos		Versio 1. heinäkuuta 2024 kello 22.07 muokkaa kumoa Joona1999 (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 24 647 muokkausta →‎Lokakuu–joulukuu Uudempi muutos →
(16 välissä olevaa versiota 7 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 7: [[Tiedosto:Destroyed Warsaw, capital of Poland, January 1945.jpg\|thumb\|Toisessa maailmansodassa tuhoutunutta Varsovaa tammikuussa 1945.]] * [[5. tammikuuta]] – [[Neuvostoliitto]] tunnusti [[Puola]]n uuden neuvostomielisen hallituksen. [[10. tammikuuta]] – [[Valvontakomissio]]n varapuheenjohtaja [[Grigori Savonenkov]] ilmoitti Neuvostoliiton vaativan jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden ~~1−16~~1–16-vuotiaiden [[inkeri]]läisten orpolasten palauttamista. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin. 10. tammikuuta – Saksalaiset vetäytyivät asemistaan [[Lätäseno]]lla [[Käsivarren Lappi\|Käsivarren Lapissa]]. Varsinaisia taisteluja saksalaisten ja kenraali [[Albert Puroma]]n johtamien suomalaisten välillä ei enää käyty. [[11. tammikuuta]] – [[Michigan]]in osavaltion senaatin jäsen [[Warren G. Hooper]] murhattiin kolmella lähietäisyydeltä päähän ammutulla laukauksella hänen ajaessaan autolla [[Lansing]]ista kotiinsa [[Alpena (Michigan)\|Alpenaan]] päin. Tapaus on vuonna 2023 edelleen selvittämätön.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.cbsnews.com/detroit/news/michigan-history-sen-warren-hooper-shot-killed-78-years-ago/ \| Nimeke = Michigan history: Sen. Warren Hooper shot, killed 78 years ago; case still unsolved \| Tekijä = Booth, Dejanay \| Julkaisu = CBS \| Ajankohta = 13.1.2023 \| Viitattu = 18.1.2023 \| Kieli = {{en}} }}</ref> [[12. tammikuuta]] −– Neuvostojoukot aloittivat yleishyökkäyksen Puolassa [[Veiksel]]in varrella, [[Itä-Preussi]]ssa ja [[Sleesia]]ssa ([[Veiksel–Oder-operaatio]] ja [[Itä-Preussin offensiivi]]). * 12. tammikuuta – [[Miinalaiva Louhi\|Miinalaiva ''Louhi'']] ajoi saksalaisen [[sukellusvene]]en laskemaan [[miina]]an [[Hanko\|Hangon]] edustalla ja upposi. Aluksen miehistöstä hukkui 11 henkilöä. 12. tammikuuta −– Presidentti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim\|Mannerheim]] nimitti jalkaväenkenraali [[Erik Heinrichs]]in puolustusvoimain komentajaksi. [[15. tammikuuta]] −– Inkeriläisten joukkokuljetukset Suomesta Neuvostoliittoon päättyivät. [[17. tammikuuta]] – Neuvostoliitto valloitti [[Varsova]]n. 17. tammikuuta – Ruotsalainen diplomaatti [[Raoul Wallenberg]] jäi neuvostojoukkojen vangiksi [[Budapest]]issa ja katosi jäljettömiin. Rivi 25: [[Tiedosto:Child survivors of Auschwitz.jpeg\|thumb\|27. tammikuuta puna-armeija vapautti tuhansia Auschwitzin vankeja, sekä vangitsi leirin johtajat ja vartijat. Kuvassa on Auschwitzista pelastettuja lapsia.]] [[27. tammikuuta]] – Puna-armeija saapui [[Auschwitz]]iin ja [[Birkenau]]hun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Suurin osa elossa olleista vangeista oli erittäin huonossa kunnossa. Joukot vapauttivat Auschwitzissa 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 oli alle 15-vuotiaita. Auschwitzin leirin varastoista löytyi valtavat määrät vankien siviilivaatteita ja muuta heille kuulunutta tavaraa sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattuja ihmisen hiuksia, joiden arveltiin olleen peräisin noin 140 000 naiselta. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin. 27. tammikuuta −– [[Aleksandrovin yhtye\|Puna-armeijan kuoro]] saapui perustajansa [[Aleksandr Aleksandrov]]in johdolla ensimmäiselle vierailulleen Suomeen ja piti konsertin [[Kansallisteatteri]]ssa. [[28. tammikuuta]] – Presidentti [[K. J. Ståhlberg]] täytti 80 vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestettiin [[Töölön kisahalli\|Helsingin messuhalli]]ssa suuri kansalaisjuhla. [[30. tammikuuta]] – ''[[Wilhelm Gustloff (laiva)\|Wilhelm Gustloff]]'' upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui. Rivi 45: [[22. helmikuuta]] – [[Suomen Kommunistinen Puolue\|SKP]]:n puoluetoimikunta vaati [[Valpo]]n lakkauttamista. [[23. helmikuuta]] – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin [[Manila]]n. 23. helmikuuta −– Yhdysvaltalaisjoukot etenivät [[Ruhrin alue]]elle. [[24. helmikuuta]] – [[Ahmed Maher pašša]], [[Egypti\|Egyptin]] päämies, surmattiin parlamentissa. * [[1. maaliskuuta]] −– Hallitus totesi, että Suomen ja Saksan välillä oli vallinnut [[sotatila]] 15. syyskuuta 1944 lähtien ja katsoi, että Suomella oli tästä syystä oikeus vaatia Saksalta sotakorvauksia. * [[3. maaliskuuta]] – [[Suomi]] julisti sodan [[Akselivallat\|akselivalloille]], taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien. * [[6. maaliskuuta]] – [[Romania]]ssa perustettiin kommunistivetoinen hallitus. Rivi 66: * [[1. huhtikuuta]] – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin [[Okinawa]]lla. * 1. huhtikuuta −– Suomen ilmavoimien kansallisuustunnukseksi määrättiin [[Hakaristi\|hakaristin]] tilalle sinivalkoinen kokardikuvio. * [[5. huhtikuuta]] – Neuvostoliitto sanoi irti Japanin kanssa solmimansa [[Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus\|hyökkäämättömyyssopimuksen]]. * [[6. huhtikuuta]] – SDP:n [[Karl-August Fagerholm]] valittiin eduskunnan puhemieheksi. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SKDL:n [[Cay Sundström]] ja toiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton [[Vihtori Vesterinen]]. * [[7. huhtikuuta]] – [[Japanin keisarillinen laivasto\|Japanin keisarillisen laivaston]] [[Yamato (taistelulaiva)\|taistelulaiva ''Yamato'']] upotettiin 300 kilometriä pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen. [[8. huhtikuuta]] −– Neuvostojoukot valtasivat [[Königsberg]]in [[Itä-Preussi]]ssa ja nimesivät kaupungin myöhemmin [[Kaliningrad]]iksi. [[11. huhtikuuta]] – Yhdysvaltalaisjoukot vapauttivat [[Buchenwald]]in keskitysleirin. [[12. huhtikuuta]] – Yhdysvaltain presidentti [[Franklin Delano Roosevelt]] kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti [[Harry S. Truman]]. Rivi 77: 13. huhtikuuta – Kolme suurinta puoluetta, [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue\|SDP]], [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto\|SKDL]] ja [[Suomen Keskusta\|Maalaisliitto]], antoivat yhteistoimintajulistuksen eli ”kolmen suuren sopimuksen”, jossa tuomittiin sotapolitiikka ja [[fasismi]]. [[16. huhtikuuta]] – Neuvostoliiton [[L-3 Frunzenets\|L-3]] torpedoi pakolaisia kuljettaneen ''Goya''-rahtialuksen [[Gdanskinlahti\|Gdánskinlahdella]]. 7 000 ihmistä hukkui. [[17. huhtikuuta]] −– Presidentti [[Carl Gustaf Emil Mannerheim\|Mannerheim]] myönsi eron [[Paasikiven II hallitus\|Paasikiven toiselle hallitukselle]] ja nimitti [[Paasikiven III hallitus\|Paasikiven kolmannen hallituksen]]. SKDL sai uudessa hallituksessa neljä ministerinsalkkua. [[20. huhtikuuta]] – Sisäministeri [[Yrjö Leino]] sai [[valvontakomissio]]lta määräyksen pidättää [[Leinon vangit\|20 komission nimeämää henkilöä]] ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt – enimmäkseen venäläisiä pakolaisia – pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä [[21. huhtikuuta]] lentokoneella Neuvostoliittoon. Kyseisiä henkilöitä alettiin kutsua ”Leinon vangeiksi”. [[21. huhtikuuta]] – [[Sachsenhausenin keskitysleiri\|Sachsenhausenin keskitysleirillä]] oli jäljellä 38 000 vankia. Heistä 33 000 jaettiin 500 vangin yksiköihin, jotka sitten komennettiin marssimaan luoteeseen. Sodan viimeisien päivien kuolonmarsseilla vilu, nälkä, uupumus sekä SS:n väkivalta tappoivat monia. [[23. huhtikuuta]] – [[Valtiollinen poliisi\|Valtiollisen poliisin]] päällikkönä jatkosodan aikana toiminut [[Arno Anthoni]] pidätettiin ja asetettiin [[turvasäilö]]ön. Myöhemmin hänet tuomittiin vankeuteen sotarikoksista syytettynä. 23. huhtikuuta −– Lakitieteen tohtori [[Otto Brusiin]] nimitettiin Valtiollisen poliisin uudeksi päälliköksi. [[25. huhtikuuta]] – [[Yhdistyneet kansakunnat\|Yhdistyneiden kansakuntien]] perustamista valmisteleva [[San Franciscon konferenssi]] avataan. Neuvotteluihin osallistui 850 valtuutettua 47 maasta. 25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat [[Elbe]]llä jakaen Saksan kahtia. Rivi 98: * [[2. toukokuuta]] – Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostettiin [[valtiopäivätalo (Saksa)\|valtiopäivätalon]] katolle. * 2. toukokuuta – [[Jugoslavia]]n armeija ja sloveenit valtasivat [[Trieste]]n. * [[3. toukokuuta]] – [[Britannian kuninkaalliset ilmavoimat\|RAF]] upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet ''[[Cap Arcona\|Cap Arconan]]'', ''[[Thielbeke\|Thielbeken]]'' ja sairaalaiva ''[[Deutschland IV]]:n'' [[Lyypekin satama\|Lyypekin]]~~<nowiki/>~~lahdessa. 10 000 ihmistä sai surmansa. [[SS]] ampui selviytyneet vangit. * 3. toukokuuta – Tiedemies [[Wernher von Braun]] ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun [[Avaruustoiminta\|Yhdysvaltain avaruusohjelman.]] 3. toukokuuta – [[Theresienstadtin keskitysleiri\|Theresienstadtin keskitysleirin]] hallinta siirtyi saksalaisilta [[Punainen Risti (täsmennyssivu)\|Punaiselle Ristille]]. Viisi päivää myöhemmin Theresienstadtin vapauttivat [[Neuvostoliitto\|neuvostojoukot]]. Rivi 106: 5. toukokuuta – Suomen eduskunta hyväksyi [[maanhankintalaki\|maanhankintalain]], jonka piiriin tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, sotalesket ja -orvot sekä rintamamiehet. [[Kuva:News. V.E. Day BAnQ P48S1P12270.jpg\|thumb\|''Montreal Daily Star'': "Germany Quit", 7. toukokuuta 1945]] * 5. toukokuuta – [[Prahan kansannousu 1945\|Prahan kansannousu]] alkaa Saksan miehittämässä [[Praha]]ssa. * [[7. toukokuuta]] – Kenraali [[Alfred Jodl]] allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen [[Reims]]issä, [[Ranska]]ssa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä. [[Liittoutuneet]] julistivat [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue\|Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen]] rikolliseksi järjestöksi ja määräsivät sen välittömästi lakkautettavaksi. 7. toukokuuta – Euroopan puolueettomat valtiot [[Espanja]], [[Portugali]], [[Irlanti]], [[Ruotsi]] ja [[Sveitsi]] sekä Euroopan ulkopuoliset [[Afganistan]] ja [[Chile]] kutsuivat lähettiläänsä kotiin Berliinistä, koska Saksassa ei enää ollut yleisesti tunnustettua eikä toimintakykyistä hallitusta. Saksan edustajat karkotettiin kyseisistä maista.<ref>Jorma O. Tiainen: ''Vuosisatamme Kronikka'', s. 642. Jyväskylä: Gummerus, 1987.</ref> Rivi 150 ⟶ 151: [[16. heinäkuuta]] – Ensimmäinen [[atomipommi]]koe "[[Trinity (ydinkoe)\|Trinity]]": 6 kg [[Plutonium\|plutoniumia]] sai aikaan 19 kilotonnin räjähdyksen. [[17. heinäkuuta]] – [[2. elokuuta]] – [[Potsdamin konferenssi]] miehitetyssä Saksassa [[Potsdam]]in kaupungissa. Paikalla olivat pääsihteeri [[Josif Stalin]], pääministeri [[Winston Churchill]] ja presidentti [[Harry Truman]]. [[Saksan jako\|Saksa jaettiin]] [[Liittoutuneet\|liittoutuneiden]] hallitsemaan neljään miehitysvyöhykeeseen.<ref>http://rt.com/Top_News/2010-07-17/potsdam-conference-world-order.html</ref> 17. heinäkuuta −– Valtiovarainministeri [[Sakari Tuomioja]] siirtyi [[Suomen Pankki\|Suomen Pankin]] pääjohtajaksi ja hänen tilalleen hallitukseen tuli entinen sosiaaliministeri [[Ralf Törngren]]. [[21. heinäkuuta]] – [[Harry S. Truman]] hyväksyi [[Ydinase\|atomipommin]] käytön [[Japani]]a vastaan. [[23. heinäkuuta]] – [[Vichyn Ranska]]n johtaja marsalkka [[Philippe Pétain]] vietiin oikeuteen maanpetoksesta. [[26. heinäkuuta]] – [[Winston Churchill]] erosi pääministerin virasta [[Konservatiivipuolue (Yhdistynyt kuningaskunta)\|konservatiivipuolueen]] kärsittyä vaalitappion. [[Clement Attlee]]sta tuli uusi pääministeri. 26. heinäkuuta −– [[Potsdamin julistus]]: Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kiina vaativat Japanilta ehdotonta antautumista. [[27. heinäkuuta]] −– Neuvostoliitossa annettu Saksan [[NKVD:n erikoisleirit\|NKVD:n erikoisleirejä]] koskeva asetus totesi erikoisleirien tehtävän olevan vankien eristäminen ja karkaamisen estäminen. Se myös kielsi postin ja vieraiden käymisen leireillä. [[28. heinäkuuta]] – [[Siitaman junaturma]] : Paikallisjunan ja tavarajunan yhteentörmäyksessä Siitaman ja Oriveden välisellä rataosalla kuoli kolme ja loukkaantui 15 henkilöä. [[30. heinäkuuta]] – [[Japani]]lainen sukellusvene [[I-58 (1925)\|I-58]] torpedoi salaisesta tehtävästä palanneen ''[[USS Indianapolis (CA-35)\|USS Indianapolisin]]'', 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista. Rivi 162 ⟶ 163: [[Tiedosto:Hiroshima aftermath.jpg\|thumb\|Hiroshima pommituksen jälkeen.]] [[6. elokuuta]] – [[Hiroshima]] tuhottiin ''[[Enola Gay]]'' -nimisestä [[B-29 Superfortress\|B-29]]-pommittajasta pudotetulla ''Little Boy'' -[[ydinase\|ydinpommilla]] kello 08:16 paikallista aikaa. Noin 80 000 ihmistä sai heti surmansa ja rakennukset tuhoutuivat valtavassa tulimyrskyssä perustuksiaan myöten kahdeksan neliökilometrin alueelta. <ref> Ensio Siilasvuo (toim.): ''Jatkosota-kronikka'' (2. painos), s. 200. Jyväskylä: Gummerus, 1997. </ref> * 6. elokuuta −– Suomi ja Neuvostoliitto solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa. [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto\|SKDL]]:n kansanedustaja [[Cay Sundström]] nimitettiin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksi [[Moskova\|Moskovaan]]. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettilääksi tuli valvontakomission poliittinen neuvonantaja [[Pavel Orlov]]. * [[8. elokuuta]] – Neuvostoliitto julisti sodan [[Japani]]lle liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen [[Mantšuria]]ssa. * 8. elokuuta – [[Liittoutuneet\|Liittoutuneiden]] kokouksessa [[Lontoo]]ssa solmittiin sopimus, jossa määriteltiin käsitteet ''[[rikos rauhaa vastaan]]'' ja ''[[sotarikos]]''. Sopimus tehtiin [[Natsi-Saksa\|Natsi-Saksan]] ja Japanin johtoa vastaan käytäviä oikeudenkäyntejä varten ja sitä sovellettiin myös Suomen [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti\|sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä]]. * 8. elokuuta −– [[Liittoutuneiden valvontakomissio\|Valvontakomissio]] otti ensimmäisen kerran julkisesti kantaa Suomen [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti\|sotasyyllisyysasiaan]], kun komission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov kävi puhumassa siitä pääministeri [[Juho Kusti Paasikivi\|J. K. Paasikiven]] luona. Savonenkov totesi Suomen pääosin toteuttaneen [[Moskovan välirauha\|välirauhansopimuksen]] ehdot lukuun ottamatta sen sotarikollisia koskevaa 13. artiklaa. * 8.−9–9. elokuuta −– Poliittinen äärivasemmisto järjesti [[mielenosoitus\|mielenosoituksia]] Suomen suurimmissa kaupungeissa sotasyyllisyysasian käsittelyn vauhdittamiseksi. * [[9. elokuuta]] – [[Nagasaki]] tuhottiin 22 kilotonnin ''Fat Man'' -[[Ydinase\|ydinpommilla]] kello 11:02. 60 000–80 000 ihmistä kuoli heti. [[14. elokuuta]] – [[Japani]] hyväksyi antautumisehdot. [[Toinen maailmansota]] päättyi. Rivi 175 ⟶ 176: [[Tiedosto:Ho Chi Minh 1946.jpg\|thumb\|Ho Tši Minh.]] [[19. elokuuta]] – [[Ho Tši Minh]]in johtama [[Việt Minh]] otti vallan [[Hanoi]]ssa. [[20. elokuuta]] −– Suomi ja Yhdysvallat solmivat uudelleen sodan vuoksi katkenneet diplomaattisuhteensa. Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Maalaisliiton kansanedustaja [[Kalle Jutila]] nimitettiin Suomen suurlähettilääksi [[Washington (DC)\|Washingtoniin]]. Jutilan tilalle eduskuntaan tuli miltei suoraan vankilasta [[Asekätkentä\|asekätkentäjutun]] vuoksi vangittu sosiaalijohtaja [[Eero Kivelä]]. [[22. elokuuta]] – [[Liittoutuneiden valvontakomissio\|Valvontakomission]] puheenjohtaja kenraalieversti [[Andrei Ždanov]] kävi pääministeri J.K. Paasikiven luona kiirehtimässä sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyä. Ždanov piti sotasyyllisyysasiaa ainoana esteenä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden myönteiselle kehitykselle ja palasi asiaan useita kertoja myöhemminkin ennen oikeudenkäynnin alkua. [[22. elokuuta]] – Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle. Rivi 186 ⟶ 187: [[8. syyskuuta]] – Yhdysvallat miehitti [[Etelä-Korea]]n, Neuvostoliitto [[Korean demokraattinen kansantasavalta\|Pohjois-Korea]]n. [[10. syyskuuta]] – Norjan syrjäytetty valtionpäämies [[Vidkun Quisling]] tuomittiin [[Maanpetos\|maanpetoksesta]] [[Kuolemantuomio\|kuolemaan]]. Tämä merkitsi poikkeamista Norjan rikoslaista, sillä kuolemanrangaistus oli kielletty Norjassa vuonna [[1905]]. [[11. syyskuuta]] – Suomen eduskunta hyväksyi äänin ~~129−11~~129–11 ns. sotasyyllisyyslain. Kymmenen kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 48 oli poissa äänestyksestä. * 11. syyskuuta – 22 henkilöä kuoli [[Milnenlahden lento-onnettomuus 1945\|lento-onnettomuudessa]] [[Milnenlahti\|Milnenlahdella]] [[Papuan territorio]]ssa, kun [[Australian kuninkaalliset ilmavoimat\|Australian kuninkaallisten ilmavoimien]] [[Douglas C-47\|Douglas C-47A-30]] -kone katosi pudoten ilmeisesti mereen. [[12. syyskuuta]] −– Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri [[Juho Kusti Paasikivi\|J. K. Paasikivi]] vahvisti sotasyyllisyyslain. Eduskunta valitsi 12 jäsentä sotasyyllisyystuomioistuimeen; tuomioistuimen kolme lakimiesjäsentä oli nimetty jo aiemmin. [[19. syyskuuta]] – Suomen ilmoitettiin suorittaneen Neuvostoliitolle [[Suomen sotakorvaukset\|sotakorvauksia]] ensimmäisen vuoden aikana 51,5 miljoonan dollarin arvosta, mikä vastasi 7,2 prosenttia Suomen [[bruttokansantuote\|bruttokansantuotteesta]].<ref> ''Jatkosota-kronikka'', s. 200. </ref> [[26. syyskuuta]] – Kokoomuksen kansanedustaja [[Arvo Salminen]] teki eduskuntakyselyn [[Asekätkentä\|asekätkentäjutun]] vuoksi pidätettyjen henkilöiden kohtelusta. Rivi 202 ⟶ 203: [[Tiedosto:Flag of the United Nations.svg\|thumb\|Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin.]] [[24. lokakuuta]] – [[Yhdistyneet Kansakunnat]] perustettiin viiden [[YK:n turvallisuusneuvosto\|turvallisuusneuvoston]] jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta [[Ratifiointi\|ratifioitua]] sen peruskirjan. * 24. lokakuuta −– Kuolemaantuomittu Norjan nukkehallituksen pääministeri [[Vidkun Quisling]] teloitettiin ampumalla. [[29. lokakuuta]] – Kenraalit [[Manuel César de Góis Monteiro]] ja [[Eurico Gaspar Dutra]] syrjäyttivät [[Brasilia\|Brasilian]] presidentti [[Getúlio Vargas]]in. [[30. lokakuuta]] – [[Liittoutuneiden valvontakomissio\|Valvontakomission]] brittiläisen osaston sotilasasiantuntija, eversti [[James Magill]] varoitti raportissaan länsimaita Neuvostoliiton aggressiivisista aikeista Skandinavian maita vastaan. Rivi 213 ⟶ 214: [[15. marraskuuta]] – [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti\|Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin]] ensimmäinen istunto pidettiin Helsingin [[Säätytalo]]ssa. 15. marraskuuta – [[Tukholma]]n [[Karoliininen instituutti]] ilmoitti myöntäneensä [[Nobelin kemianpalkinto\|Nobelin kemianpalkinnon]] professori [[A. I. Virtanen\|A. I. Virtaselle]] tämän kehittämästä [[AIV-rehu\|rehunsäilöntämenetelmästä]]. [[17. marraskuuta]] −– Sotasyyllisyysoikeus vapautti vankilasta [[T. M. Kivimäki\|Toivo Kivimäen]], [[Antti Kukkonen\|Antti Kukkosen]], [[Tyko Reinikka\|Tyko Reinikan]] ja [[Väinö Tanner\|Väinö Tannerin]]. [[Liittoutuneiden valvontakomissio\|Valvontakomission]] puheenjohtaja [[Andrei Ždanov]] esitti asiasta pääministeri J. K. Paasikivelle erittäin jyrkän paheksuntansa. [[20. marraskuuta]] – [[Nürnbergin oikeudenkäynti]] 24 natsijohtajaa vastaan alkoi. [[27. marraskuuta]] −– Pääministeri [[Juho Kusti Paasikivi\|J. K. Paasikivi]] täytti 75 vuotta. [[29. marraskuuta]] – [[Jugoslavia\|Jugoslavian kansantasavalta]] julistettiin perustetuksi. [[Tito]] nimettiin presidentiksi. * [[1. joulukuuta]] – Sotasyyllisyystuomioistuimen puheenjohtaja, [[Korkein oikeus (Suomi)\|Korkeimman oikeuden]] presidentti [[Hjalmar Neovius]] sai terveyssyiden vuoksi pyytämänsä eron tehtävästään. Hänen tilalleen valittiin oikeusneuvos [[Oskar Möller]]. [[7. joulukuuta]] −– Suomi ja Ranska solmivat diplomaattisuhteensa uudelleen. Suomen uusi Pariisin-suurlähettiläs [[Johan Helo]] astui virkaansa vuoden 1946 alussa. [[8. joulukuuta]] −– Säveltäjä, professori [[Jean Sibelius]] täytti 80 vuotta [[Ainola]]ssa [[Tuusula]]ssa. [[11. joulukuuta]] – [[Liittoutuneiden valvontakomissio\|Valvontakomission]] puheenjohtaja [[Andrei Ždanov]] vaati presidentti [[Risto Ryti\|Risto Rytin]] [[Sotasyyllisyysoikeudenkäynti\|sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä]] pitämän puolustuspuheen julkaisemista kiellettäväksi. Oikeusministeri [[Urho Kekkonen\|Urho Kekkosen]] neuvoteltua Ždanovin kanssa puhe julkaistiin sanomalehdissä tarkoin sensuroituna. Kekkosen mukaan täydellinen julkaisukielto olisi voinut synnyttää käsityksen, että Ryti oli onnistunut murskaamaan syyteaineiston. 11. joulukuuta – Kirjailija [[Mika Waltari]]n pääteos, laaja romaani ''[[Sinuhe egyptiläinen]]'', ilmestyi. Teoksen kaksi ensimmäistä painosta (30 000 kappaletta) oli jo etukäteen tilattu loppuun. [[12. joulukuuta]] −– ''[[Työkansan Sanomat (1945)\|Työkansan Sanomat]]'' julkaisi näytenumeronsa. Lehti ilmoittautui [[Suomen Kommunistinen Puolue\|Suomen Kommunistisen Puolueen]] pää-äänenkannattajaksi. [[16. joulukuuta]] – Japanin parlamentti hyväksyi lain, joka alensi äänioikeuden ikärajan 20 vuoteen aiemman 25 vuoden sijasta ja antoi naisille äänioikeuden. [[20. joulukuuta]] – Suomessa säädettiin etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella saa olla enintään kolme [[Etunimi\|etunimeä]]. 20. joulukuuta −– Sotasyyllisyysoikeuden vankilasta vapauttamat Toivo Kivimäki, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner vangittiin uudelleen. Oikeudenkäynti keskeytyi joulun ajaksi ja jatkui [[9. tammikuuta]] – [[1946]]. [[21. joulukuuta]] −– Eduskunta päätti pidentää [[Tasavallan suojelulaki\|tasavallan suojelulain]] voimassaoloa vuoden 1946 loppuun saakka. [[27. joulukuuta]] – Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin [[Palestiina]]ssa. * 27. joulukuuta – [[Maailmanpankki]] (IBRD) ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] (IMF) perustettiin. Rivi 237 ⟶ 238: == Syntyneitä == === Tammikuu–maaliskuu === [[1. tammikuuta]] −– [[Jacky Ickx\|Jacques Bernard Ickx]] ("Jacky Ickx"), belgialainen kilpa-autoilija [[4. tammikuuta]] – [[Vesa-Matti Loiri]], suomalainen näyttelijä ja laulaja (k. [[2022]]) 4. tammikuuta – [[Richard R. Schrock]], vuoden 2005 [[Nobelin kemianpalkinto\|Nobelin kemianpalkinnon]] saanut yhdysvaltalainen kemisti [[10. tammikuuta]] – [[Rod Stewart]], brittiläinen laulaja [[13. tammikuuta]] – [[Klaus Helkama]], suomalainen sosiaalipsykologi [[14. tammikuuta]] – [[Liv Køltzow]], norjalainen kirjailija [[18. tammikuuta]] – [[José Luis Perales]], espanjalainen muusikko [[20. tammikuuta]] – [[Bjørn Tore Godal]], norjalainen poliitikko Rivi 258 ⟶ 260: 15. helmikuuta – [[Edward Vesala\|Martti Vesala]] ("Edward Vesala"), suomalainen jazzmuusikko (k. [[1999]]) [[16. helmikuuta]] – [[Jeremy Bulloch]], englantilainen näyttelijä (k. [[2020]]) [[19. helmikuuta]] – [[Michael Nader]], yhdysvaltalainen näyttelijä (''[[Dynastia (vuoden 1981 televisiosarja)\|Dynastia]]'') (k. [[2021]]) [[20. helmikuuta]] – [[Randa Haines]], yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja 20. helmikuuta – [[George Smoot]], vuoden 2006 [[Nobelin fysiikanpalkinto\|Nobelin fysiikanpalkinnon]] saanut yhdysvaltalainen fyysikko [[22. helmikuuta]] – [[Martti Lindqvist]], suomalainen teologi, kirjailija ja eetikko (k. [[2004]]) 22. helmikuuta – [[Ulf Sundqvist]], suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja ministeri (k. [[2023]]) [[28. helmikuuta]] – [[~~Jani~~Aleksei ~~Uhlenius~~Jekimov]], ~~suomalainen~~vuoden ~~viihdemuusikko,~~2023 [[Nobelin kemianpalkinto\|Nobelin kemianpalkinnon]] saanut venäläinen ~~-säveltäjä~~fyysikko ja ~~-kapellimestari~~materiaalitieteilijä 28. helmikuuta – [[Jani Uhlenius]], suomalainen viihdemuusikko, -säveltäjä ja -kapellimestari [[11. maaliskuuta]] – [[Sylfest Lomheim]], norjalainen kielitieteilijä [[13. maaliskuuta]] – [[Anatoli Fomenko]], venäläinen matemaatikko, tunnetaan parhaiten kirjastaan "[[Uusi Kronologia]]" [[21. maaliskuuta]] – [[Bjarne Kallis]], suomalainen poliitikko [[23. maaliskuuta]] – [[Franco Battiato]], italialainen muusikko ja elokuvaohjaaja (k. [[2021]]) [[24. maaliskuuta]] – [[Curtis Hanson]], yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, -tuottaja ja Oscar-palkittu elokuvakäsikirjoittaja (k. [[2016]]) 24. maaliskuuta – [[Hans Josefsson]], ruotsalainen oopperalaulaja [[30. maaliskuuta]] – [[Eric Clapton]], brittiläinen kitaristi Rivi 275 ⟶ 280: [[25. huhtikuuta]] – [[Björn Ulvaeus]], ruotsalainen muusikko, [[Abba]]-yhtyeen jäsen [[27. huhtikuuta]] – [[Carsten Koch]], tanskalainen poliitikko [[30. huhtikuuta]] −– [[J. P. Roos]], suomalainen yhteiskuntatieteilijä [[1. toukokuuta]] – [[Rita Coolidge]], yhdysvaltalainen pop-laulaja [[3. toukokuuta]] – [[Jeffrey C. Hall]], vuoden 2017 [[Nobelin lääketieteen palkinto\|Nobelin lääketieteen palkinnon]] saanut yhdysvaltalainen perinnöllisyystieteilijä ja kronobiologi [[1312. toukokuuta]] – [[~~Lasse~~Leonard ~~Berghagen~~Rickhard]], ~~ruotsalainen~~norjalainen ~~muusikko~~taidemaalari (k. [[2024]]) [[13. toukokuuta]] – [[Lasse Berghagen]], ruotsalainen muusikko (k. [[2023]]) [[17. toukokuuta]] – [[Kössi Jalmari Kanto]], suomalainen näyttelijä [[20. toukokuuta]] – [[Gabriela Andersen-Schiess]], sveitsiläinen kestävyysjuoksija Rivi 310 ⟶ 316: [[30. heinäkuuta]] – [[Patrick Modiano]], vuoden 2014 [[Nobelin kirjallisuuspalkinto\|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] saanut ranskalainen kirjailija [[1. elokuuta]] – [[Douglas Dean Osheroff]], vuoden 1996 [[Nobelin fysiikanpalkinto\|Nobelin fysiikanpalkinnon]] saanut yhdysvaltalainen fyysikko [[3. elokuuta]] – [[Domenica Niehoff]], saksalainen prostituoitu (k. [[2009]]) [[9. elokuuta]] – [[Arto Tolsa]], suomalainen jalkapalloilija (k. [[1989]]) [[10. elokuuta]] – [[Ambrosius (metropoliitta)\|Ambrosius]], ''Risto Jääskeläinen'', Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitta [[17. elokuuta]] – [[Katri Helena\|Katri Helena Kalaoja]], suomalainen laulaja 17. elokuuta – [[Pekka Leppänen (Vasemmistoliitto)\|Pekka Leppänen]], suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko (k. [[2016]]) 17. elokuuta – [[Inga Sulin\|Inga Sulin-Ahola]] ("Inga Sulin"), suomalainen laulaja ja näyttelijä [[19. elokuuta]] – [[Ian Gillan]], englantilainen laulaja ([[Deep Purple]]) [[21. elokuuta]] – [[Pekka Airaksinen (muusikko)\|Pekka Airaksinen]], suomalainen elektronisen musiikin säveltäjä (k. [[2019]]) [[24. elokuuta]] – [[Harro Koskinen]], suomalainen kuvataiteilija [[24. elokuuta]] – [[Ken Hensley]], brittiläinen muusikko ([[Uriah Heep]]) (k. [[2020]]) Rivi 324 ⟶ 330: [[31. elokuuta]] – [[Van Morrison\|George Ivan Morrison]] ("Van Morrison"), irlantilainen rock-muusikko 31. elokuuta – [[Itzhak Perlman]], israelilais-yhdysvaltalainen viulisti ja kapellimestari 31. elokuuta – [[Arno Virtanen]], suomalainen näyttelijä (k. [[2022]]) [[2. syyskuuta]] – [[Liisa Jaakonsaari]], suomalainen toimittaja ja poliitikko 2. syyskuuta – [[Esa Niemitalo]], suomalainen muusikko ja näyttelijä [[3. syyskuuta]] – [[~~Asko~~Gro ~~Sarkola~~Hagemann]], ~~suomalainen~~norjalainen ~~professori, teatterinjohtaja~~historioitsija ja ~~näyttelijä~~professori ~~[[8~~3. syyskuuta]] – [[~~Jose~~Asko ~~Feliciano~~Sarkola]], ~~puertoricolainen~~suomalainen professori, teatterinjohtaja ja ~~laulaja~~näyttelijä [[8. syyskuuta]] – [[José Feliciano]], puertoricolainen laulaja [[12. syyskuuta]] – [[Richard Thaler]], vuoden 2017 [[Nobelin taloustieteen palkinto\|Nobelin taloustieteen palkinnon]] saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori [[13. syyskuuta]] – [[Andres Küng]], ruotsalainen lehtimies, tietokirjailija ja poliitikko (k. [[2002]]) Rivi 339 ⟶ 346: === Lokakuu–joulukuu === [[5. lokakuuta]] – [[Inga Juuso]], norjansaamelainen joikutaiteilija (k. [[2014]]) [[9. lokakuuta]] – [[Martti Kuusela]], suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja [[14. lokakuuta]] – [[Daan Jippes]], alankomaalainen sarjakuvataiteilija Rivi 348 ⟶ 355: [[19. lokakuuta]] – [[Angus Deaton]], vuoden 2015 [[Nobelin taloustieteen palkinto\|Nobelin taloustieteen palkinnon]] saanut skotlantilainen mikrotaloustieteilijä 19. lokakuuta – [[Raimo Vistbacka]], suomalainen poliitikko ja valtiopäiväneuvos [[20. lokakuuta]] – [[Markku Into]], suomalainen runoilija (k. [[2018]]) [[25. lokakuuta]] – [[Toni Edelmann]], suomalainen säveltäjä (k. [[2017]]) [[27. lokakuuta]] – [[~~Luís~~Luiz Inácio Lula da Silva]], [[Brasilia]]n presidentti 2003–2011 [[28. lokakuuta]] – [[Ritva Lehto]], suomalainen missi (k. [[1971]]) [[30. lokakuuta]] – [[Henry Winkler]], yhdysvaltalainen näyttelijä [[2. marraskuuta]] – [[Hans Selo]], suomalainen kirjailija (k. [[2003]]) [[3. marraskuuta]] – [[Gerd Müller]], saksalainen jalkapalloilija (k. [[2021]]) [[4. marraskuuta]] – [[Torstein Moland]], norjalainen ekonomisti ja keskuspankin johtaja [[15. marraskuuta]] – [[Anni-Frid Lyngstad]], ruotsalainen laulaja, [[Abba]]-yhtyeen jäsen [[21. marraskuuta]] – [[Goldie Hawn]], yhdysvaltalainen näyttelijä Rivi 405 ⟶ 413: [[24. huhtikuuta]] – [[Günther Lützow]], saksalainen hävittäjälentäjä (s. [[1912]]) [[28. huhtikuuta]] – [[Benito Mussolini]], [[Italia]]n diktaattori (teloitettiin) (s. [[1883]]) [[30. huhtikuuta]] – [[~~Adolf~~Worm ~~Hitler~~Darre-Jenssen]], ~~[[Saksa]]n~~norjalainen ~~diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha)~~poliitikko (s. [[~~1889~~1870]]) 30. huhtikuuta – [[Adolf Hitler]], [[Saksa]]n diktaattori ja natsijohtaja (itsemurha) (s. [[1889]]) 30. huhtikuuta – [[Eva Braun]], Adolf Hitlerin vastavihitty puoliso (s. [[1912]]) [[1. toukokuuta]] – [[Joseph Goebbels]], Saksan propagandaministeri (itsemurha) (s. [[1897]]) Rivi 411 ⟶ 420: [[2. toukokuuta]] (?) – [[Martin Bormann]], saksalainen kansallissosialistipoliitikko, puoluekanslian johtaja (s. [[1900]]) [[8. toukokuuta]] – [[Matthias Kleinheisterkamp]], saksalainen SS-kenraali (s. [[1893]]) 8. toukokuuta −– [[Josef Terboven]], saksalainen poliitikko, Norjan valtakunnankomissaari (itsemurha) (s. [[1898]]) [[13. toukokuuta]] – [[Øvre Richter Frich]], norjalainen kirjailija (s. 1872) [[22. toukokuuta]] – [[Eeli Granit-Ilmoniemi]], suomalainen opettaja, toimittaja ja sukututkija (s. [[1866]]) [[23. toukokuuta]] – [[Heinrich Himmler]], natsi-Saksan johtajia ([[Gestapo]] ja [[SS]]) (itsemurha syanidilla) (s. [[1900]]) [[4. kesäkuuta]] – [[Harald Aars]], norjalainen arkkitehti (s. [[1875]]) [[21. kesäkuuta]] – [[August Piponius]], suomalainen maanmittari ja professori (s. [[1894]]) * [[25. kesäkuuta]] – [[Walter Ewing]], kanadalainen ampuja ja olympiavoittaja (s. [[1878]]) Rivi 434 ⟶ 444: [[10. syyskuuta]] – [[Väinö Raitio]], suomalainen säveltäjä (s. [[1891]]) [[15. syyskuuta]] – [[Anton Webern]], itävaltalainen säveltäjä (s. [[1883]]) [[18. syyskuuta]] – [[Arnold Christopher Ræstad]], norjalainen poliitikko (s. [[1878]]) [[24. syyskuuta]] – [[Hans Geiger\|Johannes Wilhelm Geiger]], saksalainen fyysikko (s. [[1882]]) [[26. syyskuuta]] – [[Béla Bartók\|Béla Bartók de Szuhafő]] ("Béla Bartók"), unkarilainen säveltäjä ja pianisti (s. [[1881]]) Rivi 443 ⟶ 454: [[24. lokakuuta]] – [[Vidkun Quisling]], miehitetyn Norjan päämies (teloitettiin) (s. [[1887]]) [[30. lokakuuta]] – [[Xian Xinghai]], kiinalainen säveltäjä (s. [[1905]]) [[10. marraskuuta]] – [[Clara Tschudi]], norjalainen kirjailija (s. [[1856]]) [[16. marraskuuta]] – [[Kaarlo Sarkia\|Kaarlo Theodor Sulin]] (”Kaarlo Sarkia”), suomalainen runoilija (s. [[1902]]) [[20. marraskuuta]] – [[Francis William Aston]], vuoden [[1922]] Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (s. [[1877]]) Rivi 470 ⟶ 482: == Aiheesta muualla == {{Commonscat-rivi}} ~~{{Vuodet}}~~ [[Luokka:1945\|*]]