Kuulas Helsinki

Niin houkuttelevia ja helppoja kuin "mustat laatikot" ovatkin, ne eivät datan rakenteen ymmärtämisessä juurikaan auta. Tyypillisesti datan analysoinnin tehtävä markkinatutkimuksissa on auttaa ymmärtämään ilmiöitä, ei pelkästään optimoida. Mitä enemmän analysointi sisältää pimeitä kohtia, sitä epäilyttävämpi on lopputulos. Esimerkiksi tämän aihepiirin ympärillä pyörii kvantitutkimusoppaan neljäs osa! 

Uusia tekoälytyökaluja tulee markkinoille kuin sieniä sateella. Näistä kaikki eivät enää saa aikaan VAU-efektiä, mutta aina välillä - useinkin - tulee vastaan jotain, joka todella pysäyttää miettimään. Kuulaan Teemu Putto on pitänyt viime viikkoina esityksiä aiheesta "brändinrakennus ja kilpailuetu - mistä on kysymys ja miten markkinatutkimus voi tässä auttaa". Markkinoille on tullut (vielä testivaiheessa oleva) Googlen NotebookLM. Se tekee monia juttuja hyvin, mutta se, mikä siinä pysäytti oli työkalun kyky muuttaa suomenkielinen PDF-esitys englanninkieliseksi podcastiksi - jossa alkuperäistä materiaalia lainataan suoraan todella vähän, vaan sen ympärillä käydään varsin jouhevaa keskustelua. Tsekatkaa ja käykää tutustumassa NotebookLM-työkaluun!

Kun ajatellaan tutkimusten luotettavuutta, otoskoko ei välttämättä ole se ensimmäinen asia katsottavaksi. Ja merkityksellisiä löydöksiä määriteltäessä tilastollinen merkitsevyys voi olla viimeisimpiä mittareita mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Näistä ja muista aiheista lisää kvantitatiivisen markkinatutkimuksen oppaan kolmannessa osassa.

Tutkimuksen tekeminen on prosessi, jossa tutkija tekee erilaisia valintoja. Nämä valinnat vaikuttavat tutkimuksen kulkuun, laatuun ja lopputuloksiin. Tutkimuskoulumme jatkuu, ja tällä kertaa keskitymme tarkastelemaan markkinatutkimusta kvalitatiivisen näkökulman kautta. Vaikka markkinatutkimus ei aina noudata kaikkein tiukimpia tieteellisiä standardeja, on tärkeää ymmärtää kvalitatiivisia analyysimenetelmiä ja niiden soveltamista markkinatutkimuksen kontekstiin. Näin voimme varmistaa tutkimuksen syvällisyyden ja tuottaa laadukkaita tuloksia. https://lnkd.in/dH9fqu3k

Tätä tietoa et saa muualta. Nimittäin Pohjoismaiden kattavimman vähittäiskauppatutkimuksen Retail Buying Studyn kategoriaraportit ovat nyt tilattavissa! Osin tulokset näyttävät vahvistavan isoja kehityskulkuja, osin yllättävät. Sen jo tiesimme, että me suomalaiset olemme hyvin harkitsevaisia ostajia. Mutta samaan aikaan ostopolku on suoraviivaistunut ja fyysisen myymälän rooli on korostunut. Jos haluat syväymmärtää omaa kategoriaasi ja saada vastauksia kysymyksiin kuten… ✔ Mistä kuluttajien ostopolku alkaa, mihin se päättyy?  ✔ Miten kuluttajien ostokokemusta voi parantaa fyysisessä myymälässä?  ✔ Miten kuluttajien ostokokemusta voi parantaa verkkokaupassa?  ✔ Mitkä ovat vahvimpia jälleenmyyjäbrändejä?  ✔ Miten sosiaalisen median käyttö on kehittynyt?  ✔ Millainen on eri tuoteryhmien käyttö?  ✔ Mitkä ovat vahvimpia tuotemerkkejä? ...niin ole yhteydessä Kuulaan Teemuun ([email protected]) tai Emiliaan ([email protected])! Katsotaan, miten sinä voit parhaiten hyödyntää tätä ainutlaatuista dataa oman bisneksen markkina- ja kuluttajalähtöisyyden hyppäyttämisessä seuraavalle tasolle!

Retail Buying Study vuosimallia 2024 on julkaistu. Yhteistyössä Alma Median kanssa toteutettu tutkimus julkaistiin Alma Talk -tilaisuudessa tänään 22.5. Edellinen tutkimuskierroksemme tehtiin koronan loppusuoralla vuonna 2022. Nyt verrattuna tuohon ajankohtaan on tapahtunut paljon muutoksia. Niin paljon, että voidaan puhua jopa jonkinlaisesta vastareaktiosta - tietyt luvut esimerkiksi fyysisten myymälöiden osalta ovat nousseet korkeammalle tasolle kuin mitä ne olivat juuri ennen koronaa. Kuluttaminen on tällä hetkellä varovaista, ja kuluttajan ostopolku on suoraviivaistunut. Uusia pelureita nousee kategorioissa esiin, ja tietyt vanhat toimijat saattavat olla vaikeuksissa. Käy lukemassa aiheesta lisää kotisivuillamme oheisen linkin kautta. Löydät linkin takaa myös julkaisutilaisuudessa läpikäydyn pintaraapaisun aiheeseen, joka tarjoaa jo paljon uutta tietoa ja mielenkiintoisia muutoksia. Ja erityistä syvyyttä tulokset saavat, kun niitä tarkastellaan kategoriakohtaisesti. Kun kiinnostut tietämään, mitä omassa kategoriassasi tapahtuu, tai jos haluat tietää tutkimuksesta lisää, ole rohkeasti yhteydessä!

Teimme yhdessä Virta UM:n kanssa laajan viinitutkimuksen, jonka pääfokus oli selvittää viinin myymisen asteittaisen vapautumisen vaikutusta suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen. Tarkastellessamme asiaa esimerkiksi motiivipohjaisen segmentoinnin kautta näemme, että jatkossakin sekä Alkolle että ruokakaupalle olisi viinin myyjänä tilausta - mutta erilaisilla valikoimilla ja erilaisille kohderyhmille.

Markkinatutkimuksen hienoimpia piirteitä moneen muuhun data-analyysiä hyödyntävään alaan verrattuna on se, että pystymme itse määrittelemään sen, millainen data meillä on käsissämme. Jos data on rakenteeltaan puutteellinen, voi tutkija syyttää vain itseään. Kysymyslomake on käytännössä kerättävän datan pohjapiirros. Jos se on pielessä, on turha odottaa, että tutkimuksesta saataisiin jotain hyödyllistä irti. Kvantitatiivisen tutkimuksen oppaamme toinen osa käsittelee lomakesuunnittelua.

Kvantitatiivinen markkinatutkimus ei saa olla vain sitä, että keksitään muutamia kysymyksiä ja haalitaan jostain näihin kysymyksiin muutamia vastaajia. Se on prosessi, jonka onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua ja monen asian huomioimista. Julkaisemme osana tutkimuskoulu-teemaamme seitsenosaisen kirjoitussarjan kvantitatiivisen markkinatutkimuksen toteuttamisesta. Nämä seitsemän osaa ovat seuraavat: 1) Tavoitteen määritys 2) Lomakkeen suunnittelu 3) Kohderyhmä, otanta ja tiedonkeräys 4) Datan analysointi 5) Raportin rakentaminen 6) Tulosten esittelytilaisuus 7) Yhteenveto Ensimmäinen osa käsittelee siis tutkimuksen tavoitteen määrittelyä. Tämän osalta kkiistämätön tosiasia on, että mitä tarkemmin tutkimuksen tavoite on rajattu, sitä hyödyllisempiä tuloksia tutkimukselta voi odottaa.

Vastuullisuus on liiketoiminnassa tärkeä asia, siitä ei ole mitään epäilystä. Mutta kysymys on se, voiko vastuullisuudesta oikeasti rakentaa kilpailuetutekijän, vai valitaanko se usein kuluttajaviestinnän kärjeksi vain siksi, koska niin kuuluu nykyaikana tehdä? Tästä teemasta oheisessa blogiartikkelissa.