Abdullahi Bayero
| Jinsu | gorko  |
|---|---|
| Ɓii-leydiyankaaku | Naajeeriya |
| Innde | Abdullahi |
| Ɗuubi daygo | 1881 |
| Date of death | 23 Bowte 1953 |
| Marude | Muhammadu Sanusi I, Ado Bayero |
| Position held | Kano Emirate |
Abdullaahi Bayero
laamuuji koloñaal Angalteer ngaddi njuɓɓudi laamu diiwaan kesiri, Abdullahi Bayero, mo wonnoo e oon sahaa Chiroma, toɗɗaa hooreejo diiwanuuji galleeji, tawi jooɗorde mum ko Dawakin Kudu, caggal ɗuum (1914) to Panisau. O toɗɗaa Sarki Kano e lewru abriil 1926, o toɗɗaa e laamu ñalnde 14 feebariyee 1927.[2] Ko kanko ɓuri waawde haɓaade Emirship, kadi o hollitii wonde ko o nuunɗuɗo, baawɗo golle, baawɗo golle, peewal.
Golle nguurndam
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki][waylu iwdi]
Sarki Kano Abdullaahi Bayero waɗi toɗɗe keewɗe e laamu makko juutngu. Ina jeyaa e ɓeen ɓe o toɗɗii, ɓiɓɓe makko Muhammadu Sanusi ɓe o toɗɗii Ciroma e hooreejo diiwaan Bichi, darnde nde o joginoo ko adii nde o toɗɗaa Sarki ; e Aminu mo toɗɗaa Dan Iya e Gardiiɗo Diiwaan Dawakin Kudu. Caggal nde Muhammadu ɓiy Sarki Kano Shehu Usmaan ummorii Turaki e hooreejo diiwaan Ungogo o toɗɗii miñiraaɓe makko Abdulkadir e Muhammadu Inuwa ngam wonde Galadima e Turaki e hitaande 1927. O ustii semmbe Cucanawa en kadi o woppi maccuɓe laamɓe woɗɓe ɓee fof, ina yahdi e politik Angalteer haɓaade maccungaagu. O rokki kadi yoga e golle makko kuuɓtodinɗe e juuɗe dipiteeji makko.[3]
No Sarki Kano Bayero woniri e ƴellitaare njulaagu e njulaagu Kano nii o hirjinii golle njulaagu goonga : yeru Gwamaja Textile Mills, ko kañum woni njulaagu gadano e nder leydi Niiseer. O hirjini kadi jom en jawɗeele en ɓiɗɓe leydi ndii hono Alhaji Alhassan Dantata mo nganndu-ɗaa ina jogii nafoore mawnde. Sektoraa renndoyankeewo oo, ko Diiso makko Emiraaji rokki ɗum hakkille no haanirta nii.
Wuro Kano woni nokkuure arandeere nder Fuunaange ngam heɓugo yiite e ndiyam dow kuugal mawngal. Ɗum ɓuri wonde ko batte eɓɓaande Abdullahi Bayero, nde o ƴetti e hitaande 1927 wonde kaalis keewɗo e nder konte njuɓɓudi laamu leydi ndii ina huutoree ngam rokkude Kano fof kuuraa e ndiyam. Haa e oon sahaa, ɗeen golle ina ndokkee tan e nokku laamu nguu.
Bayero ina ɓoornii wutte, wutte daneejo, paɗe jaajɗe, e wutte daneejo, e koyɗe makko ina ɓoornii wutte daneejo. O jogi kuugal maako ngal hooreejo ceede, bana hooreejo lesdi Naajeeriya.
Departemaa golle renndo to Lagos salii no feewi ɗeen eɓɓaaɗe sabu ŋakkeende ngalu e ŋakkeende gollotooɓe ngam waɗde golle ɗee. Ɗum fof e wayde noon, Njuɓɓudi Native yahri yeeso, heɓi estimaaji e juuɗe kontraktor gooto, golle ɗee puɗɗii. Ndiyam ina poompaa e maayo Challawa kilooji sappo e wuro ngoo e kala kompañi e nder wuro ngoo ina rokka ko famɗi fof lampa gooto. E hitaande 1929, peeje ɗee udditaa e dow laawol e nder mawningol mawngol. E fuɗɗoode, ko gollotooɓe e nder njuɓɓudi Native Administration, eɓɓaande ndee hollitii wonde ko nde njuɓɓudi mawndi, nde ɓooyaani ko yoɓi hoore mum.[4]Darnde jaŋde lislaam Sarki Kano Abdullahi Bayero ina joginoo nafoore mawnde e jaŋde lislaam, o wallitii e nehdi e kaalis ngam ɓamtaare nde. Sabu ɗuum, Kano ina joginoo annduɓe lislaam heewɓe e laamu mum, ina jeyaa heen Shehu Muhammadu Salga e almuɓɓe mum Abubakar Mijinyawa e Umar Falke. O sosi Duɗal Ñaawirde Shahuchi e hitaande 1348 H (1929), ngal woni gadanal e nder leydi Najeriya e Sheek Sulaiman, gollodiiɗo makko juutɗo, puɗɗinooɗo miijo ngoo e wonde gardiiɗo maggal gadano. Duɗal sariya Kano, ngal wonti Duɗal jaŋde aarabeeɓe caggal ɗuum, mawni ko e Duɗal Ñaawirde Shahuchi e darnde Waziri Gidado (Yahya 1986), mo wonnoo e oon sahaa mawɗo wasiyaaji lislaam e sariyaaji Sarki. O hirjinaama kadi e hollirde teddungal e Shariif en, ko Sheek Suleymaan (Paden 1973), puɗɗinooɗo mo e nder Tijaniyya (banndiraagal suufiyaŋkooɓe mistikaaji ɗi Sheek Ahmadu al-Tijani mo Alseri sosi).
Sarki Kano Abdullaahi bayero ko sarki gadiiɗo hajjude, ko ɗuum waɗi o anndiraa e nder yimɓe fof ko sarki alhaji. O yahdi e ngol laawol ko miñiiko biyeteeɗo Galadima Abdulkaadir e Ma’aji Mallam Sileymaani, kanko caggal ɗuum wonti Walin Kano gadano. Ko e oon yahdu hajju ɓe ngadii yiydude e Sheek Ibraahiima Niass mo Senegaal ɓe njaɓɓi wonde Sheek maɓɓe. Caggal hajju, Sarki Abdullaahi yilliima Ejipt ɗo o yiyi juulirɗe mawɗe keewɗe. Nde o warti o fuɗɗi nyiɓugo juulirde Kano kesum, nde woni arandeere nder juulirde lesdi Naajeeriya nden boo haa jooni ɗon nder juulirde ɓurdunde wooɗugo haa nokkuure nden.
Politik
Ina gasa tawa ko Gustaf Bolinder ƴetti ɗum hakkunde 1930 e 1931 Hedde joofnirde laamu makko, fedde ɓamtaare geɗe worgo (NEPU) sosaa ko e dawriyankooɓe Kano ɓeeɗoo : Abba Maikwaru, Bello Ijumu, Babaliya Manaja, Muusaa Kaula, Abdulkaadir Danjaji, Muusaa Bida, Magaji Dambatta e Mudi Spikin (Abba 2000: ix). ). Ɗumɗoo ko lannda politik radikal naamninooɗo laamu koloñaal e sosde aadaaji. Kono Sarkin Kano Abdullaahi Bayero reentinoo no feewi. Nde ardiiɓe NEPU ɓee ngaddaa e ñaawirde makko ngam wiyde ina mbaɗa fitinaaji, tee ardiiɓe galle laamorɗo oo ina heen Ulamaaji ɗii, ina wasiyoo Emir oo wonde ɓe ngonaa juulɓe, ina poti warde, o salii jaɓde ndeeɗoo wasiya, o wiyi ‘’en poti ko waɗde ko boni e ɓeeɗoo sukaaɓe’’ ngam luulndaade en'.
[taƴto | taƴto ɗaɗi wiki]Sarki Kano Alhaji Abdullaahi Bayero meeɗaani ustude miijooji mum lislaam hay so tawii miijooji mum ina njahra yeeso (Yahya 1986). O siftortee ko e daartol Kano ko Sarki laaɓɗo, nuunɗuɗo, dewal, muñɗo. Ko o neɗɗo jom hakkille no feewi, meeɗnooɗo sewnde comci mum, kadi omo toppitii no feewi gollotooɓe makko tokosɓe, hono no Inuwa Wali nii, nde Sarki yamiri gooto e ardiiɓe warduuji ɗii, e dow yiɗde laamɗo oo, ngam tabitinde wonde o rokkaama galle. O rokkaama galle e nder diiwaan Mandawari, ɗo o hoɗi ko ɓuri duuɓi capanɗe joyi.
sarki kano alhaji abdullaahi bayero maayi ko ñalnde alkamiisa 13 rabi althaani hitaande 1373 (23 desammbar 1953).