mitata

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

mitta +‎ -ta

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈmitɑtɑˣ/, [ˈmit̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -itɑtɑ
  • Syllabification(key): mi‧ta‧ta

Verb

[edit]

mitata

  1. (transitive) to measure (off/out), gauge
    mitata kuume (+ ablative)to take someone's temperature (in order to check if s/he is running a fever)

Conjugation

[edit]
Inflection of mitata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mittaan en mittaa 1st sing. olen mitannut en ole mitannut
2nd sing. mittaat et mittaa 2nd sing. olet mitannut et ole mitannut
3rd sing. mittaa ei mittaa 3rd sing. on mitannut ei ole mitannut
1st plur. mittaamme emme mittaa 1st plur. olemme mitanneet emme ole mitanneet
2nd plur. mittaatte ette mittaa 2nd plur. olette mitanneet ette ole mitanneet
3rd plur. mittaavat eivät mittaa 3rd plur. ovat mitanneet eivät ole mitanneet
passive mitataan ei mitata passive on mitattu ei ole mitattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mittasin en mitannut 1st sing. olin mitannut en ollut mitannut
2nd sing. mittasit et mitannut 2nd sing. olit mitannut et ollut mitannut
3rd sing. mittasi ei mitannut 3rd sing. oli mitannut ei ollut mitannut
1st plur. mittasimme emme mitanneet 1st plur. olimme mitanneet emme olleet mitanneet
2nd plur. mittasitte ette mitanneet 2nd plur. olitte mitanneet ette olleet mitanneet
3rd plur. mittasivat eivät mitanneet 3rd plur. olivat mitanneet eivät olleet mitanneet
passive mitattiin ei mitattu passive oli mitattu ei ollut mitattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mittaisin en mittaisi 1st sing. olisin mitannut en olisi mitannut
2nd sing. mittaisit et mittaisi 2nd sing. olisit mitannut et olisi mitannut
3rd sing. mittaisi ei mittaisi 3rd sing. olisi mitannut ei olisi mitannut
1st plur. mittaisimme emme mittaisi 1st plur. olisimme mitanneet emme olisi mitanneet
2nd plur. mittaisitte ette mittaisi 2nd plur. olisitte mitanneet ette olisi mitanneet
3rd plur. mittaisivat eivät mittaisi 3rd plur. olisivat mitanneet eivät olisi mitanneet
passive mitattaisiin ei mitattaisi passive olisi mitattu ei olisi mitattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. mittaa älä mittaa 2nd sing.
3rd sing. mitatkoon älköön mitatko 3rd sing. olkoon mitannut älköön olko mitannut
1st plur. mitatkaamme älkäämme mitatko 1st plur.
2nd plur. mitatkaa älkää mitatko 2nd plur.
3rd plur. mitatkoot älkööt mitatko 3rd plur. olkoot mitanneet älkööt olko mitanneet
passive mitattakoon älköön mitattako passive olkoon mitattu älköön olko mitattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mitannen en mitanne 1st sing. lienen mitannut en liene mitannut
2nd sing. mitannet et mitanne 2nd sing. lienet mitannut et liene mitannut
3rd sing. mitannee ei mitanne 3rd sing. lienee mitannut ei liene mitannut
1st plur. mitannemme emme mitanne 1st plur. lienemme mitanneet emme liene mitanneet
2nd plur. mitannette ette mitanne 2nd plur. lienette mitanneet ette liene mitanneet
3rd plur. mitannevat eivät mitanne 3rd plur. lienevät mitanneet eivät liene mitanneet
passive mitattaneen ei mitattane passive lienee mitattu ei liene mitattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mitata present mittaava mitattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mitatakseni mitataksemme
2nd mitataksesi mitataksenne
3rd mitatakseen
mitataksensa
past mitannut mitattu
2nd inessive2 mitatessa mitattaessa agent4 mittaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mitatessani mitatessamme
2nd mitatessasi mitatessanne
3rd mitatessaan
mitatessansa
negative mittaamaton
instructive mitaten
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive mittaamassa
elative mittaamasta
illative mittaamaan
adessive mittaamalla
abessive mittaamatta
instructive mittaaman mitattaman
4th3 verbal noun mittaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mittaamaisillani mittaamaisillamme
2nd mittaamaisillasi mittaamaisillanne
3rd mittaamaisillaan
mittaamaisillansa

Derived terms

[edit]
adjectives
nouns
verbs

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]

Ingrian

[edit]

Etymology

[edit]

From mitta (measure) +‎ -ta. Akin to Finnish mitata and Karelian mitata.

Pronunciation

[edit]

Verb

[edit]

mitata

  1. (transitive) to measure
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 6:
      Mittaisivat mitälee plaanua mööt, reknaisiit ja sanoivat, etti linnaa saa ono neljä kilometraa i yli tunnin, melkeen, möö leenemmä kois.
      They measured something along the map, counted and said, that it's four kilometers to the city and in an hour, approximately, we would be home.

Conjugation

[edit]
Conjugation of mitata (type 16/maata, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mittaan en mittaa 1st singular oon mitant, oon mitannut en oo mitant, en oo mitannut
2nd singular mittaat et mittaa 2nd singular oot mitant, oot mitannut et oo mitant, et oo mitannut
3rd singular mittajaa ei mittaa 3rd singular ono mitant, ono mitannut ei oo mitant, ei oo mitannut
1st plural mittaamma emmä mittaa 1st plural oomma mitanneet emmä oo mitanneet
2nd plural mittaatta että mittaa 2nd plural ootta mitanneet että oo mitanneet
3rd plural mittajaat1), mittaavat2), mitataa evät mittaa, ei mitata 3rd plural ovat mitanneet evät oo mitanneet, ei oo mitattu
impersonal mitataa ei mitata impersonal ono mitattu ei oo mitattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular mittaisin en mitant, en mitannut 1st singular olin mitant, olin mitannut en olt mitant, en olt mitannut
2nd singular mittaisit, mittaist1) et mitant, et mitannut 2nd singular olit mitant, olit mitannut et olt mitant, et olt mitannut
3rd singular mittais ei mitant, ei mitannut 3rd singular oli mitant, oli mitannut ei olt mitant, ei olt mitannut
1st plural mittaisimma emmä mitanneet 1st plural olimma mitanneet emmä olleet mitanneet
2nd plural mittaisitta että mitanneet 2nd plural olitta mitanneet että olleet mitanneet
3rd plural mittaisiit1), mittaisivat2), mitattii evät mitanneet, ei mitattu 3rd plural olivat mitanneet evät olleet mitanneet, ei olt mitattu
impersonal mitattii ei mitattu impersonal oli mitattu ei olt mitattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular mittajaisin en mittajais 1st singular olisin mitant, olisin mitannut en olis mitant, en olis mitannut
2nd singular mittajaisit, mittajaist1) et mittajais 2nd singular olisit mitant, olisit mitannut et olis mitant, et olis mitannut
3rd singular mittajais ei mittajais 3rd singular olis mitant, olis mitannut ei olis mitant, ei olis mitannut
1st plural mittajaisimma emmä mittajais 1st plural olisimma mitanneet emmä olis mitanneet
2nd plural mittajaisitta että mittajais 2nd plural olisitta mitanneet että olis mitanneet
3rd plural mittajaisiit1), mittajaisivat2), mitattais evät mittajais, ei mitattais 3rd plural olisivat mitanneet evät olis mitanneet, ei olis mitattu
impersonal mitattais ei mitattais impersonal olis mitattu ei olis mitattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular 1st singular
2nd singular mittaa elä mittaa 2nd singular oo mitant, oo mitannut elä oo mitant, elä oo mitannut
3rd singular mitatkoo elköö mitatko 3rd singular olkoo mitant, olkoo mitannut elköö olko mitant, elköö olko mitannut
1st plural 1st plural
2nd plural mitatkaa elkää mitatko 2nd plural olkaa mitanneet elkää olko mitanneet
3rd plural mitatkoot elkööt mitatko, elköö mitattako 3rd plural olkoot mitanneet elkööt olko mitanneet, elköö olko mitattu
impersonal mitattakkoo elköö mitattako impersonal olkoo mitattu elköö olko mitattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular mitannen en mitanne
2nd singular mitannet et mitanne
3rd singular mitannoo ei mitanne
1st plural mitannemma emmä mitanne
2nd plural mitannetta että mitanne
3rd plural mitannoot evät mitanne, ei mitattane
impersonal mitattannoo ei mitattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st mitata present mittaava mitattava
2nd inessive mitatees past mitant, mitannut mitattu
instructive mitaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (mitatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative mittaamaa
inessive mittaamaas
elative mittaamast
abessive mittaamata
4th nominative mittaamiin
partitive mittaamista, mittaamist

References

[edit]
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 309