Gustaf Erik Eurén
| Gustaf Erik Eurén | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. syyskuuta 1818 Pori |
| Kuollut | 13. helmikuuta 1872 (53 vuotta) Hämeenlinna |
| Ammatti | opettaja, rehtori, kirjailija ja kielentutkija |
| Vanhemmat | Erik Eurén ja Juliana Sigström |
| Puoliso |
I Axiana Konstantia Sofia af Lefrén (k. 1868) II Katarina Charlotta Elisabet Boldt |
| Lapset | Helmi, Eric, Hanna, Veli Gustaf Ivar, Sulo Karl Hjalmar ja Arvo Aksel Valdemar |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ruotsi, suomi |
| Aikakausi | 1846—1863 |
| Aiheet | kielitiede, eläintiede, elämäkerrat, käännökset |
| Esikoisteos | Grunddragen till finsk formlära (1846) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gustaf Erik Eurén (20. syyskuuta 1818 Pori – 13. helmikuuta 1872 Hämeenlinna) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja kielentutkija. Hän toimi Hämeenlinnan lukion historian lehtorina vuodesta 1857.[1]
Elämänvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurénin vanhemmat olivat porilainen porvari Erik Eurén ja Juliana Sigström. Hän kävi Porin triviaalikoulua ja Turun lukiota päästen ylioppilaaksi 1841. Eurén ehti olla myös tehtaan kirjanpitäjänä Ulvilassa ennen ylioppilaaksi tuloaan. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1844, ja hänet vihittiin papiksi 1853. Eurén toimi Turun tuomiokapitulin ylimääräisenä amanuenssina 1844 ja Turun lukiossa apulaisena vuodesta 1845 ja lehtorina vuodesta 1852. Hän oli Hämeenlinnan lukion historian lehtorina vuodesta 1857 ja toimi lukion rehtorina 1857–1863. Eurén oli Turun tuomiokapitulin jäsen 1852–1857 ja hänet valittiin vuoden 1872 säätyvaltiopäiville, mutta hän ei niille ehtinyt osallistua ennen menehtymistään keuhkokuumeeseen.[1][2]
Eurén oli naimisissa kaksi kertaa, 1852–1868 Axiana Konstantia Sofia af Lefrénin (k. 1868) kanssa ja vuodesta 1871 Katarina Charlotta Elisabet Boldtin kanssa.[1]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kieliteokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Grunddragen till finsk formlära. J. C. Frenckell, 1846.
- Finsk språklära. Frenckell, 1849.
- Finsk språklära i sammandrag. J. W. Lillja & Co., 1851.
- Suomalainen kielioppi. J. W. Lillja & Co., 1852.
- Elementarkurs i hebreiska språket. J. W. Lillja, 1857.
- Suomalais-ruotsalainen sanakirja : Finsk-swensk ordbok. G. E. Eurén, 1860.
Eläintieteelliset teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen maan pedot : maalikuvilla selitetyt. Lillja, 1854.
- Suomen maan meripedot, maalikuvilla selitetyt. Lillja, 1855.
- Apinjat ja marakatit, maalikuvilla selitetyt. 1856.
- Muurahaiset. Lillja, 1857.
Elämäkerrat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erik neljästoista, Ruotsin kuningas : elämäkerta. G. E. Eurén, 1858.
- Gustav Vaasa, Ruotsin kuningas : elämäkerta. G. E. Eurén, 1858.
- Isak Rothovius : Suomen pispa, seurakuntain järjestäjä ja opetuksen harrastaja Suomessa. Hagelberg, 1858.
- Martti Skytte : Suomen ensimmäinen evangellinen pispa. Hagelberg, 1858.
- Mikael Agricola: Suomen pispa, uskon-opin oikasia Suomessa : Suomen kielen ensimäinen harjoittaja kirjoissa. Hagelberg, 1858.
Suomennokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- K. J. Gummerus, Suomalaisia uuteloita. 1858.
- Tuhannen ja yksi yötä 1–3 : kokoelma itämaalaisia satuja : ensimäinen täydellinen, monilukuisilla kuvilla kaunistettu. Wilén, 1878–1880.
Muut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikkolan torppa. Lillja, 1854.
- Kaffe ja tupakki. J. W. Lillja & Co., 1855.
- Ajantieto Turun kaupungista. Lillja, 1857.
- Juudalaisten naimisista : selitys Bibliaa seuraten. Granlund, 1857.
- Juudalaisten orjista : selitys Bibliaa seuraten. Emil Hagelberg, 1857.
- Noituri. 1860.
- Höyrykoneet, niiden keksintö ja käytäntö. 1863.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fennica[vanhentunut linkki], Suomen kansallisbibliografia.
- Helka, Helsingin yliopiston kirjastot.
- Suomen kirjailijat -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Erik Eurén. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 8.12.2020)
- ↑ Häme-Wiki: Gustaf Eurén (Arkistoitu – Internet Archive) (Viitattu 8.12.2020)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Gustaf Erik Eurénin e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
| ||||||||||||||
