Siirry sisältöön

Kemin piiri

On otettu Wikipedii-späi
Painanduversiedy enämbiä ei kannateta da sit voi olla muokkuanduhairehii. Uvvista livaimen sivumerkit da sen sijah käytä livaimen tavallistu painandutoimindua.
Kemin piiri
FlaguGerbu
Perustamizen paivymiäry 1927
Kuva
Valdivo
Piälinnu Kemi
Haldivollispaikalline miäry Karjalan tazavaldu
Rahvahan lugumiäry
  • 12 715 hengi[1]
Pinduala
  • 8 029 nellikkökilometri
Virralline kodisivu kemrk.ru
Kuva sijaintikartasta
Kemin piiri (Ven'a)
Mediafailat Wikiskluavul

Koordinuatat: 64°57′ p. l. 34°36′ pn. p. / 64.950° p. l. 34.600° pn. p. / 64.950; 34.600 (G) (O)

Kemin piiri on piiri Karjalan tazavallas. Piirin keskuksennu on Kemin linnu.

Kemin piiri kuuluu peräpohjazen alovehien joukkoh.

Kemin piiri on sijoitannuhes Karjalan tazavallan pohjazeh, Kemin joven basseinan tyveh. Päivännouzus on Vienan meri. Kemin piirin susiedualovehinnu ollah Karjalan tazavallan Louhen piiri pohjazes, Kalevalan piiri päivänlaskus da Belomorskan piiri suves. Kemin piirin pinduala on 8029 nellikkökilometrii. Suurin oza pindualua kuuluu mečile. Piirii myöte pohjazes suvehpäi matkuau federualline avtodorogu E105 Р21 «Kola» da raududorogu Piiterispäi Murmanskah.

Päivänlaskus päivännouzuhpäi on Kemin juamu. Sidä myöte voibi piästä Kemispäi Vuokkiniemeh Kalevalan kauti. Kemin piirih kävyy äijy turistua. Piänähtävyksii ollah Kuzova-nimine suaristo, Kemin Uspen’n’an kirikkö, kudai on nostettu vuvvennu 1714 da Pomorje-nimine kodirandumuzei. Joga vuottu 2. elokuudu Puan’arves pietäh fol’klourupruazniekkua nimel Puan’arvi on pohjazen helmi. Enne Kemin ujezdah kuului Soloveckoin manasterigi.

Piirin eländykohtat

Huomavukset

  1. Численность постоянного населения Российской Федерации по муниципальным образованиям на 1 января 2023 года (с учётом итогов Всероссийской переписи населения 2020 г.)Федеральная служба государственной статистики, 2023.