ryhti
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- tapa, kuinka ihminen (tai asia) kannattelee itsensä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈryht̪i/, [ˈrʷyçt̪ːi]
- tavutus: ryh‧ti
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ryhti | ryhdit |
genetiivi | ryhdin | ryhtien (ryhtein) |
partitiivi | ryhtiä | ryhtejä |
akkusatiivi | ryhti; ryhdin |
ryhdit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ryhdissä | ryhdeissä |
elatiivi | ryhdistä | ryhdeistä |
illatiivi | ryhtiin | ryhteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ryhdillä | ryhdeillä |
ablatiivi | ryhdiltä | ryhdeiltä |
allatiivi | ryhdille | ryhdeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ryhtinä | ryhteinä |
translatiivi | ryhdiksi | ryhdeiksi |
abessiivi | ryhdittä | ryhdeittä |
instruktiivi | – | ryhdein |
komitatiivi | – | ryhteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ryhdi- | |
vahva vartalo | ryhti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: ryhdikäs, ryhditön
- verbit: ryhdistäytyä
Yhdyssanat
[muokkaa]ryhtiliike, ryhtivika, ryhtivirhe
Aiheesta muualla
[muokkaa]- ryhti Kielitoimiston sanakirjassa