Välihuuto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Välihuuto on lyhyt, äänekäs huomautus, jonka kansanedustaja voi esittää täysistunnossa toisen kansanedustajan pitämän puheenvuoron aikana.

Useimmiten välihuutelijat vastustavat kulloistakin puhujaa[1]. Huudot ovat pilkallisia, ja niiden tarkoitus on kyseenalaistaa puhujan uskottavuus[2], mutta Mauri Pekkarisen mukaan ne eivät kohdistu henkilöön, vaan käsiteltävän asiaan[2]. Ben Zyskowiczin mukaan välihuutajan tarkoitus on usein puheenpitäjän väitteiden kyseenalaistaminen, puhujan vanhoista synneistä muistuttaminen tai oman puolueen paremman ratkaisun esille tuominen[3]. Jukka Gustafssonin mukaan huutaja tarjoaa keskusteluun oikaisun, täydennyksen tai lisämausteen[4]. Toisinaan huutelemalla on yritetty saada puhuja hämmentymään[5]. Professori Vesa Vareksen mukaan parhaimmillaan huutaja saa puhujan kiinni epäjohdonmukaisuudesta tai asiantuntemattomuudesta[6]. Retoriikkakouluttaja Antti Mustakallion mukaan onnistunut välihuuto herättää pohtimaan tarkemmin, mitä puhuja sanoo[7].

Välihuudot ovat olennainen osa parlamentaarista puhetyyliä[6]. Puhemies Anu Vehviläisen mukaan terävät välihuudot kuuluvat värikkääseen ja hyvään keskusteluun[8]. Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitisen mukaan ne piristävät ja elävöittävät keskustelua ja ovat usein hienoja oivalluksia[2]. Täysistunnon kaikki puheet kirjataan pöytäkirjoihin, myös välihuudot[7], mikäli keskustelua seuraava pöytäkirjasihteeri vain sattuu ne kuulemaan[5]. Jo Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäisen täysistunnon vuodelta 1907 peräisin olevaan pöytäkirjaan on kirjattu kannustavia välihuutoja[2].

Yleensä välihuutelijat eivät saa aikaan näkyviä reaktioita keskeyttämässään puhujassa[1]. Välihuutajien esittämät kysymykset jäävät vaille vastausta ja hallituksen esitykset menevät läpi huudoista huolimatta[2]. Välihuutelun sijaan nykyajan kansanedustajat keskittyvätkin heittelemään nokkeluuksiaan mieluummin sosiaalisessa mediassa[7].

Tutkijoiden laskelman mukaan enemmistö kansanedustajista esittää välihuutoja, mutta kymmenen aktiivisinta huutelijaa esitti niistä liki puolet[1]. Kokeneimmat kansanedustajat tekevät enemmän välihuutoja[1]. Naiset tekevät niitä harvoin[1]. Välihuutojen alalla on kunnostautunut esimerkiksi Ben Zyskowicz, joka on eduskunnan historian toiseksi ahkerin välihuutelija[6]. Ahkeria ovat olleet myös Timo Soini, Mauri Pekkarinen[2], Timo Heinonen ja Paavo Arhinmäki[4]. Opposition edustajat huutelevat useammin kuin hallituksen edustajat[1]. Opposition edustajat huutelevat hallituspuolueiden edustajille ja hallituspuolueiden edustajat opposition edustajille, mutta hallituspuolueiden edustajat huutelevat myös toisten hallituspuolueiden edustajille[1].

Esimerkkejä:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Kuulostaa selittelyltä!" –Ben Zyskowicz 14.2.2018 [9]
  • "Kokoomuksella on ollut pikkusen hassuttelua viime aikoina!" –Paavo Arhinmäki 11.2.2020 [10]
  • "Edustajan korvat heiluu jo!" –Jukka Gustafsson 8.10.2019 [11]
  • "Hui kamala!" –Sanna Antikainen 16.5.2022 [12]
  • "Höpsis!" –Timo Heinonen 28.5.2020 [13]
  • "Höpsis höpsis!" –Ben Zyskowicz 25.5.2020 [14]
  • "Seli seli!" –Antti Lindtman 10.6.2020 [15]
  • "Hohhoijaa!" –Silvia Modig 14.10.2014 [16]
  • "Valehtelija!" –tuntemattoman puhujan välihuuto pääministeri Anneli Jäätteenmäelle 8. kesäkuuta 2003 [17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Henrik Manner, Lasse Winter, Matti Wiberg: Välihuudot eduskunnan täysistuntopöytäkirjoissa vaalikaudella 2007-2011: määrällinen tarkastelu. Politiikka, 2012, 54. vsk, nro 2. ISSN 2669-8617 Artikkelin verkkoversio. fi
  2. ↑ a b c d e f Vappu Kaarenoja HS, Tuomas Peltomäki HS, Minttu Linjala, Ville Tietäväinen: Eduskunnassa huudettiin puheiden päälle lähes 6000 kertaa - Zyskowicz ahkerin keskeyttäjä Helsingin Sanomat. 31.8.2014. Viitattu 26.6.2022.
  3. ↑ "Välihuudot eivät kuuluneet" - Veteraanikansanedustaja Zyskowicz moittii eduskunnan väistötiloja www.iltalehti.fi. Viitattu 26.6.2022.
  4. ↑ a b Tämä viiltävä sanailu tiivistää eduskunnan välihuutelijoiden aatelin taidon – ”Miten te kehtaatte” Ilta-Sanomat. 18.11.2019. Viitattu 26.6.2022.
  5. ↑ a b Entinen puhemies ripittää kansanedustajia salissa metelöimisestä: "Huudellaan pitkiä näkemyksiä toisten puheenvuorojen päälle ja nauretaan" Yle Uutiset. 24.2.2018. Viitattu 26.6.2022.
  6. ↑ a b c Eduskunta | Kukaan ei ole puhunut täysistunnoissa niin paljon kuin he – Tässä ovat 11 kaikkien aikojen puheliainta kansanedustajaa Helsingin Sanomat. 26.6.2022. Viitattu 26.6.2022.
  7. ↑ a b c Eduskunnan välihuudot kajahtavat eniten kokoomuksen riveistä Seura.fi. 19.11.2019. Viitattu 26.6.2022.
  8. ↑ Puhemies äänessä: Terävät välihuudot kuuluvat värikkääseen keskusteluun, jatkuva mölinä ei www.eduskunta.fi. Viitattu 26.6.2022.
  9. ↑ PTK 6/2018/2 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 26.6.2022.
  10. ↑ PTK 4/2020/2 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 26.6.2022.
  11. ↑ PTK 46/2019/5 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 8.9.2022.
  12. ↑ PTK 56/2022/3 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 8.9.2022.
  13. ↑ PTK 82/2020/2.4 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 8.9.2022.
  14. ↑ PTK 78/2020/2 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 8.9.2022.
  15. ↑ PTK 91/2020/4 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 9.11.2022.
  16. ↑ Täysistunnon pöytäkirja 97/2014 vp. 14. lokakuuta 2014 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=puh+97/2014+vp+2+81+81
  17. ↑ Täysistunnon pöytäkirja 42/2003 vp www.eduskunta.fi. 18. kesäkuuta 2003. Viitattu 9.11.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Välihuuto&oldid=22160735”