Tiedonsosiologia
Tiedonsosiologia on sosiologian osa-alue, joka tutkii mekanismeja, joilla tieto, vallitsevat käsitykset ja esimerkiksi arkiajattelun uskomukset syntyvät ja muotoutuvat yhteiskunnassa. Tiedonsosiologia liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan.
Tiedonsosiologinen tutkimus syntyi 1920- ja 1930-luvuilla. Eräitä tiedonsosiologian keskeisiä teoksia ovat Peter L. Bergerin ja Thomas Luckmannin teos Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966), David Bloorin teos Knowledge and Social Imagery (1976)[1] ja Paul Feyerabendin Against method: Outline of an anarchistic theory of knowledge (1975). Muihin tunnettuihin tiedonsosiologeihin lukeutuu Michel Foucault.[2]
Tieto voidaan tiedonsosiologiassa nähdä esimerkiksi yhteisön kognitiivisena tajuntana, jonka yksilöt omaksuvat sosialisaatiossa, ja yhteisöä muokkaavana tekijänä.[3] Eräs tiedonsosiologinen näkökanta on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan tiede, tieto ja totuus ovat ensisijaisesti sosiaalisia konstruktioita.
Muun muassa Pierre Bourdieun refleksiivisen sosiologian teoria on saanut vaikutteita tiedonsosiologiasta.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rasinkangas, Reijo: Tieteentutkimuksesta Fysikaalisten tieteiden laitos, Oulun yliopisto. Arkistoitu 24.8.2005. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ Anhava, Jaakko: Tieteenfilosofian perustava epätieteellisyys Tieteessä tapahtuu 6/2001. Arkistoitu 18.2.2015. Viitattu 21.9.2007.
- ↑ a b Hurri, Samuli: Äärimmäinen oikeuspositivismi -työryhmä, tutkimussuunnitelma Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, Helsingin yliopisto. Viitattu 21.9.2007.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kiikeri, Mika & Ylikoski, Petri: Tiede tutkimuskohteena: Filosofinen johdatus tieteentutkimukseen. (2. painos 2007) Helsinki: Gaudeamus, 2004. ISBN 951-662-926-1