Tanskan kulttuurikaanon

Tanskan kulttuurikaanon (tansk. Kulturkanonen) on Tanskan kulttuuriministeriön vuosina 2004–2006 kokoama kulttuurikaanon maan kulttuuriperinnön tärkeimpinä pidetyistä taideteoksista, elämänurista ja muista ilmentymistä. Kaanon muodostuu 108 kohteesta kahdeksassa kategoriassa: arkkitehtuuri, kuvataide, muotoilu ja käsityö, elokuva, kirjallisuus, musiikki, esittävä taide ja lastenkulttuuri. Vuonna 2006 julkaistuun kulttuurikaanoniin valittiin jokaisesta kategoriasta 12 kohdetta, paitsi että musiikkikategoriaan valittiin 12 taidemusiikin ja 12 populaarimusiikin kohdetta, ja muutaman kategorian kahdestoista kohde on useasta teoksesta muodostuva antologia.

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin kaanonkomiteaa pyydettiin nimeämään 12 työtä, jotka kattaisivat sekä rakennus- että maisemasuunnittelun. Sovittiin, että kohteiden ei tarvitse sijaita Tanskassa. Komitean puheenjohtajana toimi Lone Wiggers ja jäseninä Carsten Juel-Christiansen, Malene Hauxner, Lars Juel Thiis ja Kent Martinussen.

Kohde	Sijainti	Vuosi	Arkkitehti	Kuva
Aarhusin raatihuone	Aarhus	1937–1942	Arne Jacobsen, Erik Møllerv
Aarhusin yliopisto	Aarhus	1931	Kay Fisker, C. F. Møller, Povl Stegmann, Carl Theodor Sørensen
Hoverin kirkko	Ringkøbingin lähellä Jyllannissa	1100-luku	tuntematon
Glorupin kartano	Nyborg, Fyn-saaren itäranta	1100-luku, 1742–1743, 1762–1765, 1773–1775	Philip de Lange, Christian Joseph Zuber Nicolas-Henri Jardin
Frederiksstaden	Kööpenhamina	1749–1771	Nicolai Eigtved
Vor Frue -kirkko	Kööpenhamina	1811–1829	C. F. Hansen
Jægersborgin peurapuisto	Klampenborg, Sjellanti	1846	Rudolph Rothe
Asuinalue, Brumleby	Østerbro, Kööpenhamina	1854–1856	Gottlieb Bindesbøll Vilhelm Klein
Mariebjergin hautausmaa	Gentofte, Sjellanti	1925–1935	G. N. Brandt
Sormikaava	Kööpenhamina	1947	Peter Bredsdorff
Sydneyn oopperatalo	Sydney, Australia	1957–1973	Jørn Utzon
Ison-Beltin silta	Sjellanti–Fyn	1991–1998	Dissing + Weitling – Hans Dissing ja Otto Weitling

Kuvataiteet

Kuvataiteiden kaanonkomiteassa sovittiin, että kaanoniin sisällytetään vain elämäntyönsä jo tehneiden taiteilijoiden teoksia. Jokainen komitean viidestä jäsenestä sai nimetä yhden suosikkiteoksensa sen jälkeen, kun ensin oli yhteisesti päätetty seitsemästä. Komitean puheenjohtajana toimi Hein Heinsen ja jäseninä Hans Edvard Nørregård-Nielsen, Bente Scavenius, Bjørn Nørgaard ja Sophia Kalkau.

Teos	Sijainti	Vuosi	Taiteilija	Kuva
Trundholmin aurinkovaunut	Tanskan kansallismuseo	n. 1300 eaa.	tuntematon
Ylösnousemus	Undløsen kirkko	n. 1440	unionimestari
Bordesholmin alttari	Schleswigin tuomiokirkko	valmistunut 1521	Hans Brüggemann
Frederik V ratsailla	Amalienborgin linna	valmistunut 1771	Jacques Saly
Jason ja kultainen talja	Thorvaldsenin museo	valmistunut 1828	Bertel Thorvaldsen
Udsigt gennem tre buer i Colosseums tredje stokværkum	Tanskan valtion taidemuseo	1813–1816	C. W. Eckersberg
Syysaamu Sortedam-järvellä	Ny Carlsberg Glyptotek	1838	Christen Købke
Støvkornenes dans i solstrålerne	Ordrupgaard	1900	Vilhelm Hammershøi
Kesäpäivä Roskilde-vuonolla	Randers-taidemuseo	1900	L. A. Ring
Suuri helpotus	J.F. Willumsenin museo	1923–1928	J. F. Willumsen
Seisova nainen	Göteborgin taidemuseo	1937–1943	Astrid Noack
Stalingrad	Museum Jorn, Silkeborg	1957–1972	Asger Jorn

Taideteollisuus ja käsityö

Taideteollisuuden ja käsityön kaanonkomitea päätti nimetä kohteita, joilla syntyaikanaan on ollut käytännöllinen funktio ja jotka ovat yhä omaleimaisia ja tunnistettavia myös kansainvälisesti. Komiteaa johti Merete Ahnfeldt-Mollerup ja sen jäseniä olivat Erik Magnussen, Astrid Krogh, Ursula Munch-Petersen ja Louise Campbell.

Tuote	Muotoilija	Vuosi	Kuva
Viikinkivene Skuldelev 2	tuntematon	n. 1042
Flora Danica (kirja) ja Flora Danica (astiasto, Royal Copenhagen)	Georg Christian Oeder, Johann Christoph Bayer, useita muita	1761–1883
Thorvald Bindesbøllin elämäntyö		1846–1908
Knud V. Engelhardtin elämäntyö		1882–1931
Marie Gudme Lethin elämäntyö		1895–1997
PH valaisinten varjostinjärjestelmä	Poul Henningsen	1925– (jatkuu yhä)
Teeastiasto	Gertrud Vasegaard	1956
Gedser kokeellinen tuuliturbiini	Johannes Juul	1957
S-tuoli	Verner Panton	1960
Polyuretaanituoli	Gunnar Aagaard Andersen	1964
Kevi-kalustepyörä	Jørgen Rasmussen	1965
Fiberline-julkisivujärjestelmä	Fiberline Composites ja Jan Søndergaard	2006

Elokuva

Elokuvan kaanonkomitea päätti valita elokuvia, jotka kuvaavat tanskalaista elämää ja käyttävät tanskalaisia näyttelijöitä. Poikkeuksena he valitsivat mukaan elokuvan Nälkä (Sult), jonka tapahtumat sijoittuvat Osloon ja näyttelijät ovat ruotsalaisia. Komitean puheenjohtajana toimi Susanne Bier ja jäseninä Vinca Wiedemann, Tivi Magnusson, Ole Michelsen ja Jacob Neiiendam.

Elokuva	Ohjaaja	Vuosi	Kuva
Kunnioita vaimoasi (Du skal ære din hustru)	Carl Th. Dreyer	1925
Vihan päivä (Vredens dag)	Carl Th. Dreyer	1943
Ditte ihmislapsi (Ditte menneskebarn)	Bjarne Henning-Jensen	1946
Soldaten og Jenny	Johan Jacobsen	1947
Nälkä (Sult)	Henning Carlsen	1966
Bennys badekar	Jannik Hastrup ja Flemming Quist Møller	1971
Matador	Erik Balling	1978–1982
Tiedon puu (Kunskabens træ)	Nils Malmros	1981
Ranskalainen illallinen (Babettes gæstebud)	Gabriel Axel	1987
Pelle Valloittaja (Pelle Erobreren)	Bille August	1987
Juhlat (Festen)	Thomas Vinterberg	1998
Idiootit (Idioterne)	Lars von Trier	1998

Kirjallisuus

Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.

Kirjailija	Teos	Vuosi	Kuva
Leonora Christina	Jammers Minde	1673–1674, julkaistu 1869
Steen Steensen Blicher	Præsten i Vejlbye	1829
H. C. Andersen	Pieni merenneito (Den lille Havfrue)	1837
Søren Kierkegaard	Joko – tahi: Katkelma elämästä (Enten – eller)	1843
J. P. Jacobsen	Rouva Marie Grubbe: Sisäkuvia seitsemänneltätoista vuosisadalta (Fru Marie Grubbe)	1876
Herman Bang	Ved Vejen	1886
Henrik Pontoppidan	Lykke-Per	1898–1904
Johannes Vilhelm Jensen	Kuningas murtuu (Kongens fald)	1900–1901
Karen Blixen	Talvisia tarinoita (Vinter-Eventyr)	1942
Klaus Rifbjerg	Og andre historier	1964
Inger Christensen	Sommerfugledalen	1991

Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia:

Kirjailija	Teos	Vuosi	Kuva
Kansanlaulu, tekijä tuntematon	Ebbe Skammelsøn
Kansanlaulu, tekijä tuntematon	Germand Gladensvend
Thomas Kingo	Hver har sin Skæbne (Sorrig og Glæde...)
H. A. Brorson	Den yndigste rose er funden	1732
Johs. Ewald	Til Siælen. En Ode	1780
Adolf Vilhelm Schack von Staffeldt	Indvielsen	1804
Adam Oehlenschläger	Hakon Jarls Død eller Christendommens Indførsel i Norge	1803
N. F. S. Grundtvig	De Levendes Land	1883
Christian Winther	Rosa unica	1849
Emil Aarestrup	Paa sneen (Suom. "Lumella")	1838
Holger Drachmann	Jeg hører i Natten den vuggende Lyd	1877
Sophus Claussen	Ekbatana	1896
Jeppe Aakjær	Aften	1912
Thøger Larsen	Den danske Sommer	1914
Tom Kristensen	Det er Knud, som er død	1936
Jens August Schade	Læren om staten	1928
Gustaf Munch-Petersen	det underste land	1933
Thorkild Bjørnvig	Anubis	1955
Ole Sarvig	Regnmaaleren	1943
Morten Nielsen	Øjeblik	1945
Frank Jæger	Sidenius i Esbjerg	1959
Ivan Malinowski	Myggesang	1958
Per Højholt	Personen på toppen	1985
Henrik Nordbrandt	Violinbyggernes by	1985

Musiikki

Musiikin kaanonkomitea päätti keskittyä yksittäisiin teoksiin eikä niinkään säveltäjien kokonaistuotantoihin. He valitsivat 12 taide- ja 12 kevyen musiikin edustajaa. Komitean puhetta johti Per Erik Veng ja jäsenet olivat Jørgen I. Jensen, Torben Bille, Inger Sørensen ja Henrik Marstal.

Taidemusiikki

Säveltäjä / tekijä	Teos	Vuosi	Kuva
F. L. Æ. Kunzen	Holger Danske	1789
C. E. F. Weyse	Otte Morgensange ja Syv Aftensange	1837 ja 1838
H. C. Lumbye	Kolme galoppia: Telegraph-Galop, Champagne-Galop ja Kjöbenhavns Jernbane-Damp-Galop	1844, 1845 ja 1847
Niels W. Gade	Elverskud	1854
J. P. E. Hartmann	Vølvens Spådom	1872
Peter Heise	Drot og marsk	1878
Carl Nielsen	Maskarade	1906
Carl Nielsen	Sinfonia n:o 4: Sammumaton	1916
Rued Langgaard	Antikrist	1923
Per Nørgård	Sinfonia n:o 3	1976
Pelle Gudmundsen-Holmgreen	Symphony-Antiphony	1978

Kahdestoista valittu teos Højskolesange (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta:

Säveltäjä / tekijä	Teos	Vuosi	Kuva
C. E. F. Weyse (1826), sanat N. F. S. Grundtvig	Den signede dag med fryd vi ser	1826
Kansanlaulu, uudelleen sanoittanut Svend Grundtvig	Det var en lørdag aften	1849
Kansanlaulu Mariagerin seudulta	En yndig og frydefuld sommertid	Julkaistu A.P. Berggreenin kokoelmassa Danske folkesange 1869
Carl Nielsen, teksti Ludvig Holstein	Vi sletternes sønner	Musiikki 1906, teksti 1903
Carl Nielsen, teksti Jeppe Aakjær	Jens Vejmand	Musiikki 1907, teksti 1905
Thomas Laub, teksti St. Blicher	”Det er hvidt herude”	Musiikki 1914, teksti 1838
Oluf Ring, teksti Thøger Larsen	Danmark, nu blunder den lyse nat	Musiikki 1922, teksti 1914
Poul Schierbeck, teksti Hans Christian Andersen	I Danmark er jeg født	Musiikki 1926, teksti 1850
Thorvald Aagaard, teksti Laurits Christian Nielsen	Jeg ser de bøgelyse øer	Musiikki 1931, teksti 1901
Otto Mortensen, teksti Helge Rode	Du gav os de blomster, som lyste imod os	Musiikki 1939, teksti 1921
Otto Mortensen, teksti Alex Garff	Septembers himmel er så blå	1949
Peter Erasmus Lange-Müller / Shu-Bi-Dua, teksti Holger Drachmann	Vi elsker vort land	Musiikki 1887 ja 1980, teksti 1885

Populaarimusiikki

Säveltäjä/sanoittaja	Teos	Vuosi	Kuva
Kai Normann Andersen	12 laulun valikoima: ”Musens sang”, ”Den allersidste dans”, ”Pige træd varsomt”, ”Å hvor jeg, ih, hvor jeg, uh hvor jeg vil”, ”I dit korte liv”, ”Man binder os på mund og hånd”, ”Alle går rundt og forelsker sig”, ”Gå ud og gå en tur”, ”Glemmer du”, ”Titte til hinanden”, ”Drømmeland” ja ”Gå med i lunden”	1925–1959
Dansk Guldalderjazz	Dansk Guldalderjazz Vol. 1–4	1940–1949
Savage Rose	The Savage Rose	1968
Kim Larsen	Værsgo	1973
Benny Andersen ja Povl Dissing	Svantes Viser	1973
Gasolin'	Live sådan	1976
Kliché	Supertanker	1980
C. V. Jørgensen	Tidens Tern	1980
Sebastian	Stjerne til støv	1981
Palle Mikkelborg ja Miles Davis	Aura	1984/1985
tv·2	Nærmest lykkelig	1988

Kahdenneksitoista teokseksi valittiin antologia Evergreens:

Säveltäjä/sanoittaja	Teos	Vuosi	Kuva
Sven Gyldmark/Poeten	”Solitudevej” – es. Elga Olga Svendsen	Esityksestä Cirkusrevyen 1953
Sven Gyldmark & Erik Leth	”Er du dus med himlens fugle” – es. Poul Reichhardt	Elokuvasta Vagabonderne på Bakkegården 1958
Vidar Sandbeck & Peter Mynte – single	”Heksedans (her kommer mutter med kost og spand)” – es. Raquel Rastenni	1960
Bjarne Hoyer & Ida From	”To lys på et bord” – es. Otto Brandenburg	Dansk Melodi Grand Prix, 1960
Otto Helge Francker & Sejr Volmer-Sørensen	”Dansevise” – es. Grethe Ingmann ja Jørgen Ingmann	Dansk Melodi Grand Prix, 1963
Bent Fabricius-Bjerre & Klaus Rifbjerg	”Duerne flyver” – es. Cæsar	Elokuvasta Jeg er sgu min egen, 1967
John Mogensen	”Så længe jeg lever” – es. John Mogensen.	Single 1970, myös albumilla John Mogensen: John, 1973
Anne Linnet	”Smuk og dejlig” – es. Shit & Chanel	Albumilta Shit & Chanel, 1975
Peter A. G. Nielsen / Gnags	”Under Bøgen” – es. Gnags	Albumilta Er du hjemme i aften, 1977
Shu-bi-dua	”Danmark” – es. Shu-bi-dua	Albumilta Shu-bi-dua 78'eren, 1978
Frans Bak & Per Nielsen	”Danse i måneskin” – es. Trine Dyrholm & Moonlighters	Dansk Melodi Grand Prix, 1987
Lars Lilholt	Kald det kærlighed – es. Lars Lilholt Band	Albumilta Lars Lilholt Band: Portland, 1986

Esittävät taiteet

Esittävän taiteen kaanonkomitea perusteli valinneensa ainutlaatuista luovuutta edustaneita teoksia, joilla on merkitystä nykyajassakin. Puhetta johti Flemming Enevold ja jäseniä olivat Karen-Maria Bille, Jokum Rohde, Sonja Richter ja Erik Aschengreen.

Tekijä	Teos	Vuosi	Kuva
Ludvig Holberg	Jeppe Niilonpoika (Jeppe på Bjerget)	1722
Adam Oehlenschläger	Aladdin	1805
August Bournonville ja Herman Severin Løvenskiold	La Sylphide, baletti	1836
Henri Nathansen	Indenfor Murene	1912
Kaj Munk	Ordet	1932
Kjeld Abell	Anna Sophie Hedvig	1939
Neljä revyynumeroa:	Man binder os på mund og hånd (Liva Weel, 1940), Skolekammerater (Kellerdirk, 1956), Brevet til Bulganin (Osvald Helmuth, 1957), Fingernummeret (Dirch Passer, 1974)	1940, 1956, 1957 and 1974
Harald Lander ja Knudåge Riisager	Etudes	1948
Flemming Flindt ja Georges Delerue	Enetime	1963
Solvognen	Julemandshæren	1974
Sort Sol	Sort Sol live, Carlton og Wurst	1986–1987
Jess Ørnsbo	Majonæse	1988

Lasten kaanon

Lasten kulttuurikaanon muodostettiin sitä mukaa kun valinnat muissa komiteoissa etenivät. Siihen otetut työt edustavat siis monia eri taiteenlajeja.

Tekijä	Teos	Vuosi	Kuva
Carl Theodor Sørensen	Lasten rakennusleikkipuisto	1931
Gunnar Nyborg-Jensen (toim.)	De små synger, lasten laulukirja	1948
Astrid Henning-Jensen	Yksin maailmassa (Palle alene i verden), elokuva	1949
Carl Barks	Anders And og den gyldne hjelm, sarjakuva (”Aku Ankka ja kultainen kypärä”)	1954
Nanna Ditzel	Høj stol -syöttötuoli	1955
Godtfred Kirk Christiansen	Lego-palikka	1958
Cecil Bødker	Karkuri ja musta ratsu (Silas og den sorte hoppe), lastenkirja	1967
Halfdan Rasmussen & Ib Spang Olsen	Halfdans ABC, aapinen	1967
Katrine Hauch-Fausbøll	Kaj & Andrea, televisio-ohjelma	1971
Anne Linnet	Go’ sønda’ morn’, lastenmusiikkialbumi	1980
Søren Kragh-Jacobsen	Kumi-Tarzan (Gummi-Tarzan), elokuva	1981
Steen Koerner	Nøddeknækkeren, lastenteatteriesitys	2003

Vastaanotto

Kulttuurikaanonin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tanskalaisten ja maahanmuuttajien välisen integraation helpottaminen. Tämän on arveltu toteutuneen huonosti. Tiedotusvälineiden mukaan kulttuurikaanonilla on ollut vähäinen vaikutus. Sanomalehti Berlingske näki kaanonilla kuitenkin merkitystä siinä, miten ei-sosialistinen hallitus oli uskaltanut yksinkertaisesti todeta, että toiset taideteokset ovat parempia kuin toiset.

Lähteet

• Kulturkanonen. (Arkistolinkki) København: Kulturministeriet, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.1.2016). (tanskaksi) 238 sivua