Tampereen tataariseurakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tampereen tataariseurakunta
Tampere tatar cämiyäte
Ramazan-pyhän aamurukous imaami Habibur-Rahman Shakirin johtamana Tampereen Teatterin lämpiössä vuonna 1949.
Ramazan-pyhän aamurukous imaami Habibur-Rahman Shakirin johtamana Tampereen Teatterin lämpiössä vuonna 1949.
Suuntautuminen islam
Hallinto uskonnollinen yhdyskunta
Johtaja Vahit Wafin
Yhteistyötahoja Suomen Islam-seurakunta
Toiminta-alue Tampere
Perustettu 1943
Jäseniä 58 (2022)[1]

Tampereen tataariseurakunta (Tampere tatar cämiyäte, ent. Tampereen islamilainen seurakunta, Tampere İslam Mahallesı) on paikallisten suomentataarien seurakunta, jonka tilat sijaitsevat Hämeenkadulla. Jäsenmäärä on nykyään muutamissa kymmenissä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Poliitikko Sadri Maksudi (istumassa keskellä) Tampereen tataarien kanssa vuonna 1920.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset tataarit asettuivat Tampereelle 1890-luvulla. On oletettu, että kaupungin vahva tekstiilituotanto oli houkuttava tekijä kierteleville kangaskauppiaille. Suomen suuriruhtinaskunta oli osa Venäjän keisarikuntaa ja täten matkustaminen ei vaatinut ulkomaanpasseja tai muita erityislupia.[2]

Vuonna 1910 Tampereella asui 59 tataaria ja vuonna 1930 heitä oli 110. Tampereen tataarit omistivat 1920-1930 -luvuilla melkein kymmenen vaatetusliikettä.[2]

Seurakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereella asuneiden tataarien pitkäaikaisena toiveena oli perustaa omaan kaupunkiinsa seurakunta, jossa he voisivat kokoontua yhteisiin rukoustilaisuuksiin, järjestää kouluopetusta, sekä yleisesti ylläpitää omaa kulttuuriansa.

Ennen oman seurakunnan perustamista, rukoustilaisuuksia hoiti 1910-luvulla Kazanista saapunut imaami Alaeddin Abbes. Ne järjestettiin Amurissa, jossa oli yhteisin varoin hankitut tilat. He kokoontuivat myös osoitteissa Kyttälänkatu 14, Aleksanterinkatu 23, sekä Ymär Salin kotona A. A. Scheelen puutalossa Hämeenkadulla. 1940-luvulla perjantairukouksia pidettiin Vakuutusyhtiö Varman kokoustiloissa Hämeenkatu 9:ssä sekä Tampereen Teatterin lämpiössä. Paikalliset tataarit myös kuluivat tuolloin Suomen muhamettilaiseen seurakuntaan, jonka nimi muutettiin myöhemmin Suomen Islam-seurakunnaksi. Yhteisön järjestäytymistä hoidettiin myös Tampereen Turkkilaisen Yhdistyksen kautta.

Lokakuussa 1942, he ostivat Satakunnankatu 4:stä tilan itselleen. Tampereen islamilainen seurakunta hyväksyttiin oikeusministeriössä 1943 huhtikuussa merkittäväksi uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Imaamina toimi alkuun helsinkiläinen Weli-Ahmed Hakim, jonka jälkeen vuodesta 1947 Habibur-Rahman Shakir. Muezzinin tehtäviä hoiti muun muassa Abbas Bedretdin, Husein Suleiman ja Esad Baibulat. Ramazan-kuukauden rukouksia lausui kymmenien vuosien ajan Aisa Hakimcan ja Fatih Arat.

Tampereen islamilaisen seurakunnan "isähahmo", liikemies Ymär Sali (1932).

Seurakunnan ensimmäisenä puheenjohtajana ja merkittävän rahallisen panoksen antaneena henkilönä toimi liikemies Ymär Sali. Ensimmäiseen hallitukseen kuului Salin lisäksi Neuman Nasibulla, Letfulla Baibulat, Semiulla Wafin ja Fatih Arat.

Tampereen islamilainen seurakunta muutti nimensä vuonna 2019 Tampereen tataariseurakunnaksi (Tampere tatar cämiyäte[3]). Sen nykyinen osoite on Hämeenkatu 29 A 9.[4] Seurakunta osti tilat itselleen vuonna 1977 ja ne otettiin kunnostuksen jälkeen käyttöön vuonna 1981. Tiloihin mahtuu yli 100 henkeä. Seurakunnan puheenjohtaja vuonna 2023 on yrittäjä Vahit Wafin, Semiulla Wafinin pojanpoika.[5]

Seurakunnan jäseniä oli sen perustamisesta 1900-luvun ajan noin 150. Sittemmin lukumäärä on ollut muutamissa kymmenissä.

Edesmenneille Tampereen tataariyhteisön jäsenille on varattu erilliset paikat Kalevankankaan ja Vatialan hautausmailta.

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteydet ulkomaille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kazanin kielitieteilijät İlbaris Nadirov ja İskender Abdullin (vas.), joiden vieressä tamperelainen tataari Aisa Hakimcan sekä Okan Daher Helsingistä (Tampere, 1969).

Tampereen tataarien islamilainen seurakunta on ylläpitänyt yhteyksiä islamilaiseen maailmaan myös Suomen ulkopuolella. Heidän keskuudessa on käynyt vieraita aina 1900-luvun alkupuolelta ja myös he itse ovat tehneet ulkomaan matkoja. Näihin kuuluu muun muassa vuonna 1991 kun tamperelaiset tataarit Esad Baibulat ja Äkram Neuman lähtivät Ufan muftin Talgat Tadžuddinin kutsumana vierailemaan Nižni Novgorodissa kun siellä pidettiin moskeijan avajaisjuhlat kesällä. Muutama vuosi myöhemmin seurakunnan hallituksen jäseniä vieraili Moskovassa mufti Ravil Gainutdinin luona. Tampereen tataarit olivat myös edustettuina kun vuonna 1938 Varsovassa järjestettiin Idel-Uralin muistotilaisuus.[7]

Vuosisadan vaihteessa Tampereen yhteisön keskuudessa oleskeli sittemmin matkaansa muualle jatkaneita teologeja ja poliitikkoja kuten Alimcan Idris, Musa Bigi ja Sadri Maksudi Arsal. 1900-luvun puolivälissä vierailuja teki esimerkiksi tataaritaustainen turkkilainen kielitieteilijä Reşit Rahmeti Arat ja Medinan yliopiston professori Abdullah Ahmed Zadri. Vuonna 1983 Tampereelle saapui mufti Tadžuddin ja 1990-luvun aikana mufti Gainutdin vieraili lukuisasti. Taiteilijoihin kuuluu oopperalaulaja Haidar Bigitšev ja Baškortostanin teatteriryhmä Ufasta.[7]

Kun vuonna 1998 Tampereen yliopisto järjesti kansainvälisen "Crossroads in cultural studies" -seminaarin, järjestettiin sen keskustelutilaisuus ja perinneruokailu seurakunnan tiloissa. Siihen otti osaa muun muassa Turkista professori Gönül Pultar ja Mutlu Binark. Vuonna 2000 yhteisön jäsenet tutustuivat vastaavassa tilaisuudessa Etelä-Kalifornian yliopiston tutkijaan Azade-Ayşe Rorlich, joka on perehtynyt etenkin tataarien historiaan.[7]

Vuonna 2001 eduskunnan puhemiehen Riitta Uosukaisen kutsusta Suomeen saapui Tatarstanin parlamentin puhemies Färit Möhämmätşin seurueineen. He vierailivat matkan aikana myös Tampereen seurakunnan tiloissa.[7]

Maaliskuussa vuonna 2024 järjestettiin "klassisen tataarimusiikin juhlakonsertti" Tampere-talossa. Esiintyjien joukossa oli ulkomaisina tataareina muusikot Duo Mong, Aliya Iskhakova, Yulia Gubaidullina ja Mussa Malik.[8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Baibulat, Muazzez: Tampereen Islamilainen Seurakunta: juuret ja historia. Gummerus Kirjapaino Oy. ISBN 952-91-6753-9.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yhteisö: Tampereen tataariseurakunta  Uskonnot Suomessa. 29.8.2023. Viitattu 19.2.2024.
  2. ↑ a b Bedretdin, Kadriye (toim.): Tugan Tel – Kirjoituksia Suomen tataareista. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 2011. ISBN 978-951-9380-78-0. (Harviainen, Tapani: s. 219-221)
  3. ↑ Stahlberg, Sabira: Visible and Invisible Tatar Women in Finland aybagar.eu. 2022. Viitattu 4.2.2024.
  4. ↑ Tampereen tataariseurakunta Kauppalehti. Viitattu 4.4.2021.
  5. ↑ Aamulehti, 16.4.2023 - Hyvä Elämä, B1; Vaikuttava Vähemmistö, Susanna Härkönen
  6. ↑ Suomen Islam-seurakunta: Tarih ezlärendä, Helsinki 2023. ISBN 978-952-69207-9-5 (s. 100).
  7. ↑ a b c d Baibulat s. 84-88, 114.
  8. ↑ Klassisen tataarimusiikin juhlakonsertti tapahtumainfo.fi. Viitattu 28.4.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_tataariseurakunta&oldid=22568333”