Albanian kieli
| Albania | |
|---|---|
| Oma nimi | shqip, gjuha shqipe |
| Muu nimi | albanian kieli |
| Tiedot | |
| Alue | Albania, Serbia, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Italia, Kosovo, Kreikka, Turkki |
| Virallinen kieli |
 Albania Kosovo Pohjois-Makedonia Montenegro |
| Puhujia | 7 miljoonaa |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Akademia e Shkencave e Shqipërisë[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | albanialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sq |
| ISO 639-2 | sqi, alb |
| ISO 639-3 | sqi |
Albania on yli viiden miljoonan[2] ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli. Kieltä puhutaan ensisijaisesti Albaniassa ja Kosovossa, mutta puhujia on lisäksi muun muassa muualla Balkanilla.
Albania muodostaa yksinään yhden indoeurooppalaisten kielten pääryhmistä. Sen lähimpiä sukulaisia ovat muut indoeurooppalaiset kielet. Lisäksi albanialla on typologinen suhde joidenkin muiden balkanilaisten kielten kanssa.[3]
Kielellä on virallisen kielen asema Albaniassa ja Kosovossa.[4][5] Lisäksi sillä on tunnustettu vähemmistökielen asema Montenegrossa.[6]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhin kirjallinen albaniankielinen teksti on katolisen kastekaavan lause vuodelta 1462. Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, Meshari (Messukirja), on vuodelta 1555.[3][7] Uusi testamentti käännettiin kokonaisuudessaan albaniaksi vuonna 1869.[8]
Alueellinen sijoittuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albaniaa puhutaan Balkanilla Albaniassa ja sen naapurimaissa Kosovossa, Serbiassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa. Myös Kreikassa ja Italiassa sekä Istanbulissa ja Damaskoksessa asuu albanian puhujia.[3]
Albanian kieltä äidinkielenään puhuvat olivat vuonna 2013 Suomen 11. suurin kieliryhmä[9] johtuen pääasiassa Jugoslavian hajoamissotien pakolaisista. Vuoden 2019 lopussa Suomessa albaniaa äidinkielenään puhuvia oli 11 806[10] ja he ovat enimmäkseen kotoisin Kosovon alueelta.lähde?
Murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albanialla on kaksi murretta: Pohjois-Albaniassa ja sen naapurimaissa puhuttava gegi [11]sekä Etelä-Albaniassa ja Pohjois-Makedoniassa puhuttava toski. [11]Albanian kirjakieli eli standardialbania perustuu toskiin.[3][12]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Alveolaari | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaali | m | n | ɲ | |||||
| Klusiili | p | b | t | d | k | g | |||||
| Affrikaatta | ts | dz | tʃ | dʒ | c | ɟ | |||||
| Frikatiivi | f | v | θ | ð | s | z | ʃ | ʒ | h | |||
| Lateraali | l ~ ɬ | |||||||
| Tremulantti | r | |||||||
| Yksitäryinen
tremulantti |
ɾ | |||||||
| Puolivokaali | w | j |
Lähde:[11]
Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | y | u | |
| Puolisuppea | e | ə | |
| Puoliavoin | ɔ | ||
| Avoin | a |
Lähde:[11]
Kirjaimistot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhat katolilaiset albaniankieliset kirjoitukset on kirjoitettu muokatulla latinalaisella kirjaimistolla.[13] 1700- ja 1800-luvulla kirjoitetut albaniankieliset ortodoksiset ja islamilaiset kirjoitukset on kirjoitettu kreikkalaisella kirjaimistolla ja turkkilais-arabialaisella kirjaimistolla. 1800-luvulla yritettiin saada käyttöön itsenäinen albanialainen aakkosto tai latinalainen aakkosto, jossa on lisäkirjaimia. Vuonna 1908 järjestetyn Manastirin kongressin jälkeen yleistyi niin sanottu Bashkimin järjestelmä, jossa käytetään kaksoiskirjaimia (sh, th, xh ym.), ja tarkkeita käytetään vain kirjaimissa ç ja ë.[3]
Albanian kielessä on 36 aakkosta. Niistä vokaaleja on seitsemän ja konsonantteja 29.
- A, a - a ([a], äännetään suomen a:n etisenä vastineena)
- B, b - bë ([b], äännetään kuten suomessa)
- C, c - cë ([ʦ], äännetään lähes samalla tavoin kuin suomen ”ts”)
- Ç, ç - çë ([ʧ], kuten suomen ”tš”)
- D, d - dë ([d], äännetään kuten suomessa)
- Dh, dh - dhë ([ð], kuten englannin kielen sanassa this)
- E, e - e ([ɛ], äännetään kuten suomessa)
- Ë, ë - ë ([ə], kuten englannin kielen sanassa a boy, mutta kirjaimen ollessa sanan lopussa ei joskus äännetä)
- F, f - fë ([f], äännetään kuten suomessa)
- G, g - gë ([ɡ], äännetään kuten suomessa)
- Gj, gj - gjë ([ɟ])
- H, h - hë ([h], äännetään kuten suomessa)
- I, i - i ([i], äännetään kuten suomessa)
- J, j - jë ([j], äännetään kuten suomessa)
- K, k - kë ([k], äännetään kuten suomessa)
- L, l - lë ([l], kuten ranskan kielen sanassa le)
- Ll, ll - llë ([ɫ], kuten englannin sanassa fall)
- M, m - më ([m], äännetään kuten suomessa)
- N, n - në ([n], äännetään kuten suomessa)
- Nj, nj - një ([ɲ], palataalinen nasaali, kuten espanjan ñ)
- O, o - o ([o], äännetään kuten suomessa)
- P, p - pë ([p], äännetään kuten suomessa)
- Q, q - që ([c], kuten unkarin kielen sanassa tyúk)
- R, r - rë ([ɾ], kuten espanjan ”r”)
- Rr, rr - rrë ([r], kuten espanjan ”rr”)
- S, s - së ([s], äännetään kuten suomessa)
- Sh, sh - shë ([ʃ], kuten suomen ”š”)
- T, t - të - ([t], äännetään kuten suomessa)
- Th, th - thë ([θ], englannin sanassa thanks)
- U, u - u ([u], äännetään kuten suomessa)
- V, v - vë ([v], äännetään kuten suomessa)
- X, x - xë ([ʣ], äännetään kuten ”dz”)
- Xh, xh - xhë ([ʤ], kuten suomen ”dž”)
- Y, y - y ([y], äännetään kuten suomessa)
- Z, z - zë ([z], kuten ranskan kielen sanassa zéro)
- Zh, zh - zhë ([ʒ], kuten suomen ”ž”, ranskan kielen sanassa je)
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täydellisiä sukuja on kaksi, maskuliini ja feminiini. Niiden lisäksi kieleen on jäänyt pieni määrä neutrimuotoisia sanoja. Adjektiivit ja pronominit kongruoivat nominien suvun kanssa. Artikkelit liitetään sanojen loppuun, ja ne kuvastavat sukua ja sijaa.[3]
Täydellisiä sijamuotoja on kolme: nominatiivi, genetiivi-datiivi ja akkusatiivi. Lisäksi on osittainen ablatiivi.[3]
Albaniassa on rikas verbin taivutusjärjestelmä. Verbit kongruoivat subjektin kanssa persoonamuodossa ja luvussa. Yksinkertaisia aikamuotoja on kolme: preesens, imperfekti ja aoristi, ja yhdistelmäaikamuotoja neljä: perfekti, pluskvamperfekti, futuuri ja futuurin perfekti. Tapaluokista indikatiivin ja subjunktiivin ohella albaniassa on admiratiivi, jolla ilmaistaan tapahtuvan asian odottamattomuutta.[3]
Taivutus tapahtuu pääasiassa taivutuspäätteillä. Johdoksia luodaan sekä prefikseillä että suffikseilla. Yhdyssanoja on enemmän kuin romaanisissa kielissä mutta vähemmän kuin germaanisissa kielissä. Ablautista on vähäisiä jäänteitä.[3]
Albanian sanajärjestys on subjekti-verbi-objekti, mutta tyylillisistä syistä tästä voidaan poiketa. Adjektiivit ja määritteet ovat pääsanansa jäljessä. Kieltosana nuk esiintyy verbin edellä.[3]
Sanapaino on yleensä sanavartalon viimeisellä vokaalilla.[3]
Albaniassa on huomattavan paljon lainasanoja latinasta, turkista, kreikasta ja slaavilaisista naapurikielistä.[11] Kielen kotoperäisen sanaston osuus on mahdollisesti ainoastaan kymmenen prosenttia. Albaniasta ei muihin kieliin ole lainattu juurikaan sanoja.[3]
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Të gjithë njerëzit lindin të lirë dhe të barabartë në dinjitet dhe në të drejta. Ata kanë arsye dhe ndërgjegje dhe duhet të sillen ndaj njëri tjetrit me frymë vëllazërimi.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ akad.edu.al Akademia e Shkencave e Shqipërisë. Arkistoitu 13.2.2010. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Ethnologue ethnologue.com. Viitattu 3.10.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Bevington, Gary (toimittaneet Garry, Jane & Rubino, Carl): ”Albanian”, Facts about the World’s Languages: An Encyclopedia of the World’s Major Languages, Past and Present, s. 15–19. H. W. Wilson Company, 2001. ISBN 0-8242-0970-2
- ↑ Constitution of the Republic of Albania 2022. osce.org. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Constitution of the Republic of Kosovo (pdf) 2008. mapl.rks-gov.net. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ The Constitution of Montenegro (pdf) 2007. comparativeconstitutionsproject.org. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ А. В. Десницкая: Албанская литература и албанский язык, s. 7-10. Наука, 1987.
- ↑ Albanian in Albania 2022. Joshua Project. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Taskutieto Fickfakta 2013, s. 11. Väestörekisterikeskus, 2013. Arkistoitu 10.9.2014 (viitattu 22.9.2020).
- ↑ PxWeb-tietokanta Tilastokeskus. Viitattu 22.9.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e Joki J. Aulis: Maailman kielet, s. 33, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Juva, 1984, ISBN 951-717-349-0 | (Viitattu 27.5.2024)
- ↑ Albanian language 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.8.2022. (englanniksi)
- ↑ ScriptSource - Albanian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 17.8.2022.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Englanti-albania-englanti-sanakirja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Albaniankielisiä sanontoja (Arkistoitu – Internet Archive)
- Albania Ethnologuessa