Natriumvetykarbonaatti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ruokasooda)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Natriumvetykarbonaatti
Tunnisteet
Muut nimet

Natriumbikarbonaatti
Ruokasooda
Hiilihappomononatriumsuola

Natriumhappokarbonaatti[1]
CAS-numero 144-55-8
PubChem CID 516892 ja 22590783
Ominaisuudet
Molekyylikaava NaHCO3
Moolimassa 84,008 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe
Sulamispiste 50 °C (323,15 K)
Kiehumispiste Hajoaa
Tiheys 2,159 g/cm3
Liukoisuus veteen 9,59 g/100 ml

Natriumvetykarbonaatti eli natriumbikarbonaatti (NaHCO3) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on ruokasooda (käytetään leivonnassa), kun taas natriumkarbonaattia kutsutaan soodaksi.

Natriumvetykarbonaatin moolimassa on 84,0 g/mol, sulamispiste 50 °C (hajoaa), tiheys 2,1 g/cm3 (veden tiheys on 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 9.59 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 144-55-8.

Bi-etuliitteen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen bi-etuliitteen. Nimitys on peräisin Antoine Lavoisierin ajoilta (1700-luvulta), kun suoloja pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na2CO3, kirjoitettiin muodossa Na2O · CO2. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO3, kirjoitettiin Na2O · 2CO2 · H2O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natriumbikarbonaatiksi. [2]

Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin leivonnassa ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös esimerkiksi mahalaukun happoisuuden vähentämiseen ja hampaiden puhdistukseen. Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina[3].

Urheilulisäravinteena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumvetykarbonaattia käytetään lisäravinteena urheilussa, koska se voi tutkimusten mukaan parantaa suorituskykyä lyhyissä, kovatehoisissa harjoituksissa parin prosentin verran. Happopuskurina sen hyöty kestää noin 30 sekunnista kymmeneen minuuttiin. Optimaalisin annos on yhteensä 4–5 ruokalusikallista parin tunnin aikana ennen suoritusta. Tavallisia sivuvakutuksia tässä käytössä ovat janon tunne, pahoinvointi, ulostamisen tarve ja turvotus. Lisäksi se voi nostaa verenpainetta.[4]

Puhdistusaineena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumvetykarbonaattia käytetään myös soodapuhalluksessa irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.