Morelly

Morellyn teoksen Code de la Nature, ou le véritable Esprit de ses Loix kansi vuodelta 1755.

Étienne-Gabriel (?) Morelly (mahd. n. 1717 – n. 1778) oli ranskalainen utopistinen yhteiskuntafilosofi, jota on pidetty yhtenä tärkeimmistä varhaisista sosialistisista ja kommunistisista ajattelijoista. Hänet tunnetaan vain eräistä vuosina 1743–1755 julkaisemistaan teoksista.

Morellyn keskeiset teokset ovat Essai sur l’esprit humain (1743, ”Essee ihmisluonnosta”), Essais sur le coeur humain ou principes naturels de l’éducation (1745, ”Esseitä ihmissydämestä ja koulutuksen luonnollisista periaatteista”), Le Prince, les délices des coeurs (1751, ”Ruhtinas, sydänten ilot”), runoelma Basiliade (1753) sekä Le Code de la nature (1755, ”Luonnon lakikirja”). Niistä ensimmäiset käsittelevät pedagogiikkaa ja tuovat esiin Morellyn myönteisen käsityksen ihmisluonnosta. Tunnetuimmat ovat kaksi viimeistä teosta, joissa kuvaillaan utopiayhteiskuntaa. Morellyn ihanneyhteiskunnassa kaikki omaisuus olisi ollut yhteistä lukuun ottamatta ihmisten päivittäisiin tarpeisiinsa tarvitsemia asioita. Kaikilla kansalaisilla olisi ollut velvollisuus työskennellä yhteiseksi hyväksi ja oikeus saada vastaavasti toimeentulonsa yhteiskunnalta.

Morellyn pääteoksista otettiin 1700-luvun jälkipuoliskolla useita painoksia ja ne käännettiin varhain muun muassa englanniksi. Sosialistit ja kommunistit ottivat Morellyn ajatukset omikseen seuraavalla vuosisadalla ja hänet hyväksyttiin osaksi varhaisten utopiasosialistien kaanonia. François-Noël Babeuf nojasi Morellyn aatteisiin ja muun muassa Charles Fourier, Pierre-Joseph Proudhon, Louis Blanc, Karl Marx ja Friedrich Engels viittasivat tuotannossaan Morellyyn.

Morellysta henkilönä ei tiedetä juuri mitään varmaa. Mahdollisesti esseekirjailija Morelly oli sama henkilö kuin Pariisissa syntynyt Étienne-Gabriel Morelly, jonka tiedetään eläneen Vitry-le-François’ssa vuonna 1721 ja joka ilmeisesti palasi Pariisiin vuoteen 1743 mennessä. Nimeä Morelly on toisaalta epäilty myös jonkun muun kirjoittajan salanimeksi. Hänen pääteostaan, anonyymisti julkaistua Le Code de la naturea pidettiin pitkään Denis Diderot’n työnä.

Kirjallisuutta

• Morelly: Luonnon lakikirja, katkelmia (suom. Timo Hännikäinen), s. 25–43 teoksessa Utopiasosialistit (toim. Ville-Juhani Sutinen). Savukeidas, Turku 2009. ISBN 978-952-5500-43-1