Keskustelu käyttäjästä:Les

Ferrari Enzo

Stefan Tjock-Steffe OMISTI kaksi Enzoa. Minkä takia väität muuta ja poistat hänen nimensä listalta? --DrPepper 16. tammikuuta 2007 kello 17.02 (UTC)

Yrityksen suorittama leasing ei ole omistamista. -Les 16. tammikuuta 2007 kello 17.46 (UTC)

Moniko listassa olevista henkilöistä omistaa auton jos leasing ei ole omistamista? Tjock-Steffe omisti yrityksen joka teki leasingsopimukset autoihin. --DrPepper 16. tammikuuta 2007 kello 17.48 (UTC)

Oheinen kopioitu osoitteesta answers.com "# Stefan Eriksson, Swedish criminal and former executive of Gizmondo Europe, reportedly owned two though a property of the company, red and black. The red Enzo was destroyed in a street racing/drunk driving incident. The Enzo was traveling on the Pacific Coast Highway at 162 mph (261 km/h) according to Los Angeles Sheriff's Department when the driver lost control and hit a pole. Both Enzos were involved in a bank repossession by the Bank of Scotland and were illegally imported to the United States. [4]" http://www.answers.com/topic/enzo-ferrari-car --DrPepper 16. tammikuuta 2007 kello 17.52 (UTC)

Oheinen kopioitu itseasiassa vanhasta en:Wikin versiosta en:Enzo Ferrari (car), kyseinen lista poistettu artikkelista sittemmin kokonaisuudessaan. Myöskään artikkelin de:Ferrari Enzo listassa ei ko. nimeä ole. Mutta siis tarkoittamasi miehen edustamalla yrityksellä oli hallussaan erinäisiä autoja leasing-sopimuksen kautta. Eriksson ei missään vaiheessa kuitenkaan omistanut kyseistä autoa. Tästä maininta muun muassa artikkelissa en:Stefan Eriksson; "along with the crashed red Enzo, a second black Enzo ... It was found that all five cars valued at $3.8million were leased in Britain. Moreover, lease payments for them had ceased ..." -Les 16. tammikuuta 2007 kello 18.04 (UTC)

Oheinen oli kopioitu osoitteesta answers.com, mistä se sinne oli päätynyt, en tiedä. Kyseinen henkilö on kuitenkin varsin kuuluisa mm. Yhdysvalloissa ja Britanniassa. --DrPepper 16. tammikuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Linkittämäsi sivustokin kertoo kyseessä olevan en:Wikin kopio. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että kirjoitat fi:Wikiin hyvän artikkelin Stefan Eriksson ja käsittelet siinä laajasti koko tapauksen. Kuitenkin tässä käsitellyssä on ja pysyy se ongelma, ettei Eriksson voi olla kuuluisa Enzo Ferrarin omistaja, mikäli autot olivat ainoastaan tämän edustamalla yrityksellä leasing-sopimuksen kautta (ja vieläpä lopulta laittomasti, ts. varastettuna). -Les 16. tammikuuta 2007 kello 18.22 (UTC)

FC Levadia Tallinn et al.

Ole hyvä äläkä muuttele noiden virolaisten jalkapalloseurojen artikkelien tiEetoja vääriksi. Kiitos. --SM 28. toukokuuta 2006 kello 15.50 (UTC)

Vironvenäläisten kansalaisuusjärjestely on hieman Britannian "Overseas citizenia" vastaava de facto kansalaisuus asiakirjoineen (erikoispassi 1996 alkaen, henkilöllisyystodistus 15 vuotta Virossa asuneille 2002 alkaen), joten kyllä mielestäni vironvenäläiset ovat urheilun kannalta yksiselitteisesti Viron edustajia, vaikkeivät de jure Viron kansalaisia olekaan. -Les 28. toukokuuta 2006 kello 16.14 (UTC)

No tuossahan ei yksistään ole kyse siitä, minkä maan edustajia he ovat. Virolaisilla jalkapallosivustoilla on päädytty vastaavanlaiseen ratkaisuun, eli kansalaisuuden kohdalla on ko. urheilijoilla pelkkä viiva. Tuosta sinun ajamastasi tavasta ei kävisi tämä asia ilmi lainkaan, eikä ole perusteltua jättää asiaa kertomatta. --SM 28. toukokuuta 2006 kello 16.17 (UTC)

Liittyy se siten, etteivät vironvenäläiset sisälly ulkomaalaiskiintiöihin. Mitä sitten itse ehdottaisit? Neuvosto-Eestin lippu tms.? Olympialippu ja huomautus? -Les 28. toukokuuta 2006 kello 16.20 (UTC)

Mikä vika nykyisessä on? --SM 28. toukokuuta 2006 kello 16.26 (UTC)

Mielestäni urheilun kannalta ulkomaalaiskiintiö ja sen tulkinta olennaisempi kuin lakitekniset seikat. Ei kahden (tai kolmen) passin urheilijoistakaan ole huomioitu kuin se maa, jota nämä lähinnä edustavat, vaikka etnisyys olisikin aivan toinen. En sinänsä vastusta kansalaisuudettomien vironvenäläisten erottamista muista, mutta nykyisellään se ei käy ilmi. Muutamassa artikkelissa tilalla on sentään viiva, mutta sillekään ei ole minkäänlaista selitystä. Henkilökohtaisen mielipiteeni mukaan nykyratkaisu joka tapauksessa informaation kannalta huonoin vaihtoehdoista. -Les 28. toukokuuta 2006 kello 16.32 (UTC)

Kyllä kaksoiskansalaisuuden omaavien jalkapalloilijoiden kohdalla on ollut tapana ilmoittaa molemmat maat. Mistään etnisestä seikastahan tässä ei ole kyse, ja ne vironvenäläiset, joilla on maan kansalaisuus, on merkitty Viron lipulla. Tätä ongelmaa ei ainakaan toistaiseksi esiinny kuin virolaisseurojen kohdalla, joten ei ole ylivoimainen työ lisätä artikkelihin asiaa koskeva selitys. Toistan vielä, että olen ottanut mallin tuohon virolaisilta sivustoilta, ja luulisin, että heillä on parempi tietämys asiasta ja syyt, miksi juuri kyseisenkaltaiseen ratkaisuun on päädytty. --SM 28. toukokuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

En muista moisella tavalla merkittyyn kaksoiskansalaiseen Wikipediassa (minkäänkielisessä) törmänneeni, ehkä olen nähnyt valikoivasti sitten. Mitä seurojen sivustoihin tulee, veikkaisin virolaisilla olevan ratkaisuun lähinnä etnofobiset syyt. Jos maan hallituksen perinteinen kanta asiaan mitään osviittaa antaa. Mutta kuten sanottua, vaikka sitten sanallinen selvitys on mielestäni nykyistä parempi. Itse en kuitenkaan ota urakakseni päivittää kansalaisuuksia sitä mukaa kuin kansalaisuudettomien vironvenäläisten määrä pienenee (5-10% kokonaismäärästä vuosittain). -Les 28. toukokuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

Kommunismin musta kirja

Pitikö siitä kritiikistä nyt poistaa se keskeinen metodologinen kritiikki, että muitakin järjestelmiä voidaan kritisoida laskemalla niissä nälkään kuolleet ihmiset yhteen ja toteamalla ne sitten kyseisen systeemin "uhreiksi". --80.221.29.88 29. toukokuuta 2006 kello 16.54 (UTC)

Ei se nähdäkseni kadonnut mihinkään: "Monet myös kritisoivat kirjan tapaa heittää yhteen suuresti toisistaan eroavia poliittisia järjestelmiä, ja sen vähäistä huomiota eri tilanteiden ja kulttuurien tuomille vaikutuksille. Samaten huomattavaa kritiikkiä on aiheuttanut kirjan vaikeneminen siinä mainittujen tapahtumien toisten osapuolten teoista ja kapitalismin uhrimääristä ylipäätään. Nämä puutteet saivatkin joukon pääasiassa ranskalaisia akateemikkoja kirjoittamaan vastaavalla tavalla laaditun Kapitalismin mustan kirjan." Tuo lisäksi mielestäni paremmin esiin sen, että keskustelu on ollut suurelta osin kommunismin ja kapitalismin välillä. Ei silti, en vastusta sanamuotojen parantamista, alkuperäinen kritiikkiosio vain oli liian suppea ja vaikeni todellisista ydinkohdista keskittyen Tiedonantajan samantekevyyksiin. Puhumattakaan siitä millaista Juhani Putkinen -kamaa artikkeli noin muuten edusti. -Les 29. toukokuuta 2006 kello 17.55 (UTC)

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006

Muokatessasi keskustelusivua tallensit sen jotenkin vanhaan versioon ja tekstini katosivat. Ilmeisesti se oli vahinko. Voit korvata mokasi vastaamalla "Ottelun tulos" -otsikon kysymykseeni :-) -tKahkonen 13. kesäkuuta 2006 kello 09.41 (UTC)

Anteeksi tosiaan, ja korjasinpa nyt parempaan muotoon myös tulokset. Toivottavasti uusia lisäävät jatkavat siitä. -Les 13. kesäkuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

Freedom Tower

Moi, muokkasit artikkelia Freedom Tower ja väitit sen valmistumisvuoden olevan 2011 tai 2012. Oletko varma tästä tiedosta? Huomasin, että artikkelissa 2008 väitetään, että Freedom Tower valmistunee vuonna 2008. En korjannut tätä tietoa (vielä), koska en itse ole varma tiedosta, enkä haluaisi laittaa sellaisia tietoja Wikipediaan, joista en ole varma. Mutta jos olet varma tästä tiedosta, voisit kenties muokata artikkelia 2008? Iossed 27. kesäkuuta 2006 kello 17.22 (UTC)

Rakentaja väittää tällä hetkellä rakennuksen olevan valmis 2010, en:Wiki taas 2011 tai 2012 ja yleensä melko luotettava sivusto Emporis.com 2011. Valmistuminen 2008 on kuitenkin joka mielessä täyttä utopiaa, mutta tarkka valmistumisvuosi on vielä hämärän peitossa, joten ehkä mihinkään vuosiartikkeliin ei kannata toistaiseksi edes lisätä. Voisi tietysti muokata artikkelia sopimaan myös rakentajan väitteisiin. -Les 28. kesäkuuta 2006 kello 08.37 (UTC)

Israel

Olet muokannut Israel-artikkelia, jossa muutostesi yhteenveto "tarkoituksellista olennaisten seikkojen poistamista" ei ole hyväksyttävä perustelu. Sinun on kerrottava tarkalleen mistä on kyse. Mikään järjestö kuten Kansainvälinen atomienergiajärjestö ei sano Israelilla olevan ydinasetta vaan kyse on ainoastaan epäilyistä - minkä vuoksi haluat korvata "Israelilla väitetään olevan ydinase" lauseella "Israelilla on ydinase", vaikka sinulle todettiin jo, että sellainen toteamus tietosanakirjassa vaatii lähteet ja maininnan siitä kuka noin sanoo? Kirjoita jatkossa kunnolliset perustelut muutoksillesi, äläkä lisää jo kertalleen perusteettomaksi todettua materiaalia ilman lähteitä. --Nairi 12. heinäkuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

En ole muokannut kyseistä kohtaa mitenkään, ainoastaan kumosin asiattomiksi katsomani muutoksesi. Tarkoituksesi kun tuntuu valitettavasti olevan poistaa artikkeleista kaikki Israelin kannalta kiusallinen. Mitä vaikkapa Kansainväliseen atomienergiajärjestöön tulee, ei Israel ole milloinkaan ratifioinut ydinsulkusopimusta, yhtenä vain kolmesta itsenäisestä valtiosta. Järjestöjen kannanottoihin ja tosiasioihin noin yleensä voit tutustua vaikkapa linkein 1, 2, 3. -Les 12. heinäkuuta 2006 kello 10.35 (UTC)

Noin lisähuomautuksena tulen toimimaan samoin myös jatkossa. Mikäli pidät jotakin väitettä perustelemattomana, lisää toki ^lähde? sen perään. Epämääräisiä poistoja taas ei ole mahdollista hyväksyä. -Les 12. heinäkuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Luettelo itsemurhan tehneistä

Jos sä et tunne jotain henkilöä, niin se ei tarkoita, että se olisi tuntemattomuus --128.214.205.6 18. heinäkuuta 2006 kello 08.10 (UTC)

Ei liity. Jos henkilö on tuntematon (edes "suhteellisen tuntematon"), ei hänestä tarvita punaista linkkiä sellaiseen pieneksi otannaksi alkujaankin tarkoitettuun luetteloon kuin luettelo itsemurhan tehneistä joka tapauksessa on. Tietysti jos kirjoitat henkilöstä asiallisen esittelyn, on asia eri (kuten vaikkapa listalta myös löytyvät japanilaiset UG-muusikot). -Les 18. heinäkuuta 2006 kello 09.27 (UTC)

Olet palauttanut artikkelin luettelo itsemurhan tehneistä useaan kertaan. Wikipedian käytäntö on, että palautussotia ei sallita. Artikkelien sisällöstä päätetään keskustelemalla, ja muokkaussodat haittaavat tätä prosessia. Punaisen linkin olemassaolo luettelosivulla ei ole syy poistaa sitä. --Tve4 18. heinäkuuta 2006 kello 09.37 (UTC)

Kuten varmasti itsekin havaitset, ei ko. vandaali ole antautunut keskustelemaan aiheesta. Ei ole mitään syytä pitää kiinalaisia poplaulajia listalla, mikäli heistä ei ole omaa artikkelia. Nykyisellään kysymykseen "Kuka Leslie Chung?" ei ole vastausta, ja se heikentää Wikipedian uskottavuutta - juuri listoissa tällaisia tapauksia on erityisen tärkeä välttää. Tai tietysti jos konsensus on sen puolella, voi vaikkapa en:Wikistä tasapuolisuuden vuoksi kopioida kaikki vastaavat epämääräisyydet. Informaatiosisältö on kuitenkin siten mennyttä, ja lista lähinnä roskaa. -Les 18. heinäkuuta 2006 kello 09.43 (UTC)

Et sinäkään ole muokkaushistoriasi perusteella asiasta missään keskustellut. --Tve4 18. heinäkuuta 2006 kello 09.47 (UTC)

Paitsi tuossa yllä. -Les 18. heinäkuuta 2006 kello 09.51 (UTC)

Nuo keskustelut kuuluvat artikkelien keskustelusivuille, ei käyttäjän keskustelusivuille. --Tve4 18. heinäkuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

Niin kuuluvat, mutten minä sitä tuohon sijoittanut. Joka tapauksessa kannanottooni ei tullut vastausta, ei vastaperusteita, ei mitään. -Les 18. heinäkuuta 2006 kello 09.57 (UTC)

Sinä olisit voinut jatkaa keskustelua artikkelin keskustelusivulla. Ei sitä täältä kukaan osaa etsiä. --Tve4 18. heinäkuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

(vastaus toiseksi edelliseen kommenttiin) Mitä siihen pitäisi sanoa? Artikkeli on luettelo tunnetuista itsemurhan tehneistä henkilöistä. Sitten poistit listalta sellaisen. Ei ole mitään käytäntöä, jonka mukaan punaiset linkit olisivat ongelma sinänsä ilman muita perusteita. Nuo esittämäsi näkemykset heikentyneestä informaatiosisällöstä, eivät heijastele wikipedian käytäntöjä mitenkään. --128.214.205.6 18. heinäkuuta 2006 kello 10.00 (UTC)

Tehdään sitten niin. -Les 18. heinäkuuta 2006 kello 10.06 (UTC)

PNVD

Lisäsin Hollannin pedofiilipuolueesta kertovaan artikkeliin tiedon, että kyseessä on pervertikkopuolue. Sinä poistit lisäykseni. Oletko siis sitä mieltä, että pedofiilit eivät ole pervertikkoja?

Olen sitä mieltä, ettei puolue ole objektiivisesti pervertikkopuolue vain sillä perusteella, että sen perustajajäsenet koostuvat pedofiileista. Kyllä minusta henkilökohtaisesti vaikkapa äärioikeistolaisetkin ovat pervertikkoja, mutten silti kannata erinäisten oikeistopuolueiden esittelyä pervertikkopuolueina. Kyseinen hollantilaispuolue ei sekään kuitenkaan ole vaatinut mitään perverssiä, vaan ainoastaan esittänyt lakimuutoksia (joiden seuraukset voisivat toki sellaisia olla, mikä ei kuitenkaan kuulu tähän). -Les 25. heinäkuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Millä perusteella äärioikeistolaiset ovat pervertikkoja? Et taida tietää, mitä sanat pervertikko ja perversio tarkoittavat. Pervertikko tarkoittaa henkilöä, jolla on perversio. Ja perversio tarkoittaa tavallisesta poikkeavaa seksuaalista suuntautumista (katso parafilia, joka on sana, jolla pyritään jostain syystä korvaamaan sana perversio). En ole äärioikeistolainen, mutta käsittääkseni äärioikeistolaisuus tarkoittaa muun muassa pakolaisiin ja muihin etnisiin- ja kielivähemmistöihin kohdistuvaa vihaa, mutta seksuaalisiin poikkeavuuksiin tai seksuaalisuuteen yleensäkään se ei liity.

Monet heistä tuntuvat saavan seksuaalista mielihyvää aatteidensa toteuttamisesta (esimerkiksi alistamisen muodossa), siksi. Eihän pedofiilipuolueenkaan kohdalla kyse ole suoranaisesta halujen toteuttamisesta, vaikka jäsenillä sellaisia olisikin. -Les 28. heinäkuuta 2006 kello 18.08 (UTC)

Keskustelu:Burger King

Muokkasit keskustelua hävittäen siitä suuren osan.. http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keskustelu%3ABurger_King&diff=1414850&oldid=1369697 Mitä tulee itse aiheeseen, niin Carrols on Yhdysvalloissa yksityinen yritys, joka pyöritää nykyään ravintoloita BK:n sopimuksella (ennen omiaan). Suomessa C.-nimen omistaa Hesburger (ennen Kesko). Oikeuksista Suomen BK:n franchising-toimintaa tuskin on julkista tietoa, mutta kerro toki, jos asiasta sen tarkemmin tiedät. Aika moni kyllä odottaa vesi kielellä kilpalua alalle. Btw, BK toimi Suomessa lyhyen aikaa 80-luvun alussa, mutta hävisi sitten vähin äänin, kuten moni muukin ketju silloin. 213.243.181.212 26. heinäkuuta 2006 kello 17.17 (UTC)

Hmm, enpä keksi hävityksen syytä (kun ei tarkkailulistallanikaan ollut, enkä siten usko vanhaan versioon onnistuneeni), mutta korjasin joka tapauksessa. Ymmärtääkseni siis Burger King ei ole ollut osapuolena Suomen Carrols -kaupoissa ylipäätään, vaan sikäläisissä yrityskaupoissa vaihtoi omistajaa vain sikäläinen Carrols Corp. Sikäli myös Keskon myydessä oikeudet Hesburgerin emoyhtiölle oli kauppa ainoastaan näiden osapuolten välinen, eikä kukaan ulkopuolinen ole kaiketi missään vaiheessa omistanut Burger Kingin nimioikeuksia Suomessa (eikä Burger King Carrolsin?). Burger King yritti ilmeisesti tosiaan maihinnousua Suomeen jo 1980-luvulla epäonnistuneesti, pyörittäen yhtä ravintolaa Helsingissä. Mitään tietoa tämän yritelmän omistusjärjestelyistä minulla ei ole, mutta mikäli se liittyy Carrolsin kuvioihin, tilanne voi tietysti olla kokolailla erilainen kuin ymmärrykseni. -Les 26. heinäkuuta 2006 kello 17.55 (UTC)

Berliinin metron linjat

Eihän pienessä artikkeleiden järjestelyssä ja nimien loogiseksi muuttamisessa mitään vikaa ole, mutta muistathan, että artikkelin siirtäjä on vastuussa siitä, että linkit toisilta sivuilta osoittavat oikeaan paikkaan... --Tve4 10. elokuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Toki, mutta ei kai viitteitä ole käytännössä kuin artikkelissa Berliinin metro ja sen ympärillä? Nykyinen systeemi tulisi joka tapauksessa epämääräisyytensä takia tiensä päähän ennemmin tai myöhemmin, parempi siirtää nyt kuin vasta linkkimäärän kasvettua ennastaan. -Les 10. elokuuta 2006 kello 15.13 (UTC)

Valmista sen suhteen, toivottavasti myös erinäisiä linkitysvirheitä tuli korjattua enemmän kuin luotua. Tulen siirtämään vielä S-Bahnin vastaavalla tavalla. -Les 10. elokuuta 2006 kello 16.26 (UTC)

Schlüsselburg/Lyyssinä

Hyvä Les, kiitos kannatuksestasi! Pitäisi olla itsestään selvää, että niin kauan kuin Pähkinäsaaren ympärille noussutta asutusta hallitsivat venäläiset pähkinään viittaavalla nimellä Orešek ja sitten ruotsalaiset myös pähkinään viittaavalla nimellä Nöteborg, niin suomeksi nimi oli Pähkinälinna Kun sitten venäläiset saivat sen uudelleen haltuunsa 1702 , antoivat he sille - tuon ajan tapaan saksalaisen nimen - Schlüsselburg (venäläisittäin kirjoitettuna Šlisselburg, sillä venäjän kielessä ei ole sch:ta eikä ü:tä), "Avainlinna" eli avain Inkeriin. Saksalaisia vastaan käydyn sodan loppupuolella 1944 haluttiin luopua saksalaisesta nimestä, joten nimeksi määrättiin Petrokrepost, "Pietar(in)linna". Neuvostovallan jälkeen 1992 nimeksi palautettiin Schlüsselburg. Nimi, joka viittaa avaimeen, ei pähkinään. Vastaavasti Jekaterinburg, "Katariinanlinna" oli neuvostoaikana Sverdlovsk, mutta nyt jälleen Jekaterinburg. Myös Tsaritsyn sai neuvostoaikana ensin nimen Stalingrad, mutta Stalinin jälkeen nimeksi tuli Volgograd. Kun tsaari Pietari Suuri perusti 1703 Nevan suulle kaupungin, sen venäjän kielessä käytettävä saksalainen nimi Sankt Peterburg viittaa juuri Pietariin. Kun sitten ensimmäisen maailmansodan sytyttyä 1914 saksalainen nimi muutettiin korvattiin nimellä Petrograd, "Pietar(in)kaupunki", ei suomen kielessä tärvinnut muuttaa kaupungin nimeä, sillä Pietarihan on Pietari. Neuvostojohtaja Leninin kuoltua 1924 kaupungista tuli Leningrad ja tämä muutos tuli myös suomen kieleen. Kun sitten neuvostovallan lopulla kaupunkilaisten enemmistö halusi palauttaa nimen Sankt Peterburg, niin suomen kielessä kaupunki palautui Pietariksi. Pietarin esikaupunkeja on Pietarhovi, joka venäjän kielessä on saksalaisittain Peterhof (kirjoitetaan venäläisittäin Petergof eli germaanisten kielten h korvataan g:llä), "Pietar(in)hovi". Myös tämän nimi muutettiin toisen maailmansodan loppupuolella 1944 ja uudeksi määrättiin Petrodvorets, "Pietar(in)hovi". Kuten huomaamme, nyt suomen kielessä nimeä ei tarvinnut muuttaa eikä myöhemminkään, vaikka venäjän kielessä Petrodvorets palautuikin Peterhofiksi 1997. Kuitenkin on erotettava, koska nimi viittaa esim. pähkinään ja sitten avaimeen eli Pähkinälinna (1300-1702) > Schlüsselburg (1702-1944) > Petrokrepost (1944-1992) > Schlüsselburg (vuodesta 1992). Yst. terv. --PKo 16. elokuuta 2006 kello 18.24 (UTC)

Koska pyrin ehdottomaan johdomukaisuuteen, niin huomasin kannattaneeni ei niinkään johdonmukaista nimeä entiselle Pähkinälinnalle/Petrokrepostille. Jos/kun Lomonosov saa aiemman nimensä Oranienbaum, se saa suomen kielessä jälleen nimen Kaarosta. Vastaavasti vuonna 1992 Petrokrepostista venäjän eli "isännän" kielessä jälleen Schlüsselburgiksi palannut kaupunki on suomeksi Lyyssinä (kyseessä samantyyppinen muovautuma kuin aikoinaan Tsarskoje Selo oli suomeksi Saari.) Yst. terv. --PKo 21. elokuuta 2006 kello 17.51 (UTC)

Inkerin paikannimet

Hei! Olet siirrellyt Inkerin paikannimiä pois suomenkielisiltä nimiltään. Tämä keskustelu on jo käyty aiheen Sierattala (Keskustelu:Sierattala) kohdalla. Kielitoimistossa neuvottiin käyttämään suomenkielisiä nimiä ja näin on myös toimittu. Samaa keskustelua ei tarvinne käydä joka paikan kohdalla erikseen. --SM 17. elokuuta 2006 kello 11.27 (UTC)

Olen jokseenkin samaa mieltä, siksi en olekaan verrattavissa oleviin paikkakuntiin koskenut. Sierattala vain on eri asia kuin Lomonosov tai Kingisepp, jotka tunnetaan nykyään yksiselitteisesti nykyisillä nimillään. -Les 17. elokuuta 2006 kello 11.30 (UTC)

Lomonosov on neuvostonimi, joka ei ole edes venäjässäkään käytössä...--Inzulac 17. elokuuta 2006 kello 11.31 (UTC)

Lomonosov on neuvostoaikana käyttöönotettu nimi, joka on edellenkin käytössä. --Joonasl (kerro) 17. elokuuta 2006 kello 11.33 (UTC)

Ei tunneta sen enempää kuin Sierattalaakaan venäjänkielisellä nimellään Sertolovona. Kielitoimistossa oli selvä kanta asiaan, ja se on nykyään fi-Wikipedian ennalta määritelty nimistölähde. Todellakaan tätä keskustelua ei tarvitse käydä uudestaan joka paikan kohdalla erikseen. Keskittyisitte vaikka tappelemaan noista Pohjois-Ruotsin paikannimistä, se kiista on vielä ratkaisematta. --SM 17. elokuuta 2006 kello 11.34 (UTC)

Ottiko Kielitoimisto todella kantaa merkittävien Suomenlahden eteläpuolisten paikkakuntien nimeämiseen? Kaikki muut Wikipedian versiot (ml. ee:Wiki) käyttävät kaupungeista nimiä Lomonosov ja Kingisepp. Ru:Wiki ilmoittaa kyllä esimerkiksi "Sertolovon" suomenkieliseksi nimeksi Sierattalan (ja toimii vastaavasti kymmenien muiden paikkakuntien kohdalla), Lomonosovin tai Kingiseppin tapauksissa näin ei kuitenkaan tehdä. Edelleenkään nähdäkseni Sierattala ei liity mitenkään näihin kahteen tapaukseen, ja siksi keskustelu on ehdottoman tarpeellinen. Pohjois-Ruotsin paikannimiin minulla ei ole kantaa, enkä ole ajatellut sellaista ottaakaan. -Les 17. elokuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

Koko internetistä ei löydy yhden ainutta sivua, jossa mainittaisiin paikka nimeltä Kaarosta. Paikkakuntaa on varmaankin joskus tuolla nimellä kutsuttu, mutta enää se ei ole yleiskielessä käytössä. --Joonasl (kerro) 17. elokuuta 2006 kello 11.46 (UTC)

Kyllä, kielitoimisto suositteli käyttämään suomenkielisiä nimiä, myös vanhoja ja unohtuneitakin. Se on meillä eräs nimistölähde, eikä mikään muu lähde taida kannattaa venäläisnimiä. Esimerkiksi Google, jota joonasl käyttää sillä perusteella ettei löydy mitään, ei ole nimistölähde. Myöskin aivan sama mitä muunkieliset Wikipediat tekevät, ru-wikiin olen mm. minä kirjoittanut Sertolovo-artikkelin ja lisännyt mainintoja suomenkielisistä nimistä, kävin nyt lisäämässä Lomonosoviinkin maininnan Kaarostasta. --SM 17. elokuuta 2006 kello 11.53 (UTC)

Saisinko suosituksen siis kirjallisessa muodossa? Sierattala-artikkelissakin Kielitoimiston suositus on näköjään kyseenalaistettu, eikä epämääräinen viittaus Kielitoimistoon ilman tarkempaa selontekoa oikein tyydytä, etenkään kun alkuperäinen aihe ei edes ollut sama. -Les 17. elokuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Valitettavasti puhelimitse saatua suositusta ei ole kirjallisena. Asiaa on käsitelty ja lueteltu näitä Suomen rajojen ulkopuolisten suomalaisalueiden suomalaisia paikannimiä myös jossakin Kielikello-lehden numerossa, jonka tämä täti minulle lähetti, mutta se ei nyt ole käden ulottuvilla. Tässä on parasta uskoa asiantuntijoita kuin alkaa tekemään omia johtopäätöksiä, jotka rikkovat "ei uutta tutkimusta" -sääntöä. --SM 17. elokuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

How convinient. Lähteiden tarkoitus on se että ne ovat Tarkistettavissa eli lähde, jota ei voida tarkistaa ei ole lähde lainkaan. --Joonasl (kerro) 17. elokuuta 2006 kello 12.11 (UTC)

Nyt minulla vain ei ole mitään tietoa siitä, mihin on itseasiassa otettu kantaa ja millä kysymyksin. Itselläni ei ole valitettavasti mahdollisuutta ainakaan puhelimitse ottaa ko. tahoon yhteyttä. Nimissä Kingisepp tai Lomonosov toisekseen ei ole mitään uutta tutkimusta, eri asia olisi sitten käyttää Nižni-Novgorodista nimeä Ala-Uusikaupunki tjsp. -Les 17. elokuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Jehovan todistajat – suositeltu artikkeli äänestys

Tervehdys. Kävit sanomassa että artikkelissa löytyy joitakin epäkohtia / puutteita, niin voisitko käydä perustelemassa keskustelusivulle niin saadaan korjattua ennen äänestyksen loppumista, kiitoos :) Tarkemmat perusteet siis että päästään korjauspuuhiin. --Poro- 19. elokuuta 2006 kello 20.06 (UTC)

Laitoinpa sinne. Artikkeli sinänsä siis pääosin tarpeeksi kattava jne. mielestäni. -Les 19. elokuuta 2006 kello 20.29 (UTC)

Jaama

Luterilaisia kirkkoja ei ole ollut tapana nimittää pyhimyksen mukaan. --Inzulac 26. elokuuta 2006 kello 11.52 (UTC)

Ei ole niin. Mikä ei kuitenkaan tarkoita, ettäkö ne olisi ollut tapana nimetä automaattisesti kaupungin mukaan. Se, että Venäjän Kingiseppissa sijaitseva luterilainen kirkko ei ole nimetty pyhimyksen mukaan, ja että kristityt eivät välitä kommunisteista, ei millään muotoa tarkoita, ettäkö kirkon nimi olisi siinä tapauksessa Jaaman luterilainen kirkko. Pyydänkin siksi jotakin lähdettä kirkon nimestä selvittääkseni onko kyseessä kirkon oikea nimi, vaiko ainoastaan vinoutunut kehäpäätelmä. -Les 26. elokuuta 2006 kello 11.56 (UTC)

[1] linkistä saadaan suoraan kolme osumaa, jossa mainitaan Jaaman seurakunta, Kingisepin seurakunta ei annan yhtään osumaa [2] Jaaman luterilainen kirkko on vastaikään uudelleen perustettu, joten nimitys on tuore. Tarina tuvan linkissa [3] Jaamaa pidetään suomenkielisenä ja Kinkiseppiä sen venäjänkielisenä nimenä --Inzulac 26. elokuuta 2006 kello 12.19 (UTC)

Et tosin vastannut kysymykseen. Onko kirkon nimi "Jaaman luterilainen kirkko" vaiko ei? Jos ei, on nimi siinä tapauksessa väärä. -Les 27. elokuuta 2006 kello 18.08 (UTC)

Per Mertesacker

Vielä viikonloppuna Mertesacker pelasi Pasasen Petrin kanssa Werder Bremenin kokoonpanossa. Siirtouutista en löytänyt mistään. Mistä siis tämä Hannover 96 -tieto on peräisin? --Taulapaa 20. joulukuuta 2006 kello 16.37 (UTC)

2006 jalkapallon MM-kilpailuja koskevissa artikkeleissa ja osioissa sovelletaan 2006 jalkapallon MM-kilpailujen aikaisia tietoja. Eri asia tietysti jos haluaa pitää esillä (ja ajantasalla) vaikkapa tuoreimman maaottelukokoonpanon. Siihen ei uskoakseni kuitenkaan olemassaolevilla voimavaroilla ole kannattavaa lähteä. -Les 20. joulukuuta 2006 kello 19.33 (UTC)

Marco Pantani

Liittyen muokkaukseesi kysyisin, mistä lähteestä repäisit Pantanin tuolle listalle? Otan sen toistaiseksi pois. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 29. joulukuuta 2006 kello 22.18 (UTC)

Siirsin de-Wikista listaan läjän nimiä protestina ties minkä tuntemattomuuksien punaisten linkkien lisäämiselle (pari prosenttia kaikista ihmisistä kuitenkin kuolee oman käden kautta, järjetöntä olla siksi supistamatta esimerkiksi vain artikkelit omaaviin). Vaikkei asia minua mainitusta johtuen suoranaisesti kiinnostakaan, Pantanin yliannostus noin muutaman vuoden takaisten sanomalehtiuutisten perusteella viittasi muistaakseni itsemurhaan kuitenkin? Sitä en muista oliko viestiä tai muuta konkreettista todistetta tosin. -Les 30. joulukuuta 2006 kello 16.51 (UTC)

VfB Stuttgart

Du sprichst deutsch? Dann solltest du wissen, dass die Jahreszahl im Vereinsnamen nie bei der Ansprache benutzt. Die Jahreszahl ist lediglich Bestandteil des Vollnamens, der beim VfB von Niemandem in der Anrede verwendet wird. 62.224.85.215 31. tammikuuta 2007 kello 12.31 (UTC)

Ja also auch nicht Mainz 05 oder Schalke 04? Trotzdem, Artikelnamen sind Vollnamen, und Ansprache ist da egal. Im Text kann es dann "Stuttgart", "VfB" oder sogar "VfB Stuttgart" heißen, ganz ohne 1893. -Les 31. tammikuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Im Fernsehen sagen die Reporter immer Mainz 05 oder Schalke 04 Aber nie VfB Stuttgart 1893. 36.000 vs. 1,8 Mio 62.224.100.243 5. helmikuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Und deshalb "trotzdem"; Wikipedia ist kein Fernsehen. Hier heißt es auch nicht Mainz 05, sondern 1. FSV Mainz 05. Wir benutzen - mit bestimmten Einschränkungen - vollständige, offizielle namen als artikelnamen. Laut Vfb.de heißt der Vereinsname vollständig VfB Stuttgart 1893. -Les 6. helmikuuta 2007 kello 11.10 (UTC)

Der vollständige Vereinsname lautet: Verein für Bewegungsspiele Stuttgart 1893 e. V. also musst du ihn wohl so nennen. Mainz müsstest du übrigens 1. FSV Mainz 1905 e. V. nennen. Schade, dass du Fans der Vereine keinen glauben schenkst. Ich habe 90 % des als exzellent ausgezeichneten Artikels in der deutschen wikipedia verfasst und müsste ja wohl wissen, wie man den Verein nennt, aber wenn du meinst... 62.224.102.51 6. helmikuuta 2007 kello 21.05 (UTC)

Es heißt aber genau so, VfB Stuttgart 1893, nicht z.B. Stuttgart 1893. Rechtsformen spielen in Artikelnamen keine Rolle. Ich habe nichts dagegen dass der Verein in de:Wiki als VfB Stuttgart, ca:Wiki als Verein für Bewegungsspiele Stuttgart 1893, und ru:Wiki als Stuttgart genannt wird (oder 1. FSV Mainz 05 in pl:Wiki FSV Mainz 05, fr:Wiki 1.FSV Mayence 05, da:Wiki Mainz 05)... Ich selbst habe aber nur die offizielle Homepages geachtet, weil ich hier für bestimmte Einheitlichkeit sorgen will. Und habe keine Ressourcen oder Interesse für Fan-Polls oder so etwas - auch wenn VfB Stuttgart (in Deutschland) etwas häufiger benutzt wird (so aber auch Mainz 05...). -Les 7. helmikuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

1936 kesäolympialaiset

Terve. Poistit oheisesta artikkelista tiedon, että muita hakijakaupunkeja olisi ollut vain yksi. Onko sinulla jokin lähde tähän? (Itse löysin tämän Barcelonan KOK:n sivuilta, ja siksi epäilin.) --Ilkka90 20. helmikuuta 2007 kello 14.06 (UTC)

Toki, muun muassa de:Olympische Bewerbungen tarjoaa kattavan listauksen. Olympic.orgissa on näköjään muutenkin vain tietty poiminta hakijoista listattuna ennen vuotta 1992. Esimerkiksi Helsinki tosiaan jätti myös 1936 hakemuksen, siitä muun muassa sekä Wikipediassa että Helsingin kaupungin sivuilla maininta. -Les 20. helmikuuta 2007 kello 15.45 (UTC)

Kiitos. Hyvä, että edes joku tietää paremmin. Ja hyvä, että laitoit linkin myös suomenkielisille sivustoille: itse en osaa saksaa :-)

p.s. Vielä samasta artikkelista, miksi epäilit tätä Hitlerin "boikottia"?

Ihan vain siksi, että samojen journalistien mukaan "natsien kisat pilannut" Jesse Owens kertoo elämänkerrassaan muun muassa "When I passed the Chancellor he arose, waved his hand at me, and I waved back at him. I think the writers showed bad taste in criticizing the man of the hour in Germany". On kylläkin totta, että Hitler kätteli avauspäivänä voittajia vain alkuvaiheessa ja poistui kisapaikalta kesken tapahtuman, mikä tulkittiin joidenkin tahojen toimesta pyrkimykseksi välttää tummaihoisen Cornelius Johnsonin kättely. Samaten tummaihoisen Jesse Owensin saama tervehdys kuitenkin on mielestäni ristiriidassa tämän väittämän uskottavuuden kanssa, ja perustuu lähinnä (sinänsä täysin oikeutettuihin) aikalaisten ennakkoluuloihin natsien rotupolitiikkaa kohtaan. -Les 20. helmikuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

Nyt tämä on hieman pilkunviilausta siinä suhteessa, että mitä artikkelissa nykyisessä tilassa oikein lukee. Ensin Owensista: vaikka hän olisikin ollut yleisön suuri suosikki, ja Hitlerikin olisi tervehtinyt häntä, niin kyllähän arjalaisuudelle (mistä artikkelin kyseisessä kohdassa siis puhutaan) nämä "ali-ihmisen" voittamat mitalit olivat huono asia. Artikkelissahan puhutaan arjalaisuudesta aatteena yleensä, ei yksittäisten kansalaisten mielipiteenä. Tuskinpa kaikki natsivaltiossa asuneet tätä kansojen välistä eriarvoisuuttaa kannattivatkaan.

Sitten tuosta toisesta, myöhemmin tulevasta lähde-merkinnästä sen verran, että se koko kappale on otettu siitä Seura-lehden numerosta, mihin oli artikkelin perään merkitty omat englanninkieliset kirjalähteensä. Eihän Hitler nuo lajit tuomittuaan enää voinut heitä luonnollisestikkaan kätellä. Mielestäni nuo {{lähde}}-merkinnät voisi siis poistaa. Vai oletko eri mieltä?--Ilkka90 20. helmikuuta 2007 kello 20.09 (UTC)

Ok, mutta sitten lähde, jossa "arjalaiset" (ei esimerkiksi yhdysvaltalainen aikalaisjournalisti) pitävät asiaa huonona. Kisathan nähtiin yleisesti menestyksenä niin urheilullisen menestyksen kuin propagandankin kannalta. Seura-lehti nyt muutenkaan ei ole kovin hyvä lähde, sillä se ei itsekään harrasta kovin merkittävää lähdekritiikkiä. Viihdelehti kun on. Ja missä välissä Hitler tuomitsi minkä lajien olympiaedustuksen? Saksan joukkueessakin oli kisoissa sekä juutalainen että kommunisti. Jotka molemmat ryhmät pääsivät muutamaa vuotta myöhemmin kokemaan leirielämää, toisin kuin vähät tummaihoiset. -Les 20. helmikuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Näistä Saksan joukkueen vähemmistöistä en tiennytkään, mutta eikös nyt käsitellä rotuja yleensä. Koska arjalaisuus kannatti pohjoista rotua ”ylempiarvoisena”, niin eikös sille silloin olisi takaisku, jos ”alempiarvoinen” tummaihoinen voittaa neljä kultamitalia? Ja sitä Seura-lehden artikkelia korostaisin melko luotettavana, sillä juuri tässä yhteydessä oli merkattuna lähteet. (Lisäksi pitäisin Seuraa merkittävästi luotettavampana kuin esim. Seiskaa tai OHOa.) Poistan artikkelista sen Hitlerin kättelyiden yhteydessä olevan lähde-merkinnän, mutta voin säilyttää sen toisen, jos haluat. Kyseinen pätkä oli artikkelissa jo ennen omaa muokkaustani. --Ilkka90 22. helmikuuta 2007 kello 08.56 (UTC)

Kyseessä kuitenkin olympialaiset, joiden ulkopoliittiseksi tarkoitukseksi muodostui osaltaan peitellä natsi-Saksan todellista arkea (kuten todettua, Saksan olympiajoukkueeseen lukeutui niin juutalainen kuin kommunistikin). Ja tummaihoisten kohtelusta tuona aikana kertoo esimerkiksi artikkeli Hans-Jürgen Massaquoista (de) (en). Kyseessä tosiaan pieni vähemmistö, jolla ei ollut juuri minkäänlaista roolia natsien rotuohjelmassa - toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa yhä tuolloin. Mitä Seuraan, Seiskaan ja OHO-lehteen tulee, niistä mikään tuskin kelpaa akateemiseksi lähteeksi, riippumatta keskinäisestä sijoituksestaan. -Les 22. helmikuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

No nyt kun tätä on tässä pitkään pyöritelty, ja olen melko tovin harkinnut niin voin myöntää, että olet kuitenkin (ainakin osittain) oikeassa, ja että nuo {{lähde}}-merkinnät ovat perusteltuja. Hyvä, että kiinnitit huomiota artikkeliin. --Ilkka90 1. maaliskuuta 2007 kello 16.48 (UTC)

Sveitsi

Sori, joskus iskee sokeus. Eihän tuota tosiaan kahta kertaa peräkkäin samassa kappaleessa olisi pitänyt linkittää. --B. Nuhanen 25. helmikuuta 2007 kello 19.02 (UTC)

Lähinnä tuossa vika muotoilussa, pitäisi jossain välissä yrittää typistää ylipäätään yhteen mainintaan Paul Kleesta. Maininnat tällä hetkellä tosiaan täysin toisistaan irrallisia, joten ei sinänsä ihmekään että useampaan kertaan wikitetty hassusti. -Les 25. helmikuuta 2007 kello 19.18 (UTC)

Varoitusmallineet

Taisit kirjoittaa käsin {{hyvä yritys}} -huomautuksen sivulle Keskustelu käyttäjästä:81.197.14.129? Siitä unohtui subst-etuliite pois, mutta lisäsin sen. Kannattaa käyttää huomauttamiseen mieluummin alareunan T3-painiketta, joka lisää varmasti oikeat koodit ja vielä muokkausyhteenvedonkin. --Silvonen 5. maaliskuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Tämä selvä, kiitos korjauksesta. -Les 7. maaliskuuta 2007 kello 13.33 (UTC)

Franz Liszt

Mikä tuosta Lisztistä nyt saksalaisen tekee? En-wikissä on lähde "Walker, Alan: Franz Liszt: The Virtuoso Years. pp 48 - 49. Walker discusses the modern debate over his nationality, concluding that Liszt was indeed Hungarian, in "thought and word and deed"." --Cyborg Orangutan model-123 13. huhtikuuta 2007 kello 12.41 (UTC)·

Muun muassa perimä ja äidinkieli? Kukaan ei kai ole kiistänyt Lisztin syntymäkaupungin olleen vielä tuolloin osa Unkaria, tai että hän asui suuren osan elämästään Unkarissa. Tietyt seikat kuitenkin tekevät Lisztistä osaltaan myös itävaltalaisen/saksalaisen, eikä hän siinä mielessä ole edes mitenkään ainutlaatuinen tapaus sen enempää omana aikanaan kuin nykypäivänäkään. Tähän ei vaikuta mitenkään se, onko arvon Alan Walkerilla pointti keskustelussaan tästä modernista debatista, kun tarkoitus ei ole ottaa mitenkään kantaa siihen, oliko Liszt enemmän saksalainen vaiko unkarilainen, vaan ainoastaan mainita tämän olleen molempia. -Les 13. huhtikuuta 2007 kello 12.50 (UTC)

Perimä ja äidinkieli eivät käsittääkseni ole erityisen ratkaisevia tekijöitä kansalaisuutta määrittäessä. Oleellista tässä on minun mielestäni, että henkilö syntyi tiettyyn maahan asuen siellä lapsuuden ja omaksui tämän maan kansallisen identiteetin (ollen jopa isänmaallinen tätä maata kohtaan) --Cyborg Orangutan model-123 13. huhtikuuta 2007 kello 12.52 (UTC)

Kyse onkin kansallisuudesta, ei kansalaisuudesta. Liszt ei uskoakseni eläessään ylipäätään ollut minkään valtion kansalainen. Mitä kansallisuuteen tulee, on Liszt saksalainen ns. tosiasioiden (kuten perimä ja kieli), ja unkarilainen itseidentifikaation kautta. Siksi nähdäkseni Liszt on eittämättä saksalais-unkarilainen, mikä ei mitenkään kiellä tämän unkarilaisuutta, tai estä tämän (subjektiivista) tituleeraamista kaikkien aikojen suurimmaksi unkarilaiseksi säveltäjäksi. Se ainoastaan huomioi Lisztin saksalaisen perimän. -Les 13. huhtikuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

En edelleenkään pidä perimää ja kieltä merkittävänä. Unkarissa oli tuohon aikaan saksankielinen vähemmistö, mutta he eivät olleet saksalaisia. Perimän vaikutusta en ymmärrä ollenkaan. Ja miksi kyse ei olisi nimenomaan kansalaisuudesta, joka on selkeämpi asia. 1800-luvun unkarissakin oli kaiketi kirkonkirjat, joihin Liszt oli merkitty eikä Saksan tai Itävallan kirkonkirjoihin. Eikö nimenomaan kansalaisuuden mukaan wikipediassa aina luokitella ihmiset ja jos useampi kansalaisuus on mainittu, on kyse kansalaisuuden vaihdoksesta tai kaksoiskansalaisuudesta. --Cyborg Orangutan model-123 13. huhtikuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

Tuohon aikaan kylläkin kaikki saksalaiset olivat melko yksiselitteisesti saksalaisia, olihan kansallisuus ainoa olemassa oleva määritelmä. Kansalaisuus taasen ei ole tässä tapauksessa muutenkaan pätevä, sillä Lisztin eläessä ei tietääkseni Unkarissa (sen enempää kuin Itävallassa tai muissakaan ajan monarkioissa) ollut valtion kansalaisuutta käsitteenä olemassakaan. Kirkonkirjat taas eivät juurikaan liity kysymyksiin kansalaisuudesta tai kansallisuudesta, vaan lähinnä synnyin- ja asuinpaikkoihin (toisekseen Liszt asui Unkarin lisäksi pitkään myös mm. Wienissä ja Weimarissa). -Les 13. huhtikuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Mozartkin on jostain syystä aina "itävaltalainen" eikä saksalainen. Wikipedian mukaan "Kansalaisuus merkitsee yksilön jäsenyyttä tietyn valtion (aiemmin kaupungin) tai muun poliittisen muodostelman kansalaisyhteisössä." Tämän perusteella Liszt on selvästi unkarilainen, koska kuului Unkarin valtioon. Hakusana "kansallisuus" (johtaa artikkeliin etninen ryhmä) sanoo, että "itse-identifikaatiota pidetään yhtenä etnisyyden määrittäjistä esimerkiksi silloin, kun henkilön juuret ovat useassa etnisyydessä, tai jonkun etnisen ryhmän rajautuminen on epävarma." eli Lisztin voi antaa itse päättää. Kansalaisuuden määritelmään tässä tapauksessa kantaa ottaminen ilman itse-identifikaatiota vaatisi vähän historiallisia tietoja sen tietämiseksi, kuinka unkarilaisia (tapojen, kielen, kulttuuristen ja historiallisten seikkojen nojalla) nämä saksankieliset unkarilaiset olivat. Liszt piti itseään unkarilaisena ja useimmat lähteetkin merkitsevät hänet vain unkarilaisena, en näe syytä alkaa muuttaa tätä. --Cyborg Orangutan model-123 13. huhtikuuta 2007 kello 14.38 (UTC)

Itävaltalaiset ovat saksalaisten alaluokka, kuten voit havaita artikkelista saksalaiset. Itseidentifikaatio on, kuten todettua, olennainen tekijä. Muttei esimerkiksi allekirjoittanutkaan kiinalaiseksi muutu vain itseidentifikaation kautta, ja vielä vähemmän täysin kiinalaiseksi. Tuona aikana Unkarin valtioon ei kuulunut kukaan, koska sellaista ei varsinaisesti edes ollut. Unkarin asukkaat olivat Unkarin hallitsijan alamaisia, subjekteja, eivätkä olleet siten missään suhteessa mihinkään valtioon. Aivan samaten Liszt oli Wienissä asuessaan Itävallan hallitsijan alamainen. Ainoastaan tasavaltalaiset alueet olivat ko. aikana tästä huomionarvoisia poikkeuksia, kansallisvaltioiden keksintö saavutti Itävallan ja Unkarin vasta myöhemmin. Ja en tosiaan edelleenkään ole poistamassa Lisztin unkarilaisuutta yhtään mihinkään, joten ei liity siltä osin. -Les 13. huhtikuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Millä perusteella vähättelet Lisztin unkarilaisuutta? Kielen? Onhan meillä Suomessa huomattava ruotsinkielinen vähemmistö, joka pitää itseään ja jota pidetään suomalaisena eikä ruotsalaisena. Tosin ryhmällä on myös suomalaisuuden sisällä suomenruotsalainen identiteetti, mutta ruotsalaiseksi se ei muuta. --Ulrika 13. huhtikuuta 2007 kello 14.41 (UTC)

No jos ruotsinkielisellä on etniset ruotsalaiset vanhemmat, äidinkieli on ruotsi, ja tämä asuu suuren osan elämästään Ruotsissa, niin kyllä tämän ruotsalaisuus on väkisinkin maininnan arvoinen. Varsinkin, jos kyseessä on kansalaisuudeton henkilö. Samaten kuitenkin itseidentifikaatio on olennainen tekijä, enkä siksi mitenkään vähättele Lisztin unkarilaisuutta, päinvastoin. Kuitenkin hän on sitä eri tavalla kuin vaikkapa Miklós Horthy, ja se tausta on etenkin tietosanakirjan tapauksessa syytä tuoda esiin (ts. kyseessä ei ole mikään henkilökohtainen agenda, ainoastaan tosiasiat huomioiva täsmennys). -Les 13. huhtikuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Etninen ruotsalaisuus? Suomeen on vuosisatojen kuluessa tullut lukemattomat määrät ihmisiä Ruotsista, avioitunut täällä saanut lapsia, osa mennyt Ruotsiin, osa jäänyt tänne. Samoin Suomesta on mennyt ihmisiä Ruotsiin, muitakin kuin suomalaismetsiin tai Trollhättaniin Volvon tehtaalle. Taiteilijoita on mennyt kouluttautumaan – kuten sain todeta, kun tein artikkeleita vanhoista suomalaisista taiteilijoista – ja sille tielleen jäivät. Miten se etnisyys mitataan? Miten mitataan Lisztin etnisyys? Se on korvien välissä, ei muualla. --Ulrika 13. huhtikuuta 2007 kello 18.54 (UTC)

Etnisyys voidaan todentaa niin kauan, kuin henkilön vanhemmat ja esivanhemmat voidaan jäljittää. Lisztin sukulinja kulkee alaitävaltalaiseen Listhartin sukuun. Saksalaiset ovat muutenkin muodostaneet omia väestökeskittymiään kansainvaellusten muodossa, eikä kyseessä ole näissä tapauksissa maahanmuutto ja sekoittuminen kantaväestöön. Lisztin synnyinseutujen kohdalla kyse tosin on muutenkin saksalaisten asuttamasta alueesta, joka kuuluu nykyään Itävaltaan (Unkariin alue kuului aluetta hallineen unkarilaisen Esterházyn aatelissuvun kautta). -Les 13. huhtikuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

Iker Casillas

Voisit ottaa osaa keskusteluun ennen artikkelin siirtämistä takaisin vanhalle nimelle. –Kooma 25. huhtikuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Otinkin kyllä. -Les 25. huhtikuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

natsi-Saksa

Mielestäni ei ole järkevää, että yrität korvata toisen maailmansodan tapahtumia käsittelevissä artikkeleissa Saksa-viittaukset Natsi-Saksa-viittauksilla. Ei sodan aikana puhuttu kuin Saksasta tai ehkä, jos oltiin virallisia, Saksan valtakunnasta. Natsi-Saksasta puhuminen on anakronismi. Jokainen tietää, ettei Saksan nykyhallinto hyväksy silloisen hallituksen toimia. Valtio on kuitenkin sama, vuonna 1871 Versaillesissa perustettu Saksa. Mikäli sinusta on kuitenkin tarpeen linkittää Natsi-Saksaan, käytä mieluummin wikikoodia [[natsi-Saksa|Saksa]]. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Kyseessä on Saksan sisäpoliittinen ongelma: niin DDR-läiset kuin länsisaksalaisetkin pyrkivät puhdistautumaan liittoutuneiden edessä miehityksen aikana väittämällä, että 8.5.1945 alkaen olisi olemassa jokin toinen Saksa kuin 30.1.1933 jälkeen. Saksassa ei ole kansallissosialismista toivuttu vieläkään eikä täysin Itävallassakaan, minkä vuoksi sananvapautta rajoitetaan rikoslailla. Tämä Saksassa ja Itävallassa sosialidemokratian ja kristillisdemokratian turvaamiseksi tarkoitettu poliittinen korrektius ei ole kuitenkaan Suomen eikä Yhdysvaltain rikoslainsäädännön mukainen vaatimus. Tämän vuoksi lähes populaarikulttuurin ja Saksan sisäpoliittiseen tilanteeseen liittyvä natsittelu ei ole oikein asiallista kirjasisältöä Suomessa. Kaiken vääntäminen Natsi-Saksaksi on samanlainen anakronismi kuin sosiaalidemokratia toisissa artikkeleissa. Suomenkielisessä Wikipediassa on kaksi kummallista poikkeusta yleisesti suomenkielisestä kielenkäytöstä: sosiaalidemokratia ja natsi-Saksa, joka on kirjoitettu aikaisemmin todella natsi-Saksa eikä Natsi-Saksa. Jos epäilee suomen kirjakielen käyttöä asiassa, kannattanee lukea perustkoulun historiankirjoja 20 vuoden ajalta ja vakuuttua, miten korrekti ilmaisu Saksasta 1933-1945 on kansallissosialistinen Saksa, ei natsi-Saksa eikä varsinkaan sen uusmuoto Natsi-Saksa. 81.175.156.88 9. toukokuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Tuota noin, Liittotasavalta perustettiin 23.5.1949 ja Demokraattinen tasavalta 7.10.1949. Molemmat yli neljä vuotta 8.5.1945 jälkeen. Liittotasavalta lisäksi tunnustautui seuraajavaltioksi ottaen hoitaakseen siitä seuranneet poliittiset velvoitteet. Muutenkaan ei kyllä liity mitenkään, kun Saksassa ajanjaksoon viitataan lähinnä termeillä kuten Zeit des Nationalsozialismus, eli kansallissosialismin aika. Samaten kuten Suomessa Suomen suuriruhtinaskuntaan viitataan yleisesti autonomian ajalla. Natsi on muuten ainoastaan lyhenne kansallissosialistista ("kaso"), rinnastuu hyvin vaikkapa demariin. Siitä olen samaa mieltä, ettei Natsi-Saksa ole kieliopillisesti hyväksyttävä muoto. -Les 10. toukokuuta 2007 kello 11.44 (UTC)

Toki Neuvostoliitonkin kohdalla on hyvin yleisesti puhuttu Venäjästä läpi sen historian, ei se kuitenkaan tarkoita ettäkö kyseessä olisi sama valtio. Kummassakin tapauksessa kyseessä on kuitenkin kaksi eri valtiota, ei saman valtion eri hallinnot. Toisekseen sodan aikana käytetyt termit eivät ole muutenkaan merkityksellisiä, vaan nykyään tuosta ajasta käytetyt termit. -Les 7. toukokuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Tämäkään ei pidä paikkaansa kokonaan. Suomenkielisessä Wikipediassa pyritään historialliseen täsmällisyyteen. Petrograd pyritään kirjoittamaan Petrogradiksi, silloin kun kaupunki oli Petrograd eli 1916-1923. Samoin Stalinigrad on edelleen Stalingrad eikä mikään Volgograd. Edes saksalaiset eivät kirjoita Vologradista Stalinigradin taisteluiden osalta. Lisäksi 1917-1922 ei ollut mitään Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa (Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoa), vaan Neuvosto-Venäjä. Se, että ruvetaan jälkikäteen antamaan sisällöllisiä tulkintoja ja muokkaamaan nimiä propagandistisesti tai pedagogisesti oikeaan asentoon, johtaa siihen, että historiallisten artikkeleiden nimet pitäisi päivittää sitä mukaan kun muutama historiantutkija, pääkirjoittaja tai opetushallitus niin haluaa. Mitään Natsi-Saksaa ei ollut vielä 1933, vaan valtiosääntömuutokset, jotka tekivät siitä kansallissosialistisen, tapahtuivat 1934-1936. Korrekti ilmaisu natsi-Saksaksi väitetylle ilmiölle on Saksan vuosina 1933-1945 tai suomeksi kansallissosialistinen Saksa. 81.175.156.88 9. toukokuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Vakavassa historiantutkimuksessa ei puhuta Natsi-Saksasta (huom. iso alkukirjain molemmissa sanoissa) vaan Saksasta. Sen sijaan lehdistö käyttää mielellään ilmaisua Natsi-Saksa. Saksan liittotasavalta katsoo olevansa Saksan valtakunnan kaikkien omistusten, sitoumusten ja velkojen perillinen ja on tässä ominaisuudessa kantanut vastuun kaikista Saksan vuosina 1933–1945 tekemistä toimista. Jos väität, että kyseessä ei ole sama valtio, on sinun asiasi esittää tälle hyvä, perusteltu lähde. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Les taitaa asua Saksassa eikä välttämättä tiedä, mikä on suomessa asiakieltä nykyään. 81.175.156.88 9. toukokuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Ei jaeta väärää tietoa... Suositeltava kirjoitusasu on natsi-Saksa pienellä n:llä, koska kyseessä ei ole Saksan maantieteellinen osa (kuten vaikka Etelä-Saksa). --Silvonen 7. toukokuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Olet oikeassa. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 17.21 (UTC)

Natsi-Saksasta en ole minäkään puhunut, vaan natsi-Saksasta. Wikipediassa käytetään muistaakseni yleiskielisiä nimiä, ja joka kannalta natsi-Saksa on parempi vaihtoehto kuin Suur-Saksan valtakunta tjsp. Venäjäkin katsoo muuten olevansa vastaava perillinen Neuvostoliiton tapauksessa. Perillinen kuitenkin tarkoittaa jo itsessäänkin kyseessä olevan eri valtion. Saksan liittotasavallan perustuslaki käynee hyvästä lähteestä. -Les 7. toukokuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Korrekti suomalainen ilmaisu Saksalle vuosina 1933-1945 on kansallissosialistinen Saksa ja sekin vain yhteyksissä, missä korostetaan sitä, miten kansallissosialistinen järjestelmä vaikutti Saksan päätöksentekoon. Muutoin maan nimi on Suomessa ollut 1933-1945 Deutchland. Käsite Suur-Saksa propagandistisuudessaan suomessa on käytössä vain silloin, kun lainataan saksalaisia propagandapuheita ja julistuksia. 81.175.156.88 9. toukokuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Juuri näin. Emme myöskään puhu punamulta-Suomesta, tai nyttemmin oikeistohallitus-Suomesta muulloin kun etumääre on tarpeellinen. --SM 9. toukokuuta 2007 kello 21.37 (UTC)

Omaa tutkimusta? Termiä natsi-Saksa käytetään mediassa laajasti ja mm. oppimateriaaleissa, joten eiköhän se ole aivan korrektia suomea. [4]. --ML 10. toukokuuta 2007 kello 11.52 (UTC)

Saksan keisarikunnalle korrekti nimi on siten keisarillinen Saksa ja Weimarin tasavallalle tasavaltalainen Saksa. DDR olkoon samalla periaatteella sosialistinen Saksa. Suur-Saksan valtakunta (vrt. Saksan keisarikunta, Saksan liittotasavalta, Saksan demokraattinen tasavalta) oli toisekseen valtion virallinen nimi, ei pelkkä propagandatermi. Saksaksi maan nimi kirjoitetaan Deutschland. -Les 10. toukokuuta 2007 kello 11.56 (UTC)

Totta puhut. Ilmaisua ei kuitenkaan käytetty sen enempää Suomessa kuin Kreikasta maan virallista nimeä Helleenien tasavalta käytetään nykyään. --M. Porcius Cato 10. toukokuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

Kreikan kohdalla ei ole toistaiseksi tarvetta erotella valtioita vastaavalla tavalla, lisäksi sekä natsi-Saksa että Kreikka ovat yleisnimiä edustamilleen asioille. Olisikin lisäksi täysin toinen asia, jos Saksa viittaisi vaikkapa Neuvostoliiton tavoin vain yhteen valtiolliseen kokonaisuuteen. -Les 10. toukokuuta 2007 kello 15.38 (UTC)

Lisäksi huomauttaisin, että yleisesti on tapana puhua valtioista ja kaupungeista aikalaisten käyttämillä, suomalaisillanimillä. Näin ollen puhutaan Leningradin, ei Pietarin piirityksestä 1941–1944 tai Konstantinopolin, ei Istanbulin valtauksesta 1453. Aivan vastaavasti on tapana puhua Saksasta, sillä tätä nimeä aikalaiset käyttivät. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 16.58 (UTC)

Tosin nimessä natsi-Saksa juuri Saksahan on ainoana erisnimenä. Natsi-etuliitteen tarkoitus on tehdä ero muihin Saksoihin. Ennemmin protestoisin nimeä Weimarin tasavalta, jonka kohdalla tämä ei toteudu. -Les 7. toukokuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Minusta taas asia menee juuri toisinpäin: Weimarin tasavallasta puhuivat nimenomaan aikalaiset. Maan virallinen nimi oli silloinkin Saksan valtakunta, joten ilmauksella haluttiin tehdä pesäero aiempaan valtiomuotoon joko myönteisessä tai kriittisessä hengessä. Jälkimaailma on seurannut esimerkkiä. Natsi-Saksasta ei puhuttu tuossa muodossa kuin korkeintaan sen vihollismaissa. --M. Porcius Cato 7. toukokuuta 2007 kello 17.21 (UTC)

Juuri niin. 81.175.156.88 9. toukokuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Weimarin Saksa tarkoittaa Saksaa 1919-1932. Itse asiassa Weimarin kaupungissa säädetyn Saksan lait olivat voimassa vielä 1933:kin. 81.175.156.88 9. toukokuuta 2007 kello 20.31 (UTC)

Natsi-Saksa tarkoittaa Saksaa 1933-1945. Ja perustuslaki oli itseasiassa voimassa vielä 1945. Weimarin kansallissosialistinen tasavalta? -Les 10. toukokuuta 2007 kello 11.58 (UTC)

No, emmeköhän me kaikki tiedä, että de facto Weimarin tasavalta lakkasi vuonna 1933, oli tilanne de jure mitä hyvänsä. Oli miten oli, mielestäni ei ole tarpeen tuoda valtion hallitusmuotoa esille, jos se ei ole merkityksellistä artikkelin kannalta. Ilmaisu natsi-Saksa sisältää nimittäin sellaisen arvolatauksen, että se tekee mistä tahansa lauseesta moraalisen tuomion. On aivan asiallista todeta: "Rasismi nousi valtaisaksi natsi-Saksassa", kun ollaan artikkelissa rasismi. Sen sijaan lauseet: "Natsi-Saksassa ilmatorjunta pyrki tuhoamaan yksittäisiä pommikoneita, kun taas Suomessa ammuttiin sulkutulta", ja "Saksassa ilmatorjunta pyrki tuhoamaan yksittäisiä pommikoneita, kun taas Suomessa ammuttiin sulkutulta" olisivat toisen maailmansodan ilmatorjunnasta puhuttaessa aivan erilaisia. Kun puheena oleva asia ei liity natsismiin vaan esim. tässä tapauksessa ilmatorjunnan taistelutekniikkaan, on aivan turha tuoda esille natsismia. Kannattaa muistaa, että puhumme termistä, joka on äärimmäisen tuomitseva. Asiallisempi termi olisi kansallissosialistinen Saksa, jota käytetään mieluummin alan esityksissä. --M. Porcius Cato 10. toukokuuta 2007 kello 13.41 (UTC)

IP-käyttäjä kuitenkin esittää ymmärtääkseni, ettei natsi-Saksa olisi ollut natsi vielä 1933-1934, josta syystä koko termi olisi käyttökelvoton (en tosin ymmärrä miten kansallissosialistinen eroaa tästä mitenkään). Mitä ilmavoimien toimintaan taas tulee, strategioista vastasi juurikin ylin natsijohto (Göring, Hitler), ja motiivit olivat huomattavankin usein poliittiset. Natsi-liitteen olennaisuusarvosta voi tietysti tietyissä tapauksissa silti keskustella. Ja natsi on tosiaan jo aikalaisten yleisesti käyttämä lyhenne kansallissosialistista, joka on vakiintunut sittemmin yleisemmäksi nimeksi. -Les 10. toukokuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Luokka:Sotarikolliset

Hep, katsotko kommenttini kommentteihisi ko. luokan keskustelusivulta? Tetopa 18. toukokuuta 2007 kello 13.45 (UTC)

Vastattu. -Les 18. toukokuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Hyvät artikkelit-äänestykset

Kävit äänestämässä kaikki hyvät artikkelit-kandidaatteja vastaan ilman perustelua. Kyse on ilmeisesti siitä, ettet kannata uutta kategoriaa yleensäkään. Asiasta keskusteltiin ja myös vastustajat pääsivät sanomaan mielipiteensä, mutta jäivät mielipidetiedustelussa selvään vähemmistöön. Väittelyä kategorian tarpeellisuudesta yleensä ei ole tarkoitus enää jatkaa äänestyksissä. --ML 22. toukokuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

Voin jatkossa perustellakin mielelläni, mikäli kiinnostusta kerran löytyy. Kysehän on tässä ainoastaan kunkin parhaaksi katsomista kehityssuunnista ja siitä, mitä hyvältä artikkelilta edellytetään. Itse näen vaatimukset pääsääntöisesti samoina kuin suositellullekin artikkelille. En suinkaan kuitenkaan äänestänyt mielenosoituksellisesti tai artikkeleihin tutustumatta, kuitenkin esimerkiksi lähteisiin liittyvät puutteet ovat mahdottomia ohittaa tässäkään tapauksessa. -Les 22. toukokuuta 2007 kello 14.23 (UTC)

Työläisten ja talonpoikien puna-armeija

Miksi muutat oikean nimen jatkuvasti puhekieliseksi? 81.175.156.88 29. toukokuuta 2007 kello 19.26 (UTC)

Koska Työläisten ja talonpoikien punainen armeija lakkasi olemasta vuonna 1946. Puna-armeija taas on yleisnimitys sekä mainitulle että Neuvostoliiton asevoimille ylipäätään. -Les 29. toukokuuta 2007 kello 19.28 (UTC)

Kannatatko jonkinlaista Nubediaa eli asiantuntemusta? Onko tässä jotain huomautettavaa?

Tästä poistettu keskustelusivun luokitteleva malline--ML 12. kesäkuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

81.175.156.88 29. toukokuuta 2007 kello 21.51 (UTC)

Noin äkkiseltään ei juuri, tosin nimeäisin puna-armeijan punaiseksi armeijaksi ja Neuvostoarmeija kohtasi loppunsa valtion ohessa 1991 (Venäjän federaation asevoimat perustettiin kuitenkin aivan oikein 1992). Sisällissodan osapuolet voisi ehkä käsitellä jossakin toisessa yhteydessä. -Les 29. toukokuuta 2007 kello 22.22 (UTC)

Tynnyrinala

Nytkö sanamuoto on mielestäsi oikein? Voitko hieman perustella? --Elo 28. kesäkuuta 2007 kello 14.51 (UTC)

Voit sitä muokatakin jos keksit jotakin parempaa. Kuitenkin Ruotsi-Suomi on historiallisessa mielessä täysin epäpätevä termi, kyseessä kun ei ollut minkään laatuinen personaaliunioni, vaan Suomi oli melko yksiselitteisesti osa Ruotsin valtakuntaa. Sama kuin parinsadan vuoden kuluttua puhuisi Roavvenjárgalla itsenäisyyttä edeltäneestä Suoma-Sápmin dásseváldista. -Les 28. kesäkuuta 2007 kello 16.19 (UTC)

Ihanko totta! Kuten Ruotsi-Suomi-artikkelissa todetaan, termi kuvaa sitä "valtakuntaa, johon kuuluivat pääosa nykyisestä Ruotsista sekä ainakin pääosa nykyisestä Suomesta 1200-luvulta vuoteen 1808 saakka". Mielestäni aivan yhtä keinotekoinen ja omituinen on mielestäsi valitsemasi sanamuoto "Ruotsissa (ml. sen suomalaisläänit)" eteenkin, kun artikkelista ei ilmene tarkalleen minkä aikakauden Ruotsista on kyse. Kun Ruotsi-Suomi-artikkelissa kuitenkin todetaan faktat, niin mielestäni ko. termin käyttö on tässä tapauksessa selkeämpi... Mutta aivan miten haluat... --Elo 28. kesäkuuta 2007 kello 19.48 (UTC)

Niin varmasti kuvaa, mikä ei tee siitä historiallisessa mielessä yhtään sen pätevämpää. Ongelmahan ei ole se, etteikö termi olisi olemassa, vaan se, että se on kategorisesti epäpätevä. Eli ongelma on se, ettei mitään Ruotsi-Suomen personaaliunionia koskaan ollut olemassakaan. Toisaalta tämä ei myöskään ole suomalainen Wikipedia, joten asioita ei ole tarpeen käsitellä korostetusti suomalaisesta näkökannasta tosiasioiden kustannuksella. Mikäli tällaisen näkökannan omaava lukija ei tiedä Suomen kuuluneen Ruotsiin vuonna 1633 ja ajattelee esimerkiksi "no ei mua hurrit paljon kiinnosta", on se hänen oma henkilökohtainen häpeänsä. -Les 28. kesäkuuta 2007 kello 20.36 (UTC)

Lukija ei välttämättä ole paha, vaikka olisikin tietämätön. Esimerkiksi ala-asteen oppilas voi olla rehellisesti tietämätön Ruotsin vallan ajasta olematta mitenkään yksisilmäisen ääri-isänmaallinen. Kun puhutaan Ruotsista, johon Suomi kuului, olisi hyvä käyttää termiä, jossa asia tulee ilmi. Esimerkiksi Ruotsin valtakunta sisältää tämän merkityksen paremmin kuin pelkkä Ruotsi. Pitää muistaa, että pelkkä sana Ruotsi tarkoittaa valtion lisäksi myös maantieteellistä aluetta, johon kuuluu Sveanmaa ja Göötanmaa sekä (1600-luvulta alkaen) Skoone ja Norrlanti. Näin ollen on aivan asiallista todeta: "J. V. Snellman syntyi Ruotsissa", kun puhutaan Snellmanin syntymästä Tukholmassa v. 1807 ja halutaan korostaa Snellmanin syntyneen Suomen maantieteellisten rajojen ulkopuolella. (Tuohon aikaan Suomi käsitti maantieteellisenä käsitteenä Ruotsin valtakunnan Pohjanlahden länsipuoliset alueet.) --M. Porcius Cato 29. kesäkuuta 2007 kello 09.37 (UTC)

Ei tietenkään, "pahat" ovat toki vain vähemmistö tietämättömien riveissä. Henkilökohtaisesti lähinnä kuitenkin ajattelen historiallisesti virheellisten, hieman jopa jingoistisilta haiskahtavien termien kuten Ruotsi-Suomi ruokkivan sitä pahuutta. En kuitenkaan millään muotoa vastusta lähes minkä tahansa historiallisesti korrektin termin käyttöä. Jos sillä saavutetaan tietämättömien rivien harveneminen, aina vain parempi. Minulle riittää se arvoneutraali lähtökohta, että Suomi oli tuolloin kiinteä osa Ruotsia. Ruotsin valta- tai kuningaskunta kelpaa siis myös aivan hyvin, jos sillä uskotaan saavutettavan jotain etua oikean mielikuvan luomisessa. -Les 29. kesäkuuta 2007 kello 11.24 (UTC)

Uudet maailman seitsemän ihmettä

Uudet maailman seitsemän ihmettä oli poistettu uutisotsikoista perustelulla Puolikaupallinen tempaus, ei ylitä uutiskynnystä ? BBC [5], CNN[6], Helsingin Sanomat [7], YLE [8]. Uutista on luettu enemmän kuin Wimbledonia (kts. news.bbc.co.uk -> most read). Lukijoita hyödyttävät enemmän historian nähtävyydet kuin yksien tenniskisojen voittajien nimet. --Peltimikko 8. heinäkuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Wikipedian perusteet uutiskynnyksen ylittymiselle ovat eri, kuin uutispalveluilla. Yksityisten yritysten järjestämien laajojenkaan nettiäänestysten tulokset eivät ole tietosanakirjan kannalta merkittäviä. -Les 8. heinäkuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

Poistoäänestykset

Hei! Toisin kuin joidenkin muiden äänestysten, on päättyneiden poistoäänestysten sulkeminen jätetty ylläpitäjien vastuulle, kuten asialle omistetun sivun alussa todetaan. Tämä lienee tarpeellista, sillä vain he voivat poistoja suorittaa, ja muuten asia voisi jäädä huomaamatta. Toisaalta ennen äänestysajan loppumista voi poistoäänestyksen aloittaja halutessaan keskeyttää sen. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 09.35 (UTC)

Niin, siksi kajosinkin siihen vasta vuorokautta äänestyksen päättymisen jälkeen, asian jäätyä noin muuten huomiotta. Mikä oli kuitenkin osittain virhe, sillä luulin löytyvän mallineen poistoäänestyksessä poistettaville sivuille. -Les 16. heinäkuuta 2007 kello 09.54 (UTC)

Onhan se kieltämättä hieman ikävää, että äänestykset jäävät tuonne roikkumaan. –Ejs-80 16. heinäkuuta 2007 kello 09.59 (UTC)

Malline:F1-tallit 2007

Vaihdoit Albersin tilalle Winkelhockin. Kumosin muokkauksesi, sillä Spyker ei ole vielä vahvistanut kuljettajaansa Euroopan GP:ssä. Kuljettajan nimi vaihdetaan mallineeseen vasta, kun talli on sen vahvistanut. --George Esayas ^(k/m) 17. heinäkuuta 2007 kello 17.18 (UTC)

Katyn

Jos vielä kiinnostaa, niin kävin vastailemassa keskustelusivulle. -tKahkonen 3. elokuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

Jees, kiitos, paneutunen asiaan lähipäivinä riittävällä ajalla. -Les 3. elokuuta 2007 kello 20.43 (UTC)

Spengler cup

Olet joskus laittanut, että finaali pelattiin vuodesta -86, lähtien, mutta ainakin näiden tilastojen mukaan niitä oli turnauksen alkuvuosina. lähde ainakin vaikuttaa aika paikkansa pitävältä. [9]] Pyhajumbo 27. joulukuuta 2007 kello 20.44 (UTC)

Luettelo uudelleen nimetyistä kaupungeista

Peking vs Beijing mitä eroa siinä on en tiedä. Mutta Bombay on Mumbain vanha nimi joka vaihettiin vuonna 1995. Itse olen ollut Intiassa ja kyllä nuori väki puhuu Mumbaista. Mumbai on tienviitoissa lentokenttien ilmoitustaululla jne. Se on sama kuin Leningrad vs Pietari. Leningrad oli vuosina 1924-1991 mutta sanaa käytetään viellä mutta epävirallisesti ja vahingossa. Pietari on virallinen nimi. Mumbai on nykyinen nimi Bombay entinen nimi. Peking vs Beijing en tiedä. Tiedätkö sinä?--Theodor Herzl 17. elokuuta 2008 kello 22.36 (EEST)

seuloja-käyttäjäryhmä

Hei, lisäsin sinut merkittyihin versioihin liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Hyöty tuosta on, että seulojana muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi ja voit merkitä muiden käyttäjien muokkauksista vapaaksi sotkuista. Ryhmää hyödynnetään myös Wikipedian sisällön analysoinnissa. Merkityt versiot -lisäosa on työn alla, joten ilmoitteles jos jotain parannusehdotuksia tulee mieleen tai ongelmia ilmenee, niin tiedämme korjata. --Zache (keskustelu) 27. syyskuuta 2012 kello 05.05 (EEST)