Kansandemokratia tai kansantasavalta on marxilais-leniniläisten puolueiden hallitsemissa valtioissa käytetty hallintomuoto. Nimitys kansandemokratia sisältää ajatuksen, että järjestelmä eroaa porvarillisesta demokratiasta. Ideologian mukaan valta oli työväenluokan eli ns. proletariaatin. Tällöin valtio on ”koko kansan valtio”, koska porvaristo luokkana on hävinnyt. Tällöin ei enää ole tarvetta porvarilliselle demokratialle, jonka Vladimir Lenin näki kaikkein tehokkaimpana diktatuurin muotona, joka alistaa työväenluokkaa, puolustaa porvaristoa ja antaa etuoikeuksia porvaristolle riistäjäluokkana.[1]
Yhteistä kansandemokratioille on demokraattiseen sentralismiin perustuva yksipuoluejärjestelmä ja kommunistisen puolueen johtoasema. Kansandemokratioita nimitettiin kommunistisiksi tai sosialistisiksi valtioiksi. Vaaleissa ehdokkaat ovat kommunistisen puolueen jäseniä tai vähintäänkin sen hyväksymiä. Kommunistipuolueen ohella saattaa olla epäitsenäisiä apupuolueita, esimerkiksi talonpoikien puolue. Itäblokin kansandemokratioiden kommunistihallitukset kaatuivat vuonna 1989. Lopullisesti itäblokki hajosi Neuvostoliiton hajottua 26. joulukuuta 1991.[2]
Ensimmäiset kansandemokratiat muotoutuivat toisen maailmansodan jälkeen, kun Neuvostoliitto alkoi korostaa marxilais-leniniläisen järjestelmän ylivoimaisuutta kapitalismiin verrattuna. Tämä merkitsi, että eri maiden kommunistipuolueita rohkaistiin ottamaan valta itselleen. Sodan voittajavaltioihin kuuluneen Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill piti maaliskuussa 1946 puheen, jossa hän pahoitteli, että Itä-Eurooppa on jäämässä rautaesiripun taakse Neuvostoliiton määräysvaltaan.[3]
Neuvostoliitto toteutti kansandemokratioiden muodostamisen Josif Stalinin uskotun miehen Andrei Ždanovin johtamana vuodesta 1947 alkaen. Tätä varten perustettiin Kominform-järjestö. Monet itäeurooppalaiset tunsivat kiitollisuutta venäläisille natsimiehityksen lopettamisesta. Kommunistipuolueet saivat paljon kannatusta, ja Kominform ohjasi niitä hankkimaan vaikutusvaltaa myös poliisivoimissa ja armeijassa. Neuvostoliitto takasi niille, että jos he pääsevät valtaan, he myös pysyvät vallassa.[4] Esimerkiksi Tšekkoslovakiassa kommunistit saivat vallan itselleen lyhyen tapahtumasarjan tuloksena. Helmikuussa 1948 hallituspuolueet riitautuivat ja ei-kommunistit erosivat siitä. Kommunistit jäivät hallitukseen ja ottivat haltuunsa tärkeimmät virkapaikat. Presidentti Beneš pelkäsi maan joutuvan sisällissotaan ja nimitti täysin kommunistisen hallituksen 25. helmikuuta 1948. Tämän jälkeen kommunistit eivät enää antaneet valtaa muille puolueille.[5]
↑Dae-Kyu, Yoon: The Constitution of North Korea: Its Changes and Implications. Fordham International Law Journal, January 2003, 27. vsk, nro 4, s. 1289–1305. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17 February 2020.
Kiinan kansantasavalta
Laosin demokraattinen kansantasavalta
.svg){kind=small}
Albanian kansantasavalta 
Angolan kansantasavalta.svg){kind=small}
Beninin kansantasavalta
Buharan sosialistinen kansantasavalta
Bulgarian kansantasavalta.svg){kind=small}
Etiopian demokraattinen kansantasavalta
Horezmin sosialistinen kansantasavalta
Jemenin demokraattinen kansantasavalta.svg){kind=small}
Jugoslavian liittokansantasavalta
Kamputsean kansantasavalta
Kongon kansantasavalta
Korean demokraattinen kansantasavalta
Mongolian kansantasavalta
Mosambikin kansantasavalta
Puolan kansantasavalta.svg){kind=small}
Romanian kansantasavalta.svg){kind=small}
Tuvan kansantasavalta
Ukrainan kansantasavalta
Unkarin kansantasavalta
Algerian demokraattinen kansantasavalta
Bangladeshin kansantasavalta
Krimin kansantasavalta
Länsi-Ukrainan kansantasavalta.svg){kind=small}
Valko-Venäjän kansallinen tasavalta
Kubanin kansantasavalta.svg){kind=small}
Korean kansantasavalta
Sansibarin kansantasavalta
Libyan suuri sosialistinen arabikansantasavalta
Donetskin kansantasavalta
Luhanskin kansantasavalta
Etiopian demokraattinen liittotasavalta
Itä-Timorin demokraattinen tasavalta
Kongon demokraattinen tasavalta
Nepalin demokraattinen liittotasavalta
São Tomén ja Príncipen demokraattinen tasavalta
Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta
Vietnamin demokraattinen tasavalta
Sudanin demokraattinen tasavalta
Saksan demokraattinen tasavalta
Somalian demokraattinen tasavalta
Madagaskarin demokraattinen tasavalta
Afganistanin demokraattinen tasavalta