Heraion (Perachóra)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heraion
Ἡραίον
Perachóran Heraionin arkeologinen alue.
Perachóran Heraionin arkeologinen alue.
Sijainti

Heraion
Koordinaatit 38°1′41″N, 22°51′9″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Perachóra, Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroi, Korinthia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi pyhäkköalue ja asutus
Ajanjakso noin 820–146 eaa.
Kulttuuri antiikki
Aiheesta muualla

Heraion Commonsissa

Heraion (m.kreik. Ἡραίον) eli Peiraion (Πείραιον) tai Peraia (Περαία), nykyisin Perachóran Heraion (kreik. Ηραίον της Περαχώρας, Iraíon tis Perachóras), oli antiikin aikainen Heralle omistettu pyhäkkö ja sen yhteydessä ollut asutus Korintin kannaksella Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee Korintinlahden rannassa Loutráki-Perachóra-Ágioi Theódoroin kunnassa lähellä Límni Vouliagméniksen kylää, noin yhdeksän kilometriä länteen nykyisestä Perachóran kylästä.[1][2][3]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heran pyhäkkö perustettiin paikalle geometrisella kaudella noin 820 eaa. Sen perustivat todennäköisesti argoslaiset tai megaralaiset. Myöhemmin, noin vuonna 750–725 eaa. se tuli Korintin hallintaan. Aluksi paikalla oli apsiksen muotoinen temppeli, joka toimi ilmeisesti Hera Akraian pyhäkkönä. Myös paikan asutus on syntynyt viimeistään geometrisella kaudella. Geometrisen kauden lopulla noin 750 eaa. ensimmäisen temppelin itäpuolelle rakennettiin kokonaisuus, joka on yleensä tulkittu erilliseksi Hera Limenian pyhäköksi. Noin 550 eaa. geometrisen kauden temppeli korvattiin uudella Hera Akraian temppelillä. Heraionia laajennettiin edelleen klassisella kaudella 400-luvulla eaa., kun alueelle rakennettiin muun muassa L-kirjaimen muotoinen stoa sekä pieni agora. 300-luvulla eaa. pyhäkköalueelle rakennettiin suuri katettu vesisäiliö.[1][2][4]

Heraionin raunioita.

Pyhäkköalue oli omistettu Heralle kahdessa ominaisuudessa, jotka kummatkin liittyivät tämän merelliseen puoleen enemmän kuin rooliin äitinä. Hera Akraiana jumalatar oli yhdistynyt najadinymfi Akraiaan. Toisaalta kyseessä voisi olla myös ”Korkeuksien” Hera, mikä voisi myös viitata pyhäkön sijaintiin. Hera Limenia oli puolestaan ”Sataman” Hera, mikä saattoi olla Hera Akraian toissijainen epiteetti. Epiteetti esiintyy paikalta löydetyssä piirtokirjoituksessa. Toisaalta paikan piirtokirjoituksissa esiintyy myös homeerinen epiteetti Leukolenos.[3] Kreikkalaisessa mytologiassa Korintista paennut Medeia surmasi kaksi lastaan Heraionilla ja hautasi nämä paikalle.[5]

Perachóran alue oli Korintille henkisesti tärkeä, kun kaupunki alkoi 700-luvulla eaa. perustaa siirtokuntia länteen. Tuolloin niemi oli merelle matkanneille viimeinen Korintin alue, jonka he näkivät lähtiessään, ja ensimmäinen heidän palatessaan. Näin se merkitsi korinttilaisille jotakuinkin samaa kuin Sunionin niemi ateenalaisille. Tämän vuoksi pyhäkkö sai paljon votiivilahjoja rukoukseksi tai kiitokseksi turvallisesta matkasta. Paikka on ollut Korintille myös strategisesti merkittävä, koska siitä on ollut helppo seurata laivaliikennettä Korintinlahdella. Pyhäkköalueella on mahdollisesti toiminut oraakkeli.[1]

Korintin sodassa 391–390 eaa. Agesilaoksen johtamat spartalaiset hyökkäsivät Heraioniin, koska se toimi tärkeänä korinttilaisten huollon keskuksena.[2] Heraion säilyi käytössä hellenistiselle kaudelle saakka. Roomalaiset tuhosivat pyhäkköalueen muun Korintin ohella vuonna 146 eaa. Lucius Mummiuksen johdolla. Tämän jälkeen pyhäkkö hylättiin. Paikka säilyi kuitenkin edelleen asuttuna, ja roomalaisella kaudella myös pyhäkön raunioiden päälle rakennettiin asuinrakennuksia.[1][4] 400-luvulla jaa. rakennusten kiviä käytettiin Korintin kannaksen poikki kulkeneen Heksamilion-muurin rakentamiseen.[5]

Alueen arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1930–1933. Kaivaukset on tehnyt British School at Athens eli brittiläinen arkeologinen koulu Ateenassa alun perin Humfry G. Paynen johdolla.[3][4] Kaivaukset alueella jatkuvat edelleen.[5]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heraion sijaitsee laajalla niemellä Korintin kannaksen länsiosassa Korintinlahden itärannikolla.[1] Niemi tunnetaan nykyisin Melagkávin niemenä. Perachóra on saanut nimensä, alun perin Peraia Khōra (Περαία Xώρα), ”Toisella puolella oleva maa” siitä, että se sijaitsee lahden toisella puolella Korintista katsottuna.

Perachóran seudulla on lukuisia arkeologisia kohteita, kuten erilaisten temppeleiden, linnoitteiden ja asutusten raunioita sekä hautausmaita. Merkittävin alueen kohteista on Heraion eli Heran pyhäkköalue.[2] Se on koostunut rannalla satamassa olleesta pyhäkköalueesta sekä ylempänä olleesta asutuksesta. Näistä on toistaiseksi kaivettu esiin lähinnä pyhäkköaluetta. Pyhäkköalue jakaantuu kahteen pääosaan, joista toinen on satamassa sijaitseva Hera Akraian temppelin alue ja toinen hieman ylempänä sijaitseva Hera Limenian pyhäkköalue.[1][3]

Kaavakuva Heraionin alueesta.

Heraionin merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat ovat (numerot viittaavat kaavakuvaan):

  1. Länsipiha
  2. Roomalainen talo
  3. Apsiksen muotoinen rakennelma
  4. Hera Akraian temppeli
  5. Alttari
  6. L-kirjaimen muotoinen stoa
  7. Ovaalin muotoinen vesisäiliö
  8. Hestiatorion
  1. Vesikanavat
  2. Pyhä allas
  3. Hera Limenian pyhäkkö
  4. Muurit
  5. Nykyinen laituri
  6. Nykyinen Pyhän Johanneksen kappeli
  7. Nykyinen polku

Geometrisen kauden temppeli

Paikan ensimmäinen oletettavasti Hera Akraialle omistettu pyhäkkörakennus rakennettiin noin 820 eaa. Se oli noin kahdeksan metriä pitkä hevosenkengänmuotoinen temppeli, jonka sisäänkäynti oli itäpäässä. Hera Akraian arkaaisen kauden temppeli rakennettiin lännemmäksi mutta samansuuntaisesti. Temppeli säilyi käytössä noin vuoteen 725 eaa. saakka.[6]

Hera Akraian temppeli ja triglyfialttari

Hera Akraian temppelin raunioita.

Myöhempi Hera Akraialle omistettu temppeli sijaitsi lähellä paikan satamaa länteen geometrisen kauden temppelin paikasta. Se oli rakennettu arkaaisella kaudella noin vuonna 550 eaa. Temppelissä oli pitkä ja kapea naos eli cella. Se oli jaettu kolmeen laivaan kahdella matalalla seinämällä, joiden päällä oli doorilaiset pylväät. Lisäksi siinä on saattanut olla myös pronaos, jossa olisi erään tulkinnan mukaan ollut edessä kaksi doorilaista pylvästä. Katto oli marmorinen ja koristeltu lentävää Nikeä esittävillä akroterion-koristeilla.[2][7]

Temppelin alttari, joka tunnetaan triglyfialttarina, sijaitsi temppelin itäpuolella. Myös se oli rakennettu noin 550 eaa. Alttari oli suorakulmio, jota ympäröi kahdeksan joonialaista pylvästä. Pylväiden korkeus oli noin kolme metriä ja ne tukivat todennäköisesti jonkinlaista katosta. Pylväikkökatos oli lisätty alttariin noin vuonna 400 eaa. Pylväät mukaan lukien kokonaisuuden koko oli noin 10 x 8 metriä. Alttari oli koristeltu triglyfeillä ja metoopeilla.[2][8]

Hera Limenian pyhäkkö

Hera Limenian pyhäkkö koostui joukosta rakennuksia, joita ympäröi peribolos-muuri. Se oli rakennettu alun perin geometrisella kaudella noin vuonna 750 eaa. Pyhäkkö sijaitsi noin 200 metriä itään Hera Akraian temppeliltä. Pyhäkön kaakkoiskulmassa oli Hera Limenian temppeli, jonka koko oli noin 9,5 x 5,6 metriä. Pyhäkössä oli myös alttari, jonka kivistä osa oli uudelleenkäytettyjä stelejä, joissa oli arkaaisella korinttilaisella aakkostolla tehdyt omistuskirjoitukset Heralle. Muurin ulkopuolella oli pyhä vesiallas. Pyhäkön temenos-alue uusittiin klassisella kaudella. Hera Limenian pyhäköksi kutsuttu rakennuskokonaisuus on tunnistettu piirtokirjoitusten perusteella, mutta jotkut tutkijat ovat erimielisiä siitä, oliko kyseessä todella erillinen pyhäkkö. Sitä on ehdotettu myös geometrisen kauden Hera Akraian temppelin jonkinlaiseksi korvaajaksi tai laajennokseksi, kuten votiivilahjojen säilytyspaikaksi, tai esimerkiksi ruokailutilaksi.[1][2][9]

Hestiatorion

Hestiatorionin ja sen ovaalinmuotoisen vesisäiliön rauniot.
Vesisäiliön rauniot.

Hestiatorion oli kolmihuoneinen, pohjakaavaltaan lähes neliönmuotoinen rakennus, joka sijaitsi Hera Limenian pyhäkön länsipuolella. Se oli rakennettu hellenistisellä kaudella noin 300 eaa., mutta sen paikalla on ollut varhaisempi ehkä noin 420 eaa. tehty rakennus. Rakennuksessa oli pohjoisosassa sisäänkäynti ja vestibyyli, josta oli pääsy kahteen eteläosassa olleeseen vierekkäiseen ruokasaliin. Kummankin ruokasalin koko oli noin 6,3 x 6,3 metriä, ja kummassakin on ollut tilaa 11 ruokailusohvalle, joiden koko on ollut noin 1,8 x 0,9 metriä, sekä seitsemälle pöydälle.[10]

Hestiatorioniin liittyi noin 420 eaa. rakennettu ovaalinmuotoinen vesisäiliö, jonka pituus oli noin 21,4 metriä ja tilavuus noin 300 kuutiometriä. Vesisäiliön itäpäässä oli erillinen veden selkeytysallas, johon johti suuri vesijohto Hera Limenian pyhäköltä sadevettä keränneeltä altaalta.[10][11]

L-kirjaimen muotoinen stoa

Stoa eli pylväshalli rakennettiin pyhäkköalueelle hellenistisellä kaudella noin vuonna 325–300 eaa. Se sijaitsi sataman koillispuolella ja Hera Akaraian temppelin itäpuolella. Stoassa oli kaksi kaksikerroksista ja yksilaivaista siipeä, joista pohjoissiipi avautui etelään ja länsisiipi itään. Pohjoissiiven koko oli noin 16,6 x 4,6 metriä ja itäsiiven koko noin 16,7 x 4,9 metriä. Alakerroksessa oli doorilaiset pylväät ja yläkerroksessa rivi joonialaisia puolipylväitä. Rakennus on varhaisin tunnettu stoa, jossa joonialaisia pylväitä käytettiin kyseisellä tavalla doorilaisten päällä.[12]

Länsipiha

Länsipiha rakennettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 540 eaa. Se oli sataman länsipuolella sijainnut avoin alue, jota ympäröi noin 3,5 metriä syvä pylväikkö. Rakennelmaa laajennettiin noin vuonna 450 eaa. Se tuhoutui roomalaisten hyökkäyksessä vuonna 146 eaa. 100-luvulla jaa. paikalle rakennettiin niin kutsuttu roomalainen talo.[13]

Muut rakennukset

Pyhäkköalueen itäpuolella lähellä Vouliagméni-järveä on akropoliin eli linnavuoren paikka, arkaaisen ja klassisen kauden talojen raunioita, noin 325 eaa. rakennetun lähdekaivorakennuksen rauniot sekä jäänteitä antiikin aikaisesta alueelle johtaneesta tiestä.[2] Lähdekaivorakennus oli varustettu kuudella joonialaisella pylväällä ja sen vesisäiliöön mahtui noin 310 kuutiometriä vettä.[14]

Niemen kärjessä nykyisin olevan Melagkávin majakan pohjoispuolella on klassisen kauden linnoitusmuurin jäänteitä. Lisäksi majakan lähellä on muun muassa klassisen kauden talon sekä vesisäiliön raunioita.[2]

Esinelöydöt

Pyhäkköalueelta tehdyt esinelöydöt ovat Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa sekä Antiikin Korintin arkeologisessa museossa Archaía Kórinthoksessa.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Perachora Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  2. ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Perachora (Peiraeum or Peraea), Corinthia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Sanctuary of Hera at Perachora Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 29.11.2016.
  4. ↑ a b c d Archaeological Site of Perachora Greek Travel Pages. Viitattu 29.11.2016.
  5. ↑ a b c Perachora Heraion Ermioni.info. Viitattu 29.11.2016.
  6. ↑ Perachora, Geometric Temple of Hera Akraia Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  7. ↑ Perachora, Temple of Hera Akraia Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  8. ↑ Perachora, Triglyph Altar of Hera Akraia Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  9. ↑ Perachora, Sanctuary of Hera Limenia Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  10. ↑ a b Perachora, Hestiatorion Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  11. ↑ Perachora, Double-apsidal Cistern Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  12. ↑ Perachora, Stoa near the Harbor Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  13. ↑ Perachora, West Court Perseus. Viitattu 28.11.2016.
  14. ↑ Perachora, Fountainhouse Perseus. Viitattu 28.11.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heraion_(Perachóra)&oldid=20201991”