Taidehalli (Helsinki)
Helsingin Taidehalli (ruots. Helsingfors Konsthall, engl. Kunsthalle Helsinki) on Helsingin Töölössä Nervanderinkadulla Eduskuntatalon takana sijaitseva vuonna 1928 valmistunut näyttelyrakennus. Helsingin Taidehallissa järjestetään vuosittain 5–7 näyttelyä; ohjelmiston pääpaino on nykytaiteessa, mutta näyttelyohjelmistossa ovat myös muotoilu ja arkkitehtuuri. Taidehalli ei kerää omaa kokoelmaa.[1] Taidehallissa järjestetään myös tapahtumia ja monitaiteellista ohjelmaa.
Historia ja rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Taidehalli syntyi tarpeesta saada uusi tila vaihtuville näyttelyille. Rakennuksen suunnittelivat vuoden 1927 kutsukilpailun pohjalta arkkitehdit Jarl Eklund ja Hilding Ekelund, ja se vihittiin käyttöön 3. maaliskuuta 1928. Rakennusta tukivat ajan yritysmaailma ja mesenaatit, kuten Gösta Serlachius, Amos Anderson ja Salomo Wuorio. Taidehallissa on sen historian aikana pidetty merkittävien suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijoiden näyttelyitä.[2]
Taidehalli on yksi keskeisistä 1920-luvun klassisismin ajan rakennuksista Suomessa. Rakennus on ajalle tyypillisesti epäsymmetrinen, ja siitä voidaan erottaa kaksi suorakulmion muotoista osaa. Niistä korkeammassa, Aurorankadun puoleisessa osassa sijaitsee kuvanveistosali, Nervanderinkadun puoleisessa matalammassa osassa vuorostaan ovat maalaussalit. Niiden välissä on pääportaikko, jonka katto on koristeltu sinisin kasettikomeroin kullanvärisine tähtikuvioineen. Rakennuksen koristelu on pelkistettyä, ja sen julkisivu on rapattu vaaleanpunaiseksi. Sisätilat olivat alun perin väritykseltään tummemmat, mutta niitä on sittemmin vaalennettu ihanteiden muuttuessa. Taidehalli peruskorjattiin vuosina 2008–2009. Korjauksessa rakennuksen alle lisättiin kaksi maanalaista kerrosta.[3]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taidehallia ylläpitää Helsingin Taidehallin säätiö, jonka hallituksessa ovat edustettuina taiteilijajärjestöt, muun muassa arkkitehtiliitto Safa, teollisuustaiteen liitto Ornamo sekä Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunki ja opetusministeriö tukevat Taidehallin toimintaa. Vuosittaisesta budjetista noin 25 prosenttia katetaan julkisilla avustuksilla, ja loput tulevat Taidehallin omasta tulonhankinnasta.[1]
Taidehallin ensimmäisenä johtajana toimi Bertel Hintze aina vuoteen 1968 saakka. Häntä seurasivat Seppo Niinivaara (1968–1994), Timo Valjakka (1994–2001), Maija Tanninen-Mattila (2001–2006), Maija Koskinen (2006–2013), Jan Förster (2013–2021) sekä Nina Toppila (2022–).
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Portaat
-
Nervanderinkadun suuntainen näyttelysali vuonna 2018.
-
Iso Aurorankadun suuntainen näyttelysali.
-
Taimmainen näyttelysali.
-
Bertel Hintze Taidehallin avajaisnäyttelyssä 3.3.1928. Kuva Wolfgang Heine.
-
Suomen Taideyhdistyksen satavuotisnäyttely vuonna 1946.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tietoa Taidehallista taidehallin verkkosivu. 2012. Taidehalli. Arkistoitu 11.11.2012. Viitattu 8.11.2012.
- ↑ Historia kuvina Helsingin taidehalli. Arkistoitu 18.4.2015. Viitattu 19.10.2011.
- ↑ Arkkitehtuuri kuvina Helsingin taidehalli. Arkistoitu 28.10.2011. Viitattu 19.10.2011.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskinen, Maija: Taiteellisesti elvyttävää ja poliittisesti ajankohtaista: Helsingin Taidehallin näyttelyt 1928–1968. (Diss) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. ISBN 978-951-51-4773-8 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin Taidehalli (suomeksi) (ruotsiksi) (englanniksi)
- Helsingfors Konsthall hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Taidehallin juhlalliset avajaiset tapahtuivat täällä eilen, Helsingin Sanomat, 04.03.1928, nro 63, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
|
|