Haag

Haag Den Haag ’s-Gravenhage
lippu	vaakuna
Haag
Koordinaatit: 52°05′03″N, 04°19′03″E
Valtio	Alankomaat
Provinssi	Etelä-Hollanti
Kaupunkioikeudet	1248
Hallinto
– Pormestari	Jan van Zanen
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	98,22 km²
Väkiluku (2016)	519 988
– Väestötiheys	5 794 as./km²
www.denhaag.nl
Infobox OKNimi-testi OK

Haagin keskustaa

Haag (holl. Den Haag  [dɛn ˈɦaːx] ^(ohje), virallisesti ’s-Gravenhage  [ˌsxraːvə(n)ˈɦaːɣə] ^(ohje)) on Alankomaiden hallintokaupunki maan länsiosassa Pohjanmeren rannalla. Maan virallinen pääkaupunki on Amsterdam. Haagissa asuu 519 988 ihmistä (1.1.2016), koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on sata neliökilometriä.

Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer eli ensimmäinen ja toinen kamari. Myös kuningas Willem-Alexander asuu ja työskentelee Haagissa. Kaupungissa sijaitsevat myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt, kuten myös korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on kattohaikara.

Nimi

Kaupungin virallinen nimi on ’s-Gravenhage, mutta yleisesti käytetään lyhennettyä muotoa (Den) Haag.

Historia

Ridderzaal (2003)

Haagin perusti vuonna 1248 Vilhelm II, Hollannin kreivi ja Saksan kuningas. Hän aloitti linnan rakennustyöt metsässä lähellä merta, missä hän aikoi asua tultuaan kruunatuksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi. Hän kuitenkin kuoli taistelussa ennen kuin hänet ehdittiin kruunata. Hänen linnansa ei koskaan valmistunut, mutta osia rakennuksesta on yhä olemassa. Näitä osia kutsutaan nykyään nimellä Ridderzaal (Ritarien sali). Ridderzaalia käytetään yhä poliittisissa tapahtumissa.

Vilhelm II:n jälkeen Hollannin kreivit käyttivät Haagia hallintokeskuksenaan. Hollannin voimakkaammat kaupungit, kuten Leiden, Delft ja Dordrecht joutuivat hyväksymään tuolloin pienen ja merkityksettömän Haagin hallintokeskuksekseen. Tämä käytäntö jäi voimaan, ja vielä nykyäänkin Haag on Alankomaiden hallinnollinen keskus, mutta ei virallinen pääkaupunki.

 Kartta Haagin kunnasta. Rajat esittävät osoitteiden ja rakennusten perusrekisterin mukaisia asuinpaikkoja (Basisregistratie Adressen en Gebouwen (BAG) woonplatsen).

Jotta Haag pysyisi pienenä, sille ei sallittu kaupunginmuurien rakentamista. Tämän takia kaupungista puuttuu muille Hollannin kaupungeille tyypillinen vanhakaupunki. Kun muurien rakentaminen olisi lopulta sallittu 1500-luvulla, asukkaat päättivät käyttää rahat muurien sijaan kaupungintaloon. Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana muurien puuttuminen kuitenkin salli espanjalaisten joukkojen miehittää Haagin helposti.^lähde?

Mauritshuis (2003)

Kaupunkioikeudet Haag sai vasta ranskalaisen miehityksen aikana vuonna 1806. Vuoden 1850 jälkeen hallitus alkoi näytellä merkittävämpää osaa hollantilaisessa yhteiskunnassa, ja Haag alkoi kasvaa voimakkaasti. Kaupungin vanhat osat ovatkin enimmäkseen 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Uusi kaupungintalo (2004)

Kaupunki kärsi paljon vahinkoa toisessa maailmansodassa. Sodan jälkeen kaupungista tuli valtava rakennustyömaa. Kaupunki laajentui voimakkaasti lounaaseen. Sodassa tuhoutuneet alueet rakennettiin nopeasti uudelleen. Vuonna 1970 asukasluku oli huipussaan 550 000 henkilössä. 1970- ja 1980-luvuilla paljon valkoista keskiluokkaa muutti ympäröiviin kaupunkeihin, muiden muassa Voorburgiin, Leidschendamiin, Rijswijkiin ja varsinkin Zoetermeeriin. Tämän seurauksena keskikaupunki kurjistui ja esikaupungit kukoistivat. 1990-luvulla Haag onnistui parlamentin tuella liittämään itseensä laajoja alueita naapurikaupungeista. Näille alueille rakennettiin ja yhä^milloin? rakennetaan uusia asuinalueita.

Vuonna 2006 kaupungin asukkaista kolmasosalla sukujuuret olivat muualla kuin Euroopassa. Lisäksi puolella nuorista asukkaista on tausta muualla kuin Euroopassa.

Haagin asukasmäärän kehitys 1796: 41 300 1830: 56 100 1849: 63 600 1879: 113 500 1899: 206 000 1925: 394 500 1970: 550 000 1990: 441 327 2000: 441 097 2004: 469 568 2016: 519 988

Maantiede ja ilmasto

Haag sijaitsee Pohjanmeren rannalla. Scheveningenin kaupunginosa keskustan luoteispuolella ja Kijkduin lounaassa ovat alueen rantaelämän keskuksia.

Haagissa vallitsee merellinen ilmasto, ja sää on usein harmaa ja tihkusateinen; varsinkin keväisin ja syksyisin. Lämpimin kuukausi on elokuu, mutta silloinkin keskimääräinen ylin lämpötila on vain hiukan yli 20 astetta. Kylmintä on helmikuussa.

Talous

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä sijaitsevat muun muassa KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääkonttorit.

Yhdistyneet kansakunnat

Haagissa on monen YK:n alaisen organisaation päätoimipaikka:

• Kansainvälinen tuomioistuin
• Kansainvälinen rikostuomioistuin
• Entistä Jugoslaviaa varten perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (International Criminal Tribunal for the former Yugoslavia tai Tribunal pénal international pour l’ex-Yougoslavie)
• Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW)

Yhdysvallat sääti vuonna 2002 American Service-Members’ Protection Act -lain, jota kutsutaan myös Haagin valloituslaiksi. Yhdysvallat voi lain perusteella toimia mitä tahansa tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia keinoja käyttäen vapauttaakseen Kansainvälisen rikostuomioistuimen vangitseman tai sen pyynnöstä vangitun tai pidätetyn Yhdysvaltojen tai sen liittolaisen henkilöstöön kuuluvan.

Urheilu

Kaupungin jalkapalloseura on ADO Den Haag. Haagilla on seura myös amerikkalaisessa jalkapallossa, Den Hague Raiders 99.^lähde?

Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat muun muassa Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).^lähde?

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haag Wikimedia Commonsissa

• Haagin kotisivut (hollanniksi)