Ágios Nikólaos

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Agios Nikolaos)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Kreetalla. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Ágios Nikólaos
Ágios Nikólaoksen kunta

Άγιος Νικόλαος
Δήμος Αγίου Νικολάου
Ágios Nikólaoksen keskustaa ja Voulisméni-järvi.
Ágios Nikólaoksen keskustaa ja Voulisméni-järvi.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Ágios Nikólaos

Koordinaatit: 35°11′25″N, 25°43′00″E

Valtio Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Kreeta
Alue Kreeta
Alueyksikkö Lasíthi
Hallinto
 – Asutustyyppi kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 7201
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 512,0 km²
Väkiluku (2011) 27 074[1]
 – Kunnallis­yksikkö 20 679
 – Kaupunki­yhdys­kunta 12 638
 – Kaupunki 11 421
 – Väestötiheys 52,88 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 721 00
Suuntanumero(t) 28410
Rekisterikilpi ΑΝ











Ágios Nikólaos (kreik. Άγιος Νικόλαος) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Αγίου Νικολάου, Dímos Agíou Nikoláou), joka sijaitsee Lasíthin alueyksikössä Kreetan alueella. Kaupunki on Lasíthin hallinnollinen keskus. Koko kunnan pinta-ala on 512,0 neliökilometriä ja väkiluku 27 074. Varsinaisen Ágios Nikólaoksen kaupungin väkiluku on 11 421 (vuonna 2011).[1][2]

Ágios Nikólaos sijaitsee Kreetan saaren pohjoisrannikolla sijaitsevan Mirampéllonlahden länsirannalla. Kaupunki sijaitsee Iraklionista itään, Ierápetrasta pohjoiseen ja Siteíasta länteen. Etäisyys Iraklioniin on 64 kilometriä ja Siteíaan 67 kilometriä. Ágios Nikólaoksen vanhakaupunki ja keskusta on rakennettu Voulisméni-järven ympärille. Sitä kutsutaan usein ”Pohjattomaksi järveksi”. Se on nykyisin oikeammin kanavalla Mirampéllonlahteen yhdistetty merenlahti, ja toimii kaupungin venesatamana. Järven läheisyydessä sijaitsee myös kaupungin laivasatama.

Ágios Nikólaoksen edustalla sijaitsee Ágioi Pántesin saari. Ágios Nikólaoksen kuntaan kuuluvat myös saaret Avgó, Mikronísi ja Vryonísi, sekä Kalydónin niemi- ja saarialue, mukaan lukien Spinalóngan ja Kolokythián saaret. Kaupungin kautta kulkee saaren päätie eli EO90-kansallistie, joka on osa Eurooppatietä 75.

Pääartikkeli: Lato pros Kamara

Ágios Nikólaoksen seutu on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla. Se ei ollut kuitenkaan erityinen keskus vielä minolaisella kaudella eli Kreetan pronssikaudella, jolloin lähiympäristöä hallittiin Málian ja Gournián palatsikeskuksista.

Voulisméni-järveä ja venesatamaa.
Ágios Nikólaoksen kaupunkia.

Antiikin aikana nykyisen Ágios Nikólaoksen paikalla sijaitsi kaupunki nimeltä Lato pros Kamara eli Kamara. Se oli ylempänä vuoristossa noin 10 kilometrin päässä sijainneen Laton poliksen eli kaupunkivaltion satama. Laton kaupunkikeskus siirtyi rannikolle Kamaraan hellenistisellä kaudella 100-luvulla eaa., jonka jälkeen Kamara ohitti vanhan kaupunkikeskuksen merkittävyydessä. Antiikin aikaisesta kaupungista on kaivettu esiin vain vähän, sillä nykyinen kaupunki sijaitsee sen raunioiden päällä. Löydökset ovat pääosin peräisin roomalaiselta kaudelta.[3][4]

Nykyinen kaupunki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikasta ei ole juurikaan mainintoja ennen vuotta 1206, jolloin genovalainen Enrico Pescatore rakennutti Mirampéllon (Mirabellon) linnan Kefálin kukkulalle, jossa nykyisin sijaitsee Lasíthin alueyksikön hallintorakennus. Linna sai nimensä hyvästä näkymästä lahdelle.[4]

Pian tämän jälkeen tuolloinen kylä päätyi venetsialaisille. Venetsialaiskaudella se oli tärkeä suolakaupan keskus. Suola saatiin altaista nykyisen Eloúntan alueelta. Mirampéllon linna kärsi vaurioita maanjäristyksessä vuonna 1303 ja merirosvojen hyökkäyksessä vuonna 1537, mutta kunnostettiin. Linna tuhoutui 1600-luvulla, kun osmaniturkkilaiset valtasivat kaupungin.[4]

Osmanivallan aikana koko kylä autioitui, mutta sen satama säilyi käytössä. Ihmiset alkoivat palata paikalle vuoden 1866 jälkeen, ja sinne muutti väkeä muun muassa Kritsásta. Alun perin paikalle syntynyt kylä tunnettiin nimellä Mandráki (Μανδράκι).[4] Nykyisin Ágios Nikólaos, ”Pyhä Nikolaos”, on nimetty Nikolaos Ihmeidentekijän tai oikeammin kaupungissa sijaitsevan bysanttilaisaikaisen Pyhän Nikolaoksen kirkon mukaan.[5] Kaupungin turismi alkoi kehittyä 1960-luvulla. Nykyisin turismi on kaupungin tärkein elinkeino.[4]

Nykyinen Ágios Nikólaoksen kunta muodostui, kun Ágios Nikólaos, Neápoli ja Vrachási yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[6]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ágios Nikólaoksen nähtävyyksiin kuuluvat Voulisméni-järvi, jonka ympärillä sijaitsee useita ravintoloita, sekä muun muassa Ágios Nikólaoksen arkeologinen museo sekä pieni antiikin Lato pros Kamaran arkeologinen alue 25is Martíou -kadun ja Konstantínou Sfakianáki -kadun risteyksessä. Kaupungin lähellä sijaitsevat muun muassa perinteinen Kritsán kylä sekä antiikin Laton kaupungin rauniot. Läheinen Spinalóngan saari on lähiseudulla suosittu retkikohde, ja sinne tehdään risteilyjä myös Ágios Nikólaoksen satamasta.

Ágios Nikólaoksessa toimii osa Kreikan Välimeren yliopistosta.[7]

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Ágios Nikólaoksen kunta muodostuu kolmesta kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][6]

Ágios Nikólaos pohjoisesta nähtynä.
Ágios Nikólaoksen rantaa.
Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Ágios Nikólaos Ágios Nikólaos Ágioi Pántes (saari) 0
Ágios Nikólaos 11 421
Atzimprága 52
Elliniká 114
Katsíkia 297
Keratídia 28
Mikronísi (saari) 0
Píssidos 221
Xirókampos 505
Eloúnta Agía Paraskeví 23
Epáno Eloúnta 115
Epáno Pinés 35
Spinalónga (Kalydón) (saari) 0
Káto Eloúnta 86
Káto Pinés 62
Mavrikianó 142
Schísma 1 730
Éxo Lakkónia Éxo Lakkónia 144
Fiorétzides 31
Kartérides 29
Marnéllides 78
Pepónides 7
Vláchides 23
Éxo Potámoi Argyró Neró 0
Éxo Potámoi 15
Mésa Potámoi 24
Roussakianá 4
Kaló Chorió Fortí 93
Ístro 665
Kaló Chorió 353
Pýrgos 87
Vryonísi (saari) 0
Kritsá Ammoudára 493
Kályvos 66
Katharó 18
Kritsá 1 296
Mardáti 191
Roúsa Límni 279
Tápes 81
Theológos 2
Vathý 211
Kroústas Kroústas 476
Límnes Agía Pelagía 9
Ágios Ioánnis 4
Drákos 11
Dýo Prínoi 1
Kalós Lákkos 2
Límnes 324
Loúmas Epáno Loúmas 16
Káto Loúmas 10
Káto Sélles 1
Sélles 25
Mésa Lakkónia Chamiló 60
Flamourianá 100
Kakokámotes 53
Margiéli 18
Schísma 76
Prína Prína 90
Skiniás Ágios Geórgios 12
Chondrovolákoi 0
Skiniás 48
Váltos 19
Vlichádia 7
Vrouchás Myronikítas 0
Pláka 94
Vrouchás 135
Zénia Adrianós 6
Amygdáloi 9
Áno Amygdáloi 25
Roussapidiá 0
Zénia 27
Yhteensä: 20 679
Neápoli Ágios Antónios Ágios Antónios 8
Amygdalólakkos 1
Anógeia 4
Frathiás 0
Kounáli 21
Tsampí 11
Choumeriákos Ágios Konstantínos 3
Choumeriákos 174
Fourní Chavgás 5
Doriés 36
Fourní 221
Sýrmeso 3
Karýdi Mirampéllou Karýdi 83
Aretín luostari (Moní Aretíou) 2
Kastélli Kastélli 95
Latsída Agóroi 2
Latsída 247
Zoúrva 0
Neápoli Adravástos 0
Ágios Nikólaos 0
Amygdaléa 0
Dílakkos 7
Finokaliá 7
Koudoúmalos 4
Kouroúnes 45
Makrygénnisa 2
Neápoli 2 683
Nispítas 25
Nofaliás 28
Patsópoulos 15
Perámpela 5
Peronídes 5
Pétros 0
Romanós 2
Soúvlos 10
Xerá Xýla 0
Nikithianós Nikithianós 63
Platypódi 5
Vrýses Drási 0
Giofýri 0
Vrýses 293
Voulisméni Voulisméni 337
Xirolímni 11
Yhteensä: 4 463
Vrachási Vrachási Agía Varvára 102
Avgó (saari) 0
Epáno Sísi 115
Kartsinianós 13
Mílatos 178
Paralía Milátou 157
Pýrgos 48
Selinárin Pyhän Georgioksen luostari (Moní Agíou Georgíou Selinári) 5
Sísi 1 003
Vrachási 311
Yhteensä: 1 932
Yhteensä: 27 074
  1. a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LATO Crete, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d e Agios Nikolaos and its history Explore Crete. Viitattu 20.5.2019.
  5. Ιερός Ναός Αγίου Νικολάου στον Όρμο Ορθόδοξη Κρήτη. Viitattu 27.5.2021.
  6. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi)
  7. Ελληνικό Μεσογειακό Πανεπιστήμιο (ΕΛΜΕΠΑ) Οικονομολόγος. Viitattu 17.11.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]