Aatehistoria
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esimerkiksi historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa.
Aatehistoria eroaa filosofian historiasta, vaikka nämä osa-alueet ovat läheisesti yhteyksissä toisiinsa ja usein päällekkäisiä. Aatehistorian keskeisiä ajatuksia ovat, että aatevirtaukset eivät synny ja kehity eristyksissä niitä luovista ja hyödyntävistä ihmisistä, ja että on tutkittava ihmisten kulttuuria, elämää ja ympäristöä jotta voitaisiin ymmärtää heidän ajatteluaan.
Länsimaiden aatehistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt:
- Valistusaika – ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, demokratia
- Royal Society – tiedon vaihto oppineiden kesken
- Ensyklopedistit – tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille
- Romantiikka – yksilön ja henkilökohtaisen kokemuksen korostaminen
- Jälkiromantiikka – reaktiona naturalismiin, täydennetään ulkopuolelta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla
- Modernismi – hylkäsi kristillisen akateemisen perinteen (Sigmund Freud, Carl Jung)
- Eksistentialismi – länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin (Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Albert Camus)
- Postmodernismi – metakerronta, modernismin hylkäys
- Strukturalismi – Claude Lévi-Strauss
- Poststrukturalismi – Michel Foucault
Aatehistoria oppiaineena
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen yliopistoissa yhdistetään yleensä aate- ja oppihistoria. Pääaineena sitä on mahdollista opiskella Oulun yliopistossa ja sivuaineena ainakin Tampereen yliopistossa.[1]
Tunnettuja aatehistorioitsijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isaiah Berlin
- Otto Maria Carpeaux
- Ernst Cassirer
- Michel Foucault
- Gertrude Himmelfarb
- Arthur Lovejoy
- Karl Marx
- John Pocock
- Quentin Skinner
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.uta.fi/opiskelu/oppiaineet/aate_oppihistoria.html Tampereen yliopisto
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli. Tampere: Vastapaino, 2002. ISBN 951-768-114-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juha Manninen: Mihin aate- ja oppihistoriaa tarvitaan? (Arkistoitu – Internet Archive) Tieteessä tapahtuu 8/1998.