Palapeli

Palapelin kokoamista

Kolmiulotteinen palapeli

Palapeli on peli, jossa tarkoituksena on koota palasiin hajotettu kuva tai muoto kokonaisuudeksi. Tavallisesti palapelin palat ovat pieniä ja toisiinsa yhteensopivia. Kussakin palassa on pieni osa lopullisesta kuvasta: palapelin kokoaja päättelee sen ja muodon perusteella palan sijainnin palapelissä. Valmis palapeli muodostaa täydellisen ja tavallisesti yhtenäisen kuvan.

Perinteinen palapeli valmistetaan maalaamalla jokin kuva tasaiselle alustalle ja leikkaamalla se palasiksi. Kunnia ensimmäisen palapelin valmistuksesta annetaan yleensä John Spilsburylle, lontoolaiselle kartantekijälle, joka valmisti palapelin noin vuonna 1760. Varhaiset palapelit valmistettiin puusta, nykyään useimmiten pahvista. Ennen leikkausta pahville liimataan suurennettu valokuva tai muu kaksiulotteinen kuva. Tavallisimmin palapelin kuvat esittävät maisemia tai rakennuksia.

Muunnelmia

Palapelin vaikeusastetta nostetaan palojen lukumäärää lisäämällä. Tavallisissa palapeleissä on 500, 750 tai 1 000 palaa, mutta suurempiakin on olemassa. Vuonna 2011 on ainakin 32 256 palan palapelejä kaupallisesti saatavilla. Guinnessin ennätysten kirja mainitsee luvun 212 323 suurimpana palamääränä .

Tuhannen palan palapelit koostuvat useimmiten 38x27 palasta, mikä tekee yhteensä 1 026 palaa. Lasten palapelien palojen lukumäärä vaihtelee tavallisimmin kymmenestä sataan.

Palapeli voi olla kaksipuolinen, mikä nostaa vaikeustasoa, koska kokoaja ei voi tietää kummin päin palat tulevat valmiiseen kuvaan.

Viime aikoina ovat yleistyneet myös pallopalapelit ja kolmiulotteiset eli 3D-palapelit. Ne on usein koottava tietyssä järjestyksessä, koska jotkut palat eivät enää sovi paikoilleen mikäli toisia on kiinnitetty liikaa. Jotkut valmistajat numeroivat palat, jotta kokoaminen on helpompaa.

Palapelejä on myös tietokoneohjelmina, samoin palapelejä ratkovia tietokoneohjelmia.

Palapelien tyypit

Nuppipalapelit ovat palapelejä joiden paloissa on nupit. Tavallisesti palaset eivät myöskään kosketa toisiaan vaan palat asetetaan taustalevyssä oleviin koloihin. Nuppipalapelit on suunnattu lapsille joiden hahmotuskyky ja motoriikka ei vielä ole riittävän kehittynyt tavanomaisten palapelien tekemiseen.

Ensipalapelit ovat palapelejä joissa on kahdesta kolmeen palaa. Tyypillisesti ensipalapelit myydään sarjoina joissa on useita erillisiä hahmoja jotka koostuvat kahdesta kolmesta tai neljästä palasta. Ensipalapelit on tarkoitettu pienille lapsille, joiden hahmotuskyky ei vielä riitä suurempien palamäärien käsittelyyn.

Kehyspalapelit ovat palapelejä, jotka kootaan taustalevylle kehyksen sisälle. Kehyspalapelien koko rajoittuu kohtuullisen pieneksi, koska suurta kehystä on hyvin vaikea kuljettaa kustannustehokkaasti. Mitoiltaan pienehköt kehyspalapelit ovat kuitenkin äärimmäisen kustannustehokkaita, koska ne voidaan pinota tiiviiksi pinoiksi toisin kuin laatikoihin pakatut palapelit. Myös kehyspalapelien säilyttäminen vaatii verrattain vähän tilaa, koska tilaa vievää laatikkoa ei tarvita.

Muotopalapeleiksi kutsutaan palapelejä, joiden ulkomuoto ei ole suorakaiteen muotoinen vaan noudattaa palapelin kuvan muotoja.

Jättipalapelien palat ja ulkomitat ovat poikkeuksellisen suuria. Tyypillisessä jättipalassa palan koko voi olla noin 10x10cm.

Tavanomaisena palapelinä voidaan pitää peliä, joka on pakattu laatikkoon, jonka palat lukittuvat toisiinsa ja ulkomuoto on suorakaide.

Aiheesta muualla

• Kokoa palapelejä selaimellasi
• Pohjois-Pohjanmaan museo - kokoa palapelejä verkossa
• Elliott Avedon Museum & Archive of Games: Jigsaw Puzzles (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• British Library (Arkistoitu – Internet Archive) - maailman ensimmäinen palapeli (englanniksi)
• Anne D. Williams: Jigsaw Puzzles, a Brief History (englanniksi)
• Puzzle Machine - kuinka palapeli valmistetaan (englanniksi)
• Webpuzzle - kokoa palapelejä verkossa (saksaksi)