Hen-pronomini

Hen ’hän’ on ruotsin kielen sukupuolineutraali persoonapronomini. Sanaa voidaan käyttää tilanteissa, joissa sukupuoli on tuntematon, epäolennainen tai se ei saa tulla ilmi. Sanaa voidaan käyttää myös henkilöstä, joka ei koe olevansa mies tai nainen, eikä siksi koe naiseen tai mieheen viittaavien pronominien hon ja han olevan sopivia kuvaamaan heitä. Ensimmäisen kerran sanaa ehdotti Rolf Dunås vuonna 1966 Uppsala Nya Tidning -lehdessä, viitaten esimerkiksi suomen kielen sukupuolineutraaliin pronominiin hän. Sanan hen käyttö on yleistynyt 2000-luvulla.

Pronominia hen pidetään myös normikriittisenä kannanottona. Pronomini on herättänyt sekä myönteistä että kielteistä huomiota.

Pronominin määrittely

Sana mainitaan Ruotsin Akatemian sanakirjassa Svenska Akademiens ordlista (SAOL) ensimmäisen kerran vuonna 2015 ilmestyvässä 14. laitoksessa.

• Merkitys: 1. korvaa ruotsinkieliset ilmaisut hon eller han (hon=naisesta, han=miehestä), vederbörande (’asianomainen’) tai någon av okänt/anonymt kön (’joku, jonka sukupuoli on tuntematon/anonyymi’).
• Käyttö: 1. ”Om en elev vill överklaga bör hen först vända sig till rektor.” Suomeksi: ”Jos oppilas haluaa valittaa, hänen on ensin käännyttävä rehtorin puoleen.” 2. ”Alex är intergender, och i hens fall betyder det att hen varken är man eller kvinna.” Suomeksi: ”Alex on muunsukupuolinen ja hänen tapauksessaan se tarkoittaa, että hän ei ole mies eikä nainen.”
• Taivutusmuodot: hen (subjekti), hen tai henom (objekti), hens (genetiivi).
• Sana esiintyy vastaavissa käyttöyhteyksissä kuin suomen kielen sukupuoleton yksikön kolmas persoona hän.

Pronominin käyttö kielessä

Pronomini hen on yksikön kolmas persoona, jota voidaan käyttää pääasiassa kahdella tavalla:

• Hen-pronomia voidaan käyttää sukupuolineutraalina vaihtoehtona ruotsissa käytettävälle ilmaisulle hon eller han (hän naisesta tai miehestä) tai vederbörande (’asianomainen’) tilanteissa, joissa sukupuoli on tuntematon, merkityksetön tai se ei saa tulla ilmi. Hen korvaa tällöin pidemmän ilmauksen ”hon eller han” ('tyttö- tai poikaoppilas')
• Hen-pronominia voidaan käyttää puhuttaessa henkilöistä, jotka eivät koe kuuluvansa yksiselitteisesti joko mies- tai naissukupuoleen. Hen-pronomia käyttävät myös normikriittisesti kantaa ottavat henkilöt, jotka eivät halua jakaa ihmisiä kahteen sukupuoleen. Ruotsin Kielineuvosto Språkrådet on ilmaissut asian seuraavasti: ”Tämän normikriittisen muodon käyttäjät toivovat toisinaan, että kaikki hon- ja han-pronominit pitäisi vaihtaa hen-pronominiin. Näin heidän mielestään voitaisiin ohjata kieltä ja yhteiskuntaa sukupuolineutraalimpaan suuntaan. – – On kuitenkin lisättävä, että vain harvat kannattavat han- ja hon-pronominin kieltämistä kokonaan ja kriittisimmätkin ovat sitä mieltä, että hen-pronomini tulee nähdä hon- ja han-pronominin täydennykseksi.”

Hen-pronominin genetiivimuoto on hens, esimerkiksi Det är hens ensak (’Se on hänen yksityisasiansa’). Språkrådet suosittelee objektimuotona käytettävän muotoa hen, esimerkiksi Jag såg hen (’Näin hänet’), vaikka myös muotoa henom käytetään.

Julkaisunsa Pronomenet hen loppuosassa kohdassa ”Sammanfattande rekommendationer” Språkrådet kirjoittaa:

• Hen-pronominin käyttölle ei ole kielellisiä esteitä, ja sitä käytetään yhä useammassa asiayhteydessä. Sanan käyttö voi kuitenkin olla riski, koska se saattaa viedä huomion pois itse tekstistä. Siksi jääkin kirjoittajan, tilanteen ja vastaanottajien harkittavaksi, sopiiko sana asiayhteyteen vai ei.
• Mikäli henkilö haluaa tulla puhutelluksi pronominilla hen, on hänen tahtoaan kunnioitettava. Sama pätee niihin, jotka haluavat tulla puhutelluksi pronominilla hon tai han.
• Jos asiayhteys on epäselvä tai kirjoittaja on normikriittinen, voidaan tekstissä selventää, miksi kirjoittaja käyttää hen-pronominia.

Historiaa

Taustaa

Sanaa ehdotettiin käyttöönotettavaksi jo kauan sitten. Rolf Dunås kirjoitti 30. marraskuuta 1966 Uppsala Nya Tidning -lehden Språklåda-palstalla:

”Itse voin haaveilla, että pronominista han edettäisiin vokaaleissa yksi askel eteenpäin ja pronominista hon kaksi askelta taaksepäin ja muodostettaisiin siten molemmat sukupuolet käsittävä pronomini hen lyhyellä e-vokaalilla.”

Rolf H. Reimers käytti sanaa vuonna 1980 Byggforskningsrådetin (Valtion rakennusalan tutkimusneuvoston) raportissa R39:1980, Att värdera byggd miljö, artikkelissa ”Värderingsmoment i planeringsprocessen”.^lähde?

Kielitieteilijä Hans Karlgren ehdotti vuonna 1994 Svenska Dagbladetissa hen-pronominia ”sukupuolineutraaliksi pronominiksi tiettyihin kirjoitustilanteisiin”.

2000-luku

Ruotsalainen kielilehti Språktidningen pani merkille, että hen otettiin esille Ruotsin ympäristöpuolueen puolueohjelmassa vuonna 2005, kun Joakim Pihlstrand-Trulp teki aloitteen sukupuolineutraalista kielestä. Puolueen johto kuitenkin hylkäsi kysymyksen tuolloin pelkkänä kielellisenä korjauksena yhdessä välimerkkejä ja muita yksittäisiä sanoja koskevan ehdotuksen kanssa. Ympäristöpuolue kuitenkin toteutti uudistuksen seuraavassa puolueohjelmassaan vuonna 2012.

Kulttuurilehti Ful on käyttänyt pronominia hen poikkeuksetta vuodesta 2007 lähtien.

Kielitieteilijä Per Ledin on koonnut blogiinsa tietoa hen-pronominin leviämisestä blogiteksteissä:

• ”Hen elää ensimmäisen nousukautensa vuonna 2008 ja saa suhteellisen läpimurtonsa vuonna 2009. Tämä johtuu lähinnä yhdestä ahkerasti bloggaavasta transhenkilöstä, jonka blogi antaa joidenkin kuukausien ainoat osumat.”
• ”Toinen läpimurto tapahtuu vuonna 2012, jolloin hen-keskustelu saa vauhtia. Tuolloin pronominin käyttö on laskutavasta riippuen kaksi-kolme kertaa tavallisempaa kuin vuosina 2009 ja 2010 (ja huomattavasti tavallisempaa kuin 2011). Tämä tarkoittaa, että pronominia käytetään enemmän, ja että siitä on tullut ruotsin kielen sana. Merkitykseltään se ei ole kuitenkaan muuta kuin pronomini, josta on tullut päivän polttava puheenaihe. Bloggaajat käyvät taistelua pronominin puolesta ja sitä vastaan”…
• ”Kuten sanottu, vuoteen 2012 saakka joissakin blogeissa käytetään yksinomaan pronominia hen. Vuonna 2012 pronominin käyttö on paljon yleisempää. Hen tunnetaan ja siitä keskustellaan, … mutta se ei ole yleisessä käytössä.”
• ”Blogit, joissa pronominia hen käytetään yleisemmin, käsittelevät usein sukupuolta, tasa-arvoa sekä ihmissuhteita, ja bloggaajat ovat usein naisia. Hen ei itse asiassa ole neutraali pronomini, vaan sillä on selkeä yhteys sukupuoleen.”

Vuonna 2009 Ruotsin kansallisessa tietosanakirjassa Nationalencyklopedissa määriteltiin hen "ehdotetuksi sukupuolineutraaliksi pronominiksi, jota käytetään pronominien hon ja han sijasta.”

2010-luku

Tammikuussa 2012 Jesper Lundqvist julkaisi lastenkirjan Kivi och Monsterlund, jossa käytetään pronominia hen naiseen ja mieheen viittaavien pronominien hon ja han sijasta. Kirja käynnisti vilkkaan keskustelun.

Vuoden 2012 helmikuun numerossa Nöjesguiden käytti pronominia hen pronominien hon ja han sijasta. Vain suorissa sitaateissa persoonapronominia ei vaihdettu.

Helmikuussa 2013 hen-pronominia käytettiin ensimmäisen kerran Ruotsin valtiopäivillä, kun silloin juuri virkaan astunut Maria Arnholm (Folkpartiet) käytti pronominia välikysymyskeskustelussa. Valtiopäivien kielikirjeen maaliskuun julkaisussa kehotettiin olemaan käyttämättä hen-pronominia ”ohjauskirjoissa, kokouspöytäkirjoissa, raporteissa, muistioissa, hankintadokumenteissa, vuosiselvityksissä, tiedotusmateriaaleissa, internetsivuilla, sisäisessä verkossa ja ulkoisissa kirjeissä”. Kehotus esitettiin sen jälkeen kun hallintojohtaja oli valmistellut kysymyksen ja keskustellut siitä puheenjohtajan ja valtiopäivien ryhmänjohtajien kanssa. Hen ei kuitenkaan ollut ongelma poliittisissa teksteissä, sillä valtiopäivämiehet saavat itse päättää, mitä pronominia he haluavat käyttää.

Språktidningen totesi maaliskuussa 2014, että hen on vakiintunut ruotsin kieleen. Ruotsin lehdistössä käytettiin vuonna 2011 (ennen hen-keskustelun alkamista) pronomineja hon tai han yli 13 000 kertaa jokaista hen-pronominia kohden. Vuoden 2014 alussa sama suhde oli 250 yhtä hen-pronominia kohden. Samalla kuitenkin todetaan, että pronominia ei enää käytetä yhtä ahkerasti väittelyn luontoisissa tilanteissa vaan sitä käytetään ennemminkin itsestään selvänä sukupuolineutraalina pronominina erityisesti kun halutaan välttää rakennetta han eller hon. Bloggaajat ja poliittisesti valveutuneet käyttävät pronominia erityisen ahkerasti lukuun ottamatta ruotsidemokraatteja. Ruotsidemokraattien vastustuksen huomaa arvostelusta, joiden mukaan pronomini on muun muassa osa ”vasemmistofeministien indoktrinaatiota”. SAOL:in päätoimittaja Sven-Göran Malmgrenin mukaan hen täyttää kielellisen tyhjiön, mutta on edelleen eräänlainen villitys ja sanan suosio laskee tuntuvasti seuraavien viiden vuoden kuluessa, koska sitä painotetaan liikaa. Ruotsin kielen dosentti Karin Millesin ja Språktidningeningenin tutkimukset osoittavat kuitenkin päinvastaista, ja pronominia käytetään neutraalisti esimerkiksi uutisteksteissä.

Hen on käytössä myös Suomen ruotsinkielisellä alueella. Sanan käyttö on siellä selvästi vähemmän kiistanalaista kuin Ruotsissa, koska puhujat tuntevat suomen kielen sanan hän. Silti ruotsinkielisen Yleisradion 1.4.2014 julkaisema tiedote ”kattavasta hen-uudistuksesta”, jossa uutislähetysten äänisuodatin neutralisoisi sekä nimet että sukupuolet, oli pelkkä aprillipila.

Vuoden 2014 vuosikokouksessa päätti rakentajien ammattiliitto Byggnads päätti käyttää pronominia hen ammattiliiton sääntöjen seuraavassa versiossa. Byggnads on siten ensimmäinen ruotsalainen ammattiliitto, joka käyttää säännöissään hen-pronominia.

Vuodesta 2015 lähtien sana hen on Ruotsin Akatemian sanalistalla, joka kattaa kaikki ruotsin kielen sanat.

Samana vuonna pronominia hen päätettiin käyttää Ahvenanmaan uudessa ajokorttilaissa ilmauksen ”han eller hon” asemesta.

Dagens Nyheterin pronominiskandaali

Syyskuussa 2012 ruotsalaisen sanomalehden Dagens Nyheterin toimitusjohtaja ja päätoimittaja Gunilla Herlitz kielsi hen-pronominin käytön uutisissa ja reportaaseissa. Journalisti ja ohjelmoija Oivvio Polite lanseerasi tuolloin verkkosivuston DHEN.se, joka oli muuten identtinen DN.se-sivuston kanssa, mutta kaikki hon- ja han-pronominit oli vaihdettu hen-pronomineiksi. Eräs Dagens Nyheterin työntekijä teki Dhen.se-sivustosta rikosilmoituksen, jonka mukaan sivusto rikkoo Ruotsin tekijänoikeuslakia. Ilmoitus kuitenkin vedettiin takaisin, koska sanomalehden johto ei halunnut tehdä ilmoitusta rikoksesta. Lehdessä kuitenkin kirjoitettiin: ”Me emme ole tehneet rikosilmoitusta”, kertomatta ensin, että rikosilmoitus oli ylipäätänsä laadittu mutta johdon pyynnöstä se oli peruutettu. Kun SVT:n kulttuuriuutiset kyseenalaisti lehden muotoilun, vastasi toimituspäällikkö Åsa Tillberg, että virhe, joka tehtiin, on korjattu ja lisäselvitykset olisivat turhia.

Johdokset

Vuoden 2012 aikana muun muassa toimialalehti Dagens Media käytti nimitystä henifiera. Sanaa käytettiin tässä yhteydessä merkityksessä ’mukauttaa heniksi’. Ruotsin kielen -fiera-pääte ilmaisee prosessia ja jonkin tekemistä joksikin.

Norja ja tanska

Ruotsin hen on huomattu myös Norjassa ja Tanskassa. Norjan kielessä pronominia on alettu käyttää, ja Norjan kielineuvosto on todennut, ettei voida esittää mitään sitä vastaan, kun pronominia käytetään henkilöistä, jotka eivät koe itseään naiseksi eivätkä mieheksi. Norjassa pronominia ei kuitenkaan ole alettu käyttää merkityksessä hon eller han (ks. Pronominin käyttö kielessä). Tanskassa sanasta on keskusteltu, mutta se ei ole vielä tehnyt läpimurtoa.

Katso myös

• Sukupuolineutraali kielenkäyttö
• Ri-pronomini