2:37
| 2:37 | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Murali K. Thalluri |
| Käsikirjoittaja | Murali K. Thalluri |
| Tuottaja |
|
| Säveltäjä | Mark Tschanz |
| Kuvaaja | Nick Matthews |
| Leikkaaja |
|
| Pääosat |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Australia |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä |
Village Roadshow Pictures Netflix |
| Ensi-ilta |
17. elokuuta 2006 |
| Kesto | 94 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
2:37 on vuonna 2006 valmistunut australialainen koulumaailmaan sijoittuva draamaelokuva, jonka on ohjannut, käsikirjoittanut ja tuottanut ensikertalainen Murali K. Thalluri. Hän oli ehdolla elokuvasta Un Certain Regard -palkinnon saajaksi Cannesin elokuvajuhlilla 2006.[1] Hän oli myös ehdolla parhaasta käsikirjoituksesta, Teresa Palmer parhaasta naispääosasta ja Frank Sweet parhaana nuorena näyttelijänä Australian elokuvainstituutin palkintogaalassa.
Tarina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavallisen australialaisen koulun vessasta löytyy kello 2:37 oppilas, joka on tehnyt itsemurhan. Elokuva palaa sen jälkeen samaisen koulupäivän aamuun, jolloin muutaman koululaisen ongelmat vähitellen paljastuvat. Lopulta selviää, kuka koulun oppilaista ei enää kestänyt.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Teresa Palmer | … | Melody |
| Joel Mackenzie | … | Sean |
| Frank Sweet | … | Marcus |
| Gary Sweet | … | Herra Darcy |
| Charles Baird | … | ”Uneven” Steven |
| Marni Spillane | … | Sarah |
| Sam Harris | … | Luke |
| Sarah Hudson | … | Julie |
| Clementine Mellor | … | Kelly |
Yhtäläisyydet Elephant-elokuvaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
2:37:ssä on runsaasti yhtäläisyyksiä Gus Van Santin ohjaamaan Elephant-elokuvaan (2003). Molemmat elokuvat kertovat suurista koulumaailmaan liittyvistä ongelmista, kuten koulukiusaamisista. Elokuvat koostuvat pääosin pitkistä steadicam-otoista, joissa seurataan tiettyjä koulun oppilaita. Elokuvissa myös samat kohtaukset toistuvat eri kuvakulmasta kuvattuna. Molemmissa elokuvissa on myös kuvattu paljon taivasta ja puita.
Molemmissa elokuvissa on sama äänisuunnittelija, Leslie Shatz, mistä johtuen elokuvissa on käytetty samoja äänitehosteita. Molemmissa elokuvissa oppilas soittaa klassista musiikkia pianolla. Molemmissa elokuvissa on kohtaus, jossa luokassa keskustellaan homoseksuaalisuudesta, ja elokuvissa on myös poikien välinen suutelukohtaus. Lisäksi molemmissa elokuvissa tyttö käy oksentamassa vessanpönttöön.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Two Thirty 7 Festival de Cannes Festival de Cannes. Viitattu 24.7.2017.