Korppi
| Korppi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Varikset Corvidae |
| Suku: | Varikset Corvus |
| Laji: | corax |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Corvus corax |
|
 Korpin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Korppi eli kaarne (Corvus corax) on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 senttimetrin kokoisia, levitettyinä siivet voivat olla kaksi kertaa tätä pidemmät.[3] Korpit ovat poikkeuksellisen älykkäitä eläimiä ja niiden mentaaliset kyvyt ovat osin tasolla, jonka pystyvät ylittämään vain ihmisapinat.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korppi on Suomen suurin varisten heimoon kuuluva laji ja samalla kookkain Suomessa elävä varpuslintu, noin hiirihaukan kokoinen. Sen pituus pyrstöstä nokankärkeen voi olla jopa yli 70 cm. Korppi painaa 700 grammasta 1 600 grammaan,[3] keskimäärin 1 200 grammaa. Sukupuolet ovat suunnilleen samankokoiset ja -näköiset, tosin koiras on keskimäärin hieman naarasta suurempi. Korpin höyhenpeite on täysin musta. Lennossa korpin erottaa muista variksista pitkästä kiilamaisesta pyrstöstä.[3] Äänivalikoima on laaja. Tavallisesti kuulee lentoäänen 
”korp-korp” (ohje) tai hauskan kulauksen ”klong”. Pesällään korppi varoittaa kiihkeällä, karhealla rääkynällä.
Vanhoilla korpeilla on täydellinen sulkasato kesällä. Nuoren korpin tunnistaa kiillottomista, kuluneista ja ruskehtavista sulista, kun vanhan linnun puku on hohtavan musta.
Vanhin suomalainen rengastettu korppi on ollut 22 vuotta, 3 kuukautta ja 24 päivää vanha.[4] Euroopan vanhin korppi on ollut 23 vuoden ja 3 kuukauden ikäinen norjalainen lintu.[5]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korppia tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Afrikassa eli lähes kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa se pesii koko maassa, runsaimmillaan Lapissa.[6] Suomen pesimäkanta on kasvanut, ja sen suuruudeksi arvioidaan noin 21 000 paria.[7] Maailman populaation kooksi arvioidaan 16 miljoonaa yksilöä.[1] Vanhat korpit ovat paikkalintuja.[8] Nuoret yksilöt voivat syksyisin kuljeskella pitkiäkin matkoja, monesti satojakin kilometrejä. Talvella voi kerääntyä haaskoille ja kaatopaikoille satapäisiä parvia.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korpit viihtyvät parhaiten metsäalueilla tai rannikoilla ja vuoristoissa. Korppi on erämaalintu, ja Suomessa niitä on eniten Lapissa. Vainon loputtua ja pesimäkannan kasvaessa korpit ovat muuttaneet yhä lähemmäksi asutusta, ja pesiä on jo esikaupunkialueiden laajoissa puistomaisissa metsissä. Muun muassa Virossa ja Venäjällä korpit pesivät usein kaupungeissa ja kylissä. Korppeja asustaa myös preerioilla jos hyviä pesintäpaikkoja on lähettyvillä.[9]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korpit muodostavat elinikäisen parisuhteen.[8] Helmi–huhtikuussa korpit lentävät soidinlentoa korkealla ilmassa, ja suorittavat mitä upeimpia kevätjuhlaliikkeitä, vaihtelevien äänien soidessa. Puolisot rakentavat pesän yhdessä puuhun tai kallionjyrkänteelle mistä tahansa saataville osuneesta materiaalista. Puupesä sijaitsee usein männyn latvassa, mielellään tuulenpesässä. Puupesien runko on aina rakennettu kuivista oksista ja se on vankkaa tekoa. Pesän sisusta on vuorattu mm. ohuilla juurilla, karvoilla ja höyhenillä. Pesä voi olla käytössä useita vuosia peräkkäin. Naaras munii kolmesta seitsemään, tavallisesti viisi, kalpean sinivihreää munaa, joissa on ruskeita täpliä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa jo maaliskuussa, leudon talven jälkeen jo kuun alussa. Molemmat vanhemmat hautovat munia, naaras kuitenkin enimmän ajan, noin kolme viikkoa, ja ruokkivat kuoriutuneita poikasia. Poikaset kiipeilevät pesäpuun oksilla noin neliviikkoisista lähtien, lentokykyisiä ne ovat 5–6 viikon ikäisinä. Poikue pysyttelee pesän lähistöllä viikon pari, minkä jälkeen ne alkavat vähitellen laajentaa elinpiiriään.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korppi on kaikkiruokainen ja syö jyrsijöitä, hyönteisiä, viljaa ja lintujen munia.[10] Se syö myös liskoja, sammakoita ja muiden lintujen poikasia.[9] Erityisesti talvisin korpit syövät haaskoja, kuolleita kaloja sekä roskia.[10]
Älykkyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korpit ovat linnuiksi poikkeuksellisen älykkäitä, ja nykytiedon mukaan ainoastaan ihminen, eräät isot apinat ja korppi pystyvät suunnittelemaan tulevaisuutta.[11] Lisäksi korppi osaa hillitä itsensä jopa seuraavaan päivään, jos odottamisesta on luvassa jotakin hyvää.[11] Ihmiseltä tämä onnistuu vasta nelivuotiaana.[11] Niiden itsehillintä on siis hyvin korkealla tasolla eläinkunnassa.[11] Ihmisen lisäksi korppi on ainut laji, jonka on todettu ymmärtävän, että muilla yksilöillä on oma tietoisuus, tunteet ja aikeet.[11]
Erityistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korpit oppivat jäljittelemään lähes mitä tahansa ääniä. Ne osaavat käyttää erilaisia esineitä työkaluina.[11] Korpeilla teetetyissä kokeissa on osoitettu, että ihmisen kanssa käydyssä vaihtokaupassa korpit osoittautuivat selvästi apinoita taitavammiksi.[11] Kokeessa korpit opetettiin antamaan ihmiselle esine, ja ne saivat vastineeksi herkkupalan.[11] Korpit oppivat nopeasti, että korkki oli se valuutta, jolla sai ostettua himoitun herkkupalan.
Suomessa korppi on rauhoitettu poronhoitoalueella 10.4.–31.7. ja muualla maassa ympäri vuoden.[12] Poronhoitoalueen ulkopuolella sen ohjeelliseksi korvaussummaksi on määritelty 151 euroa.[13]
Korppi kansanperinteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Altailaisten heimojen uskomuksissa ensimmäinen shamaani on ollut linnun siittämä, ja yksi näistä kantaisistä on ollut korppi. Niinpä korpilla onkin ollut joissakin heimoissa kunnia-asema suvun kantaisänä, toteemieläimenä. Korppi on toiminut shamaanin avustajahenkenä vaativissa tehtävissä; se on hakenut shamaanille avuksi suvun vainajien henkiä tai shamaani on itse lentänyt korpin hahmossa aliseen tai yliseen asioitaan toimittamaan (ylisessä asuivat jumalat ja alisessa vainajat). Shamaani saattoi joutua esim. hakemaan ylisestä neuvoja jumalilta tai alisesta sairastuneen ihmisen sielun pois parantaakseen tämän, ja näissä toimissa tarvittiin usein korpin apua. Shamanistissa kulttuureissa korppi on siis toiminut henkilintuna, jolla on ollut yliluonnollisia kykyjä ja jota on siksi myös suuresti arvostettu.[14][15]
Monissa kulttuureissa korppi on liitetty myönteisessä merkityksessä nimenomaan viisauteen, luomiseen ja hedelmällisyyteen. Esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien keskuudessa sekä korppia että varista on aina kunnioitettu. Intiaanien vanhojen uskomusten mukaan korppi on valon ja ymmärryksen tuoja, ja ilman korppia ihmiskunta eläisi ikuisessa pimeydessä.[16] Myös antiikin Kreikassa ja Roomassa arvostettiin korppia, ja se esiintyy monissa antiikin myyteissä ja taruissa. Korpin älykkyydestä ja viisaudesta on nykyisin myös tieteellistä näyttöä.[16]
Korppi esiintyy myös suomalaisessa sananparressa Ei korppi korpin silmää noki.
Islanti on tarun mukaan viikinkien kesyn korpin löytämä saari.
Sanotaan, että koko valtakunta kaatuu, jos korpit joskus lähtevät Lontoon Towerista.[17]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Corvus corax IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Jari Valkama: Korppi – Corvus corax Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c All About Birds: Common Raven Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 22.1.2008.
- ↑ Lintujen ikäennätykset Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 21.6.2021.
- ↑ Longevity list European Union for Bird Ringing. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 285. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0
- ↑ Korppi (Corvus corax) Suomen lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ a b Lasse J. Laine: Suomalainen lintuopas. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24822-3
- ↑ a b Common Raven Audubon. 13.11.2014. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b raven | Size & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Korppi suunnittelee tulevaisuutta ja hillitsee itsensä palkkion häämöttäessä Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2017.
- ↑ Rauhoitetut ja rauhoittamattomat lintulajit sekä riistalinnut Birdlife Suomi. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 3.12.2015.
- ↑ Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista finlex.fi. Arkistoitu 28.7.2021. Viitattu 25.2.2021.
- ↑ Järvinen, Antero: Linnut liitävi sanoja. Romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä. Otava 1991 (Osio Kansanperinne)
- ↑ Järvinen, Antero: Maakuntalinnut. Otava 1995 (Osio Kansanperinne)
- ↑ a b Korppi (Corvus corax) Viitattu 9.1.2011
- ↑ Smithsonian Magazine, David Kindy: Tower of London Reveals Newest Raven's Mythical Name Smithsonian Magazine. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mika Honkalinna: Korppiretki. Maahenki, 2015. ISBN 978-952-301-045-1 Vuoden 2015 luontokirja
- Eero Murtomäki: Kaarne - Tietolintu, Karstula, Lumimuutos osuuskunta, 2012. ISBN 978-952-5944-02-0
- Eero Murtomäki: Musta lintu. Gummerus, 1978. Jyväskylä.
- Pertti Saurola: "Korppilöydöt". Lintumies 4.1977 s. 118–123. LYL
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- LuontoPortti: Korppi (Corvus corax)
- ITIS: Corvus corax (englanniksi)